Sänky on valmiina, mutta muuttolupa vielä puuttuu.
Sänky on valmiina, mutta muuttolupa vielä puuttuu.

Rakennuslain määräämiä, uudisrakennusta koskevia pakollisia katselmuksia on kaikkiaan kymmenkunta ja niitä tehdään rakennushankkeen edetessä säännöllisin välein aina tietyn kokonaisuuden valmistuttua.

Ensimmäinen katselmus on rakennuspaikan virallinen merkitseminen tontille ja viimeinen lopputarkastus, jolloin rakennusvalvonta tarkastaa, että kaikki on tehty rakennuslain ja -määräysten mukaan. Kun lopputarkastusleima on saatu, rakennusurakka on virallisesti päättynyt eikä viranomaisia enää kiinnosta kyseinen hanke sen enempää. 

Kerroin edellisessä blogijutussa, että saimme ennen joulua läpi toisen suurista osakatselmuksista eli LVIS-tarkastuksen. Koska rakennushankkeemme on monen sattuman summana huomattavasti myöhässä, päätimme pyytää Espoon rakennusvalvonnalta erillistä osakäyttöönotto- eli muuttotarkastusta. Silloin voisimme muuttaa heti rakennuksen asuinkerrokseen, joka on jo lähes valmis, ja jatkaa kaikessa rauhassa keskeneräisen kellarikerroksen sisätöitä.

Muuttotarkastus jumittui siihen, että meiltä puuttuivat Espoon sähköisestä lupajärjestelmästä rakennesuunnittelijan vastuulla olevat leimatut kattorakennesuunnitelmat ja korjauslausunto tehdyistä sisäkorjauksista. Vaikka kaikki nämä työt on tehty jo vuosi sitten, metsästämme edelleen kyseisiä dokumentteja ja odotamme muuttotarkastusta.

Ilman keittiötä taloon ei voi muuttaa.
Ilman keittiötä taloon ei voi muuttaa.

 

Omakotirakentaja kaipaa uuteen kotiin

Espoossa rakennusvalvontavirasto pyrkii nykyisin tekemään uudisrakennukselle edellä mainittujen välikatselmuksien jälkeen suoraan lopputarkastuksen. Tällöin jää kokonaan väliin aikaisemmin erittäin yleinen niin kutsuttu muuttotarkastus eli rakennuttajalle annettava lupa muuttaa tietyin ehdoin uuteen rakennukseen ennen sen lopullista valmistumista.

Hyvillä perusteluilla rakennuttaja voi kuitenkin hakea edelleen myös osakäyttöönotto- eli muuttotarkastusta ennen talon lopputarkastusta. Näillä kahdella käyttöönottotarkastuksella on huima ero:

Osakäyttöönotto- eli muuttotarkastuksessa valmiina täytyy olla sen verran, että talossa voi turvallisesti asua. Minimiedellytyksiä ovat toimivat keittiö, wc ja peseytymistila. Makuutilat pitäisi myös olla käytössä, mutta se ei välttämättä tarkoita valmista makuuhuonetta, sillä olohuoneen lattiallakin voi nukkua. Porras- ja parvekekaiteet saavat olla väliaikaiset, kunhan ne ovat tukevat ja turvalliset. Talon piha-alue tulee järjestää siten, että siellä voi liikkua suuremmitta esteittä ja turvallisesti, mutta senkään ei tarvitse olla muutoin valmis.

Lopputarkastuksessa koko talon täytyy olla valmis piha-alueita myöten. Koska omakotirakentajan budjetti ylittyy usein, piha-alueen kunnostus jää tyypillisesti kustannussyistä viimeiseksi ja se hoidetaan kuntoon vaikkapa seuraavana vuonna. Muuttotarkastus antaa rakentajalle tarpeellista pelivaraa aikatauluun ja budjettiin.  

Myös toimivat wc- ja suihkutilat ovat muuttoluvan edellytys.
Myös toimivat wc- ja suihkutilat ovat muuttoluvan edellytys.

Viranomaiskäytännöt vaihtelevat

Kun rakennuttaja muuttaa sisään uuteen taloonsa muuttoluvan saatuaan, pahin kiire loppuu siihen. Talon sisätöitä, viimeistelyjä ja piha-alueen kunnostamista voi tehdä rauhassa vaikkapa muutaman seuraavan vuoden, sillä viranomaisen myöntämä rakennuslupa yksityiselle rakentajalle on voimassa pääsääntöisesti viisi vuotta, minkä jälkeen siihen voi hakea tarvittaessa muutaman vuoden lisäajan.

Samalla säästyvät vanhan asunnon, väliaikaisasunnon tai ulkopuolisen varastotilan vuokrakulut, mikä voi olla viisinumeroinen summa vuodessa ainakin pääkaupunkiseudulla. Jos rakennuttaja pääsee pääsee muuttamaan uuteen taloonsa hitaammin, hänen budjettinsa ylittyy myös asumiskulujen muodossa.

Mikäli paikallinen rakennusvalvontaviranomainen pyrkii tekemään uudisrakennukselle suoraan lopputarkastuksen, rakennuttajalla on oltava riittävästi aikaa ja rahaa tehdä kaikki kerralla valmiiksi. Rakennuksen viimeisteleminen muuttolupavalmiudesta lopputarkastustasolle vie helposti puolikin vuotta ja rahaa kuluu, jos kaikki työt pitää teettää kiireen vilkkaa ulkopuolisilla. 

Muuttolupa- ja lopputarkastusasioissa on eri puolilla Suomea erilaisia käytäntöjä. Rakentajille on kuitenkin yhteistä halu päästä muuttamaan uudistaloon mahdollisimman nopeasti.

Asioita voi olla kesken, mutta turvallisuudesta ei saa tinkiä.
Asioita voi olla kesken, mutta turvallisuudesta ei saa tinkiä.

Rakennuslupamaksulla saa vähemmän

Jokaiseen rakennuslupamaksuun sisältyvät kaikki kohteen osa- ja välitarkastukset sekä lopputarkastus. Miksi siis esimerkiksi Espoo on siirtynyt tähän uudenlaiseen käytäntöön ja pudottanut yhden oleellisesti aikatauluihin ja kustannuksiin vaikuttavan tarkastuksen pois? 

Jos tällä tarkastusmenettelyllä pyritään vähentämään virkamiesten työtä, työ ja kiire ikävä kyllä lisääntyvät rakentajan elämässä. Viranomaistyö virtaviivaistuu, mutta se ei ole rakentajan etu. Hänen näkökulmastaan samalla lupamaksulla saa nyt yhden tarkastuksen vähemmän, vaikka rakennusluvan hinta nousee takuuvarmasti muutaman vuoden välein.

Rakennusvalvontaan ja tarkastuksiin liittyy muutenkin sen verran kirjavia käytäntöjä, että palaan asiaan yksityiskohtaisemmin tuonnempana.

Parvekkeilta puuttuvat vielä pinnoitteet ja kaiteet, joten niille kulku on estettävä laudoilla.
Parvekkeilta puuttuvat vielä pinnoitteet ja kaiteet, joten niille kulku on estettävä laudoilla.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018

Kategoriat