Oikeanpuoleinen uusi talomme voittaa energiatehokkuudessa vanhan mennen tullen.
Oikeanpuoleinen uusi talomme voittaa energiatehokkuudessa vanhan mennen tullen.

Nyt kun uudistalomme lämmitysjärjestelmä Niben Split Box - ilma-vesilämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys ovat olleet päällä  yli puoli vuotta, voimme tehdä alustavia kustannuslaskelmia talon käyttökuluista.

Vaikka emme vielä asu talossa, rakennuksessa on koko ajan asuinhuoneistolle suositeltu +21 asteen sisälämpötila. Loppukesän aikana valmistunut ilmanvaihtojärjestelmämme Flexit UNI 4 -ilmanvaihtoyksiköllä ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa näihin laskelmiin. Se kerää poistoilmasta lämpöä talteen noin 80-prosenttisesti, joten talon lämmityskuluja se pienentää edelleen.  

Uuden talon alkutaival

Samalla tontilla sijaitseva aikaisempi kotitalomme on siporex-kivitalo, joka lämpiää suoralla sähköllä ja sähkölaskut ovat sen mukaisia. Aktiivinen lämmityskausi sijoittui talvikuukausille, koska kesällä rakennuksen kiviseinät varastoivat lämpöenergiaa ja lämmitys oli pois päältä toukokuun lopulta lokakuulle. Siitä huolimatta kiinteistön kokonaisenergiankulutus oli vuositasolla noin 28 000 kilowattituntia.

Uudessa kiinteistössämme talon ennakkoon laskettu energiankulutus on vuositasolla 10 500 kilowattituntia. Tehokkaan lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän ansiosta se jäänee lopulta jonnekin 9000 kilowattitunnin tuntumaan. Hieman esimakua energiankulutuksesta on saatu jo nyt, sillä päälämmitysjärjestelmämme otettiin käyttöön alkuvuonna.

Käytämme sähköntoimittajana pohjoismaista pörssisähköä jakelevaa sähköyhtiötä, joten sähkön yksikköhinta vaihtelee hieman koko ajan. Talon sisälämpötila on säädetty ympäristöministeriön suosittelemaan +21 asteeseen, ja viimeisen kuuden kuukauden keskimääräinen sähkölasku on ollut hieman alle 15 euroa. Tähän täytyy toki lisätä jakeluyhtiön eli Carunan sähkönsiirtolasku, joka on samaa luokkaa kuin itse sähkölasku. 

Kiinteistön kokonaisenergiankulutuksesta lämmitys ja lämpimän käyttöveden osuus on noin 70 prosenttia, joten tämä alle 30 euron energialasku ei anna aivan oikeata kuvaa. Kulutuksesta puuttuu vielä kokonaan niin sanotun taloussähkön osuus, joka on keskimäärin 28 prosenttia kotitalouksien energialaskusta. Hieman osviittaa tosin antavat sähköyhtiömme laskut tilapäisen vuokra-asuntomme osalta. Kuukausittainen sähkölasku on ollut vain noin 10 euroa enemmän kuin raksakohteessamme. Uudessa talossamme kaikki kodinkoneet kodinhoitohuoneen pesutornia lukuun ottamatta ovat uusia ja niiden energiankulutus on pienempi (vähintään AA+ energialuokka) kuin aikaisemmissa koneissamme.

Lopputuloksen osalta merkittävää on myös se, että rakennuskohteen kuukausittaiset sähkölaskut kattavat jo nyt myös talvikuukausia ja jatkossa lattialämmityksen avulla talon sisälämpötilaa voi jopa laskea, sillä lattialämmitys tasaa huoneiston lämpötilaeroja.

Energiankulutuksen nyrkkisäännön mukaan yhden asteen sisälämpötilan pudottaminen pienentää sähkölaskua viidellä prosentilla. Kun pääsemme muuttamaan sisään, voimme kokeilla, mikä on meille sopiva asumislämpötila. Samalla voimme opetella uusia teknisiä käyttöjärjestelmiämme ja löytää niihin optimaaliset säädöt.

Alustava vertailu

Muuttolupaa odotellessa tein alustavat käyttökustannuslaskelmat ja vertasin niitä samalla tontilla olevaan vanhaan asuntoomme. Otin laskelmaan mukaan lämmityskulut, käyttöveden, taloussähkön  eli kaikki kodinkoneet, vesimaksut (HSY), jätehuollon (HSY) ja kiinteistöveron.

Kiinteistöt ovat samankokoisia kivitaloja ja niiden suurin ero on päälämmitysjärjestelmässä. Vanhassa talossamme on suora sähkölämmitys, mutta uudistalon lämmitämme ilma-vesilämpöpumpun tuottamalla uusiutuvalla energialla.

Alustavien laskelmien perusteella uuden kiinteistömme kuukausittaiset käyttökulut ovat noin 205 euroa. Vanhassa kiinteistössämme kuukausittaiset käyttökulut vaihtelivat rajusti sen mukaan, oltiinko keskellä kesää vai talven pakkaskaudella. Vuoden keskiarvona toteutuneet käyttökulut olivat hieman yli 400 euroa kuukaudessa, joten alustavat laskelmat ennustavat asumiskulujen puolittumista!

Suurin säästö syntyy uusilla lämmitys- ja ilmastointijärjestelmillä. Jos haluamme vähentää energian ostamista entisestään, talossa on valmiiksi varaukset aurinkopaneeleille. Samoin talo on mahdollista kytkeä maalämpöön ja luvat ovat valmiina lämpökaivon poraukseen. Itse poraus on vaan vielä suhteettoman kallis, 4000-5000 euroa.

Katon reunapellitykset ovat valmiit. Vielä tarvitaan lumiesteet ja kattotikkaat.
Katon reunapellitykset ovat valmiit. Vielä tarvitaan lumiesteet ja kattotikkaat.

Pienempiä säästöjä

Asumisen kuluja kannattaa  seurata aktiivisesti. Sähköyhtiö kannattaa kilpailuttaa vuosittain, koska alan kilpailu on kovaa ja sähköyhtiöt tekevät jatkuvasti hyviä vuoden kestäviä tarjouksia. Esimerkiksi sähkövertailu.fi vertailee yli 80 sähköyhtiön palveluita. 

Toinen säästövinkki on jätehuolto. Vaikka pääkaupunkiseudulla ei ole kilpailua vesi- ja jätehuollossa, sain yllättäen rahanarvoisen vinkin suoraan HSY:n jätepalvelun neuvonnasta. Kun meillä aikaisemmin on ollut yksi jäteastia, joka on tyhjennetty joka toinen viikko, kysyin luonnollisesti tätä samaa systeemiä myös uuteen taloon. Sen kustannus Espoossa on vuositasolla hieman yli 200 euroa sisältäen jäteastian ja tyhjennykset kahdesti kuukaudessa.

Ystävällinen asiakasneuvoja kuitenkin kertoi, että koska muovijätteen osuus on koko ajan kasvussa ja se edustaa jo nyt hieman yli puolta kaikista kotitalouden jätteistä, heillä on uusi järjestelmä, jossa kotitaloudelle tarjotaan kahta erillistä jäteastiaa.

Siis vinkkinä: jos sekajäteastian vaihtaa kahteen astiaan, joista toinen on muoville ja toinen perinteiselle sekajätteelle, säästöä tulee vuositasolla hieman toista kymppiä. Kaupan päälle myös ympäristö kiittää, kun sekajäte vähenee ja muovi menee kiertoon.  

 

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018

Kategoriat