Seinät on valettu ja teräspalkit valmiina parvekkeen ontelolaatoille.
Seinät on valettu ja teräspalkit valmiina parvekkeen ontelolaatoille.

Kesälomakauden päättyessä on hyvä hetki tehdä yhteenveto, mitä Talo Luotoselle nyt kuuluu. 

Kuten aiemmin arvioimme, asuinkerroksen seinien loppuosien pystytys ja valu pitäisivät olla kunnossa elokuun toisella viikolla. Ja niin todella tapahtui!

Urakkaporukkamme ahkeroi koko viime viikonlopun ja sai työmaan siihen kuntoon, että ensin päästiin asentamaan talon molempien parvekkeiden teräspalkkirungot ja niiden päälle ontelolaatat. Heti seuraavana päivänä oli vuorossa viimeinen suuri betonivalu, kun asuinkerroksen seinien yläosat valettiin.

Talo näyttää nyt ihan oikealta. Kun vielä kattoelementit saapuvat, olemme suojassa sateilta, joita ei rakentajien onneksi ole tänä kesänä juurikaan näkynyt.

Ontelolaattojen asennus on tarkkaa puuhaa.
Ontelolaattojen asennus on tarkkaa puuhaa.

Sisätyöt voivat alkaa

Nyt kun talon runko on pystyssä, voimme alkaa aikatauluttaa sisätöitä.

Ensimmäinen sisätyö saatiin valmiiksi jo tällä viikolla, kun urakkaporukan monialaosaaja, virolainen Andre teki näppärästi sisäportaiden valumuotit ja talon betoniset sisäportaat valettiin samalla kertaa seinävalujen kanssa.

Vaikka portaat ovat sisätiloissa, hankimme vielä varmuuden – ja ennen kaikkea – mukavuuden vuoksi 40-metrisen lattialämmityskaapelin, joka asennettiin portaisiin ennen valua. Näin varmistimme, että portaat ovat jalalle miellyttävän lämpimät kuten lattiatkin, joihin tulee vesikiertoinen lattialämmitysputkisto.

Seuraavaksi paikalle tulevat lattialämmitysasentajat sekä putki- ja sähkömiehet, jotka asentavat lattiavalujen alle vesijohdot, sähkökaapelit ja lämmitysputkistot. Vasta näiden alkuasennustöiden ja niiden päälle tulevan kahdeksansenttisen betonivalun jälkeen voimme pystyttää talon väliseinät.

Moniosaajamme Andre valaa portaita.
Moniosaajamme Andre valaa portaita.

Parvekkeella kelpaa katsella

Tontin ahtauden ja materiaalitoimitusten ongelmien vuoksi emme päässeet tekemään kaikkia maatöitä valmiiksi ennen kesää, joten myös parvekkeiden valmistuminen viivästyi.

Nyt parvekkeiden teräskehikot ja ontelolaatat ovat paikallaan ja juotosvalut tehty, joten molemmat parveketasanteet jäävät odottamaan myöhemmin tehtäviä pintatöitä ja kaiteiden asennuksia.

Parvekkeella seisoessaan voi kuitenkin fiilistellä jo nyt maisemia ja näkymiä. Visiomme mukavista ja monikäyttöisistä parvekkeiden oleskelutiloista näyttää toteutuvan. Toivottavasti vain tulevat kesät ovat yhtä suotuisia pervekekesiä kuin tämäkin.

Ampiaispesä on hävitetty

Maa-ampiaisenpisto muutama viikko sitten aiheutti yllättävän kovan allergisen reaktion ja totesin astmaatikkona olevani ampiaisten seurassa hengenvaarassa. Ainoa vaihtoehto oli hävittää maa-ampiaisten pesä aivan talon kulmalta. Kuten aiemmassa blogissani kerroin, koetin pähkäillä eri vaihtoehtoja, mutta lopulta kutsuin paikalle tuholaistorjujan.

Ammattimies saapui tontille muutaman tunnin päästä soitosta ja hoiti ampiaispesän hävityksen alle tunnissa.

Jouduin keväällä siirtämään entisen ja uuden talon rajalta neljä isoa tuijaa pois rakentamisen tieltä. Jätin ne odottamaan uudelleensijoitusta uuden talon toiselle puolelle. Näiden tuijien juuripaakkujen väliin maa-ampiaiset olivat keksineet oman pesäpaikkansa.

Olin päätellyt ympärillä pörräävien ampiaisten määrästä, että pesässä voi olla jopa satoja asukkaita ja näin lopulta olikin. Pesä oli hyvin piilossa maan alla, mutta onneksi vain parinkymmenen sentin syvyydessä, joten se saatiin esille helposti.

Pesä oli kooltaan käsipallon luokkaa ja ihailtavan taitavasti rakennettu. Pesän hävitys tapahtui viime hetkellä, sillä pesän kätköistä löytyi satoja kuoriutumista odottavia ampiaisen toukkia, joten ampiaisongelmamme olisi saattanut moninkertaistua.

Ehkäpä olisin onnistunut tehtävässä itsekin kiehuvan veden ja Raidin avulla, mutta ammattilaisen 150 euron lasku tuntui kohtuulliselta. Enpähän ollut vaarassa saada uusia pistoja ja ampiaiset todellakin katosivat talon ympäriltä kertalaakilla.

Tuholaistorjuja esittelee maa-ampiaisten pesän jäänteet.
Tuholaistorjuja esittelee maa-ampiaisten pesän jäänteet.

Sähköt saadaan tontille – vai saadaanko?

Viimeisin mutka rakentajan matkaan tuli eilen, kun meille piti saada vihdoin sähkökaappi talon kylkeen. Olimme sopineet paikallisen sähkönjakeluyhtiön Carunan kanssa sähkökaapelin asennuksesta jo kesäkuun alussa, mutta jäimme siinä vaiheessa odottelemaan HSY:n lupaa vesi- ja viemäriliitäntöjen kaivuulle. Koska odottelemme sitä lupaa edelleen, sovimme Carunalle kaapeliurakointia suorittavan Relacomin kanssa, että vedetään sähkökaapeli tontille ja asennetaan sähkökaappi paikalleen heti viimeisen seinävalun jälkeen.

H-hetki olisi ollut tänään – vaan eipä ollutkaan. Kaivuu-urakoitsija tuli sovitusti paikalle eilen ja katsoimme, mistä sopivin kaivuulinja kulkisi. Samalla he näyttivät, mitä kautta kaivuulinja menee yleisellä tiellä eli Kruununkujalla. Koska lähin sähkökaappi oli kadun vastakkaisella puolella, kaivuu edellyttää katulinjan avaamista päivän ajaksi vastapäisen naapuritalon edestä.

Ajattelin olla ystävällinen ja kävin kysymässä, onko naapurilla toiveita kaivuulinjan suhteen. Naapurit olivat lomalla, mutta näkivät valvontakamerastaan, että kadulla tontin edessä tapahtuu jotain. Sain pikaisen puhelun, miksi heille ei ole tiedotettu asiasta ennakkoon tai kysytty, sopiiko tämä kaivuu heille ollenkaan.

Olin juuri lähtenyt työmaalta, kun tämä äkäinen puhelu tuli, joten käänsin auton takaisin ja annoin puhelimeni paikalle olevalle Relacomin edustajalle. Pitkän puhelun päätteeksi asiaan kytkettiin mukaan Espoon kaupungin katumestarikin ja pidimme nopean katselmuksen. Sen tuloksena kaupungin edustaja antoi suoraan muutosluvan, jolla kaapeli kaivetaankin Kruununkujan risteyksen yli kadun meidän puoleista reunaa pitkin eli kyseisen naapurin ajotietä ei tarvitse kaivaa auki. Espoon kaupungin edustaja toimi asiassa todella mallikkaasti, siitä suuri kiitos.

Lopputulos oli se, että urakoitsija pääsee tekemään työnsä ja me saamme vihdoin sähkökaapin, tosin vasta ensi viikolla. 

Vastaisen varalle selvitimme myös, miten asia menee periaatteen tasolla. 

Kun rakentaja tilaa sähkön jakeluyhtiöltä tonttisähköt, hänen vastuunsa rajoittuu omalle tontille. Se, mistä sähköyhtiö kaapelinsa vetää, ei ole hänen vastuullaan. Tilaajalla ei ole myöskään tiedotusvelvollisuutta kenellekään. Jos kaivuusta aiheutuu suurempaa haittaa naapurustolle, tiedotusvelvollisuus on kaivuun suorittajalle eli tässä tapauksessa Carunalla. Kaupungin mittapuun mukaan tässä tapauksessa kyseessä ollut niin iso kaivuuasia, josta olisi pitänyt tiedottaa etukäteen. 

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018

Kategoriat