Tästä riisutusta asemapiirroksesta näkee, miten uusi talo sijoittuu tontille.
Tästä riisutusta asemapiirroksesta näkee, miten uusi talo sijoittuu tontille.

Rakennushankkeen suunnittelutapoja on yhtä monta kuin rakentajiakin. Me etenimme tällä kertaa eri järjestyksessä kuin aikaisemmin. Projektimme käynnistyi listaamalla nykyiset asumistarpeemme sekä tähän asti toteutumattomat asumishaaveemme mahdollisimman yksityiskohtaisesti.

Olemme asuneet tähän ikään monessa erilaisessa asunnossa, jotka ovat palvelleet sen hetkistä elämänvaihettamme. Nyt olemme taas uudessa elämäntilanteessa, eläkeläisiä. Pyrimme saamaan uuteen taloomme tiloja ja ratkaisuja, jotka ovat joko jääneet aikaisemmin kaukaisiksi haaveiksi tai joiden toimivuutta haluamme nyt parantaa.

250 000 euron budjettimme asettaa unelmille raamit, mutta näiden raamien sisällä mikään ei estä olemasta luova ja kekseliäs.

Mikä tekee talosta unelmatalon?

Väliotsikon kysymykseen on helppo vastata: unelmatalon tekevät unelmat. Ne voi selvittää miettimällä, millaisessa talossa haluaisi asua juuri nyt, jos lompakko antaisi myöten.

Tässä unelmointivaiheessa kannattaa unohtaa maantieto, sillä hyvän tontin voi saada jossain päin Suomea kymppitonnilla, kun taas kotikuntamme Espoon paraatipaikoilla siitä saa pulittaa satoja tuhansia euroja.

Taloa unelmoidessa ei kannata mennä myöskään kovin syvälle arkkitehtuurin yksityiskohtiin. Riittää kun pohtii peruslinjat kuten, haluaako modernia vai perinteistä tyyliä.

Suunnittelumme lähti tällä kertaa liikkeelle viidestä ydinkysymyksestä:

  1. Millaisen talon haluamme?
  2. Millaisia tiloja olemme jääneet kaipaamaan aiemmissa asunnoissamme?
  3. Miten tiloista saa mahdollisimman monikäyttöisiä?
  4. Millaisia teknisiä ratkaisuja olisi järkevää ottaa mukaan?
  5. Mihin tiloihin haluamme panostaa ja mistä voisimme tinkiä?

Emme aio asua tässäkään talossa elämämme loppuun asti, joten suunnitteluratkaisujamme ohjaa koko ajan myös talon jälleenmyyntiarvo. Talon ratkaisujen on sovittava myös sen seuraaville asukkaille, vaikkapa lapsiperheelle.

Listasimme näiden viiden ydinkysymyksen avulla yhteisiä toiveitamme ja karsimme pois ne, jotka eivät tuntuneet välttämättömiltä. Tämän toivekartoituksen jälkeen aloimme tutkia, löytyisikö valmistalomarkkinoilta ihannetaloamme vastaavaa tai sellaiseksi muunneltavaa pohjaratkaisua.

Tiivistetty toivelistamme sisälsi kolme asiakokonaisuutta eli asuintilat (2. kerros), parvekkeet ja maanpäälliset kellaritilat (1. kerros).

Asuintilat. Kaikki keskeiset asuinneliöt tulevat yläkertaan: olohuone, keittiö, ruokailutila, (pää)makuuhuone, kylpyhuone/wc ja vaatehuone (makuuhuoneen yhteyteen). Nämä asuintilat pitää mahduttaa 78 neliömetriin tai oikeastaan 75 neliömetriin, sillä alakerran eteinen rakennusmäärysten mukaisine invaympyröineen nielaisee kolme neliötä rakennusoikeutta. 

Parvekkeet. Haluamme asuinkerrokseen talon molempiin päätyihin isot parvekkeet, joista ainakin toinen on tarkoitus lasittaa kokonaan joko nyt tai myöhemmin. Pitkäaikainen toteutumaton haaveemme on ollut niin sanottu lasitettu talvipuutarha, joka tuo lisätilaa olohuoneen oleskelutiloihin ja pidentää parvekkeen käyttöaikaa syksyisin ja keväisin.

Kodinhoito- ja harrastetilat. Maanpäälliseen kellaritilaan (1.kerros, niin ikään 78 neliömetriä) sijoitetaan pesutilat, sauna, kodinhoitohuone, toinen wc ja talotekniikan vaatimat tilat. Haluamme maanpäällisiin kellaritiloihin myös erilliset harraste- ja askartelutilat meille molemmille.  

Näistä toiveista emme tingi

Asuinkerroksen oleskelutilat. Olohuone, keittiö ja ruokailutila saavat olla yhtenäistä tilaa, joka jatkuu saumattomasti parvekkeelle. Olohuoneeseen tarvitaan siis liukuoviseinä, jonka voi avata lähes kokonaan.

Korkeat huonetilat. Kun varsinaiset asuintilat ovat rajalliset, huonekorkeudella saa ihmeitä aikaan. Nykyiset rakennusmääräykset sallivat omakotitalolle maksimissaan yhdeksän metrin korkeuden, joten yleisimmin käytetyt huonekorkeudet (2,4–2,6 metriä) eivät ole mitenkään sitovia. Päinvastoin nykysuuntaus on yhä enemmän niin sanottujen loft-asuntojen suuntaan.

Parvekkeet. Talon molempiin päätyihin haluamme suuret parvekkeet, jotka antavat lisää oleskelutilaa. Molemmille parvekkeille haetaan jo nyt lasitusvaraukset, sillä tässä vaiheessa lasitusvaraukset menevät samoilla rakennusluvilla kuin talokin, mutta myöhemmin niille pitäisi hakea erilliset luvat, mikä on turha lisäkustannus.

Keittiö. Haluamme suoran keittiöpohjan, jossa ei ole kulmakaappeja, sekä erillisen saarekkeen, jota voi käyttää arkiruokailuissa ja tarvittaessa vaikka työpöytänä.

Ruokailutila. Varsinainen ruokailutila on keittiön vieressä ja myös siitä avautuu liukuoviseinä parvekkeelle.

Pantry. Keittiön yhteyteen tulee erillinen suuri ruokakomero, johon saa koottua kuivatarvikkeet ja keittiön pienkoneet pois näkyvistä.

Kellarin askartelutilat. Saamme vihdoinkin erilliset tilat omille harrastuksillemme. Näitä tiloja voi käyttää väliaikaisina vierashuoneina ja muutoinkin tilojen myöhempi muunneltavuus on ensiarvoisen tärkeää.

Pesu- ja wc-tilat. Kumpaankin kerrokseen tulee omat pesutilat ja suihkut. Kaksi wc:tä on minimi, mutta kolme olisi vielä parempi, jos talo myydään jossain vaiheessa lapsiperheelle. Kolmannelle wc:lle päätimme tehdä varauksen alakerran askarteluhuoneeseen, johon tulee myös oma ulko-ovi eli siitä muodostuu tarvittaessa itsenäinen niin sanottu studiotila. 

Lämmitys- ja ilmastointiratkaisut. Haluamme olla mahdollisimman riippumattomia ostetusta sähköstä.

Palaamme kaikkiin näihin ratkaisuihin tarkemmin tulevissa blogiteksteissämme.  

Mistä sitten voisimme tinkiä

Autotalli. Pihalla on riittävästi tilaa kahdelle autolle, joten autotallia ei tarvita. Tulevaisuutta silmällä pitäen asennamme kuitenkin hybridiautoja varten sähkölatauspistokkeet pääoven puoleisen parvekkeen alle.

Sauna. Emme ole kovin innokkaita saunojia, mutta omakotitalossa on oltava sauna, jos sen meinaa joskus myydä. Saunan ei kuitenkaan tarvitse olla kovin iso tai ylellinen, sillä lasiseinä antaa pienenkiin löylytilaan riittävää avaruutta.

Talotekniikka. Uusin talotekniikka ja toimintojen automatisointi on mukavaa, mutta siinä voi helposti haksahtaa muodikkaisiin ja ylihinnoiteltuihin trendiratkaisuihin. Tuomme taloomme arkielämää helpottavaa perusautomaatiota, mutta kohtuudella.

Liian persoonallinen valmistaloksi

Näiden toiveidemme kanssa suuntasimme ensin asuntomessuille, josta saimme mukaamme kasan valmistaloesitteitä. Jouduimme toteamaan aika nopeasti, että valmistalomarkkinoilta ei löydy pohjaratkaisua, joka vastaisi toiveitamme edes kohtuullisilla muutoksilla.

Siispä ratkaisu oli arkkitehti, joka osasi muuntaa toiveemme konkretiaksi. Siitä lisää ensi kerralla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Isabella
1/1 | 

Minä en mistään hinnasta haluaisi alakerroksia tms. vaan kaikki samassa kerroksessa. Nyt asumme sellaisessa, missä on alakerta ja siellä askartelutilat, sauna yms. Se on hankalaa, siivoaminen, rappujen edestakiaisn ramppaaminen. Olemme terveitä eläkkeelää olevi 60+. Se on ihan kuollutta tilaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018