Kirjoitukset avainsanalla rakentaminen

Sähköjohtojen määrä todistaa nykytalojen teknistymisestä.
Sähköjohtojen määrä todistaa nykytalojen teknistymisestä.

Sisätöihin siirtyminen on nostanut kierroksia raksallamme niin paljon, että hyvä kun perässä pysyy. Niin kuin jo viimeksi totesin, eri urakkaporukoiden töiden yhteensovittaminen vaatii jatkuvaa paikallaoloa ja nopeita päätöksiä.

Kun jokin työvaihe meinaa pysähtyä, kysymyksiä satelee ja ratkaisu pulmaan on löydettävä nopeasti ja mieluusti niin, että pysytään kokonaissuunnitelman ohjaamalla reitillä. Käytäntö on jo opettanut, että hommassa pitää olla tarkkana, jottei synny ikäviä yllätyksiä.

Pahimmillaan kolmen eri urakkaporukan miehet kyselevät yhtaikaa mielipidettäni, ja yritän pitää samaan aikaan työmaapalaveria tavarantoimittajan kanssa. Rakentajan monistaminen alkaisi tuntua tässä vaiheessa hyvältä idealta kuten Michael Keatonin komediassa ”Minusta on moneksi”. 

Ilmastointiputkia saunan katossa.
Ilmastointiputkia saunan katossa.

Tekninen tila hahmottuu

Jossain vaiheessa suunnittelua luin kommentteja, että talon tekninen tila ei voi olla koskaan liian suuri. Nykytaloissa on todella paljon tekniikkaa, joka kohtaa teknisessä tilassa.  

Meillä tämä hermokeskus sai lopulta tilaa lähes neljä neliömetriä ja ajattelimme sen olevan jo melkeinpä ylisuuri. Nyt kun paikalle on asennettu vasta Flexitin ilmastointikone ja sähköjohtoja roikkuu katosta suurina nippuina, arvio menee uusiksi. Tila saattaa riittää juuri ja juuri kaikelle tarvittavalle tekniikalle.

Ilmastointikoneemme Flexit UNI4 painaa 86 kiloa. Ilmastointiasentajat olivat hieman huolissaan, miten laitteen saa varmasti pysymään EPS-valuharkkoseinässä, joka oli heille uusi tuttavuus.

Valistin heitä, että sisäeristeen paksuus on 80 millimetriä, jonka jälkeen tulee paksu teräsbetoniydin, johon laitteen voi ankkuroida. Tästä huolimatta pojat alkoivat tukuista jotain valmista telinettä, jonka päälle ilmastointikoneen voisi laittaa. Minulle tuli yksi näistä kyselyistä puolivahingossa sähköpostiin kopiona. Onneksi tuli, sillä ratkaisu tähän pulmaan löytyi läheltä.

Olen pyörittänyt aikoinaan erityiselintarvikkeiden vähittäismyymälää, jonne ostin todella tukevat saksalaiset metallihyllyt. Näitä hyllyjä minulla on vieläkin joitakin kappaleita, sillä olen käyttänyt niitä varastohyllyinä. Nyt sitten yksi tällainen metrin levyinen metallihyllykkö päätyi ilmastointikoneemme tueksi. Hylly kestää reilusti yli sadan kilon painon, joten ratkaisusta tuli hyvä ja edullinen.

Teknisen tilan seinät levytimme usein käytetyn filmivanerin sijaan viilupuulastuista kokoon puristetuilla OBS-levyillä, jotka ovat vähintään yhtä kestäviä, mutta hinnaltaan yli puolet edullisempia kuin filmivaneri. Lopputulos on visuaalisestikin mukavan erilainen.

Flexit-ilmastointilaite löysi paikkansa telineestä, joka on alkujaan saksalainen myymälähylly.
Flexit-ilmastointilaite löysi paikkansa telineestä, joka on alkujaan saksalainen myymälähylly.

Levätään sitten eläkkeellä…

Eläkepäiviemme ykkössuunnitelma oli nukkua aamulla niin pitkään kuin unta riittää. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Aamu-unisuuteni ja rakennusmiesten tapa aloittaa työt tasan kello seitsemän aamulla eivät jotenkin vaan kohtaa. Sain lopulta puhuttua työporukat aloittamaan vasta kahdeksalta, joten saamme sentään nukkua arkisin aamuseitsemään.

Tiiviin joulukuun jälkeen takki alkaa kuitenkin olla niin tyhjä, että ensi viikon ”pakkolepo” on enemmän kuin tervetullut. Työmaamme seisahtaa tänään perjantaina 21. joulukuuta, kun työporukat vetäytyvät joulutauolle.

Koska välipäiviä on tänä vuonna vain kaksi arkipäivää, totesimme parhaaksi jatkaa joulutaukoa yli vuodenvaihteen.

Ja kuten edellä kerrotusta voi päätellä, emme muuta jouluksi uuteen kotiin, vaikka niin oli pitkään suunnitelmissa. Ikävien takaiskujen dominoefekti on jatkunut pitkin syksyä ja sitä on turha vauhdittaa ylimääräisellä kiireellä. Ehtii sitä kotiin ensi vuonnakin.

Oikein mukavaa joulun aikaa kaikille ET-lehden lukijoille ja ”Eläketalo Espooseen” -blogimme seuraajille! Palataan raksalle taas vuoden 2019 alussa.

Vuoden viimeinen valutyö: lämmitysjärjestelmän ulkoyksikkö vaatii jalustansa alle betonia.
Vuoden viimeinen valutyö: lämmitysjärjestelmän ulkoyksikkö vaatii jalustansa alle betonia.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kattotoimittaja vaihtui, mutta katto pitäisi saapua lokakuun ensimmäisellä viikolla valmiina elementteinä.
Kattotoimittaja vaihtui, mutta katto pitäisi saapua lokakuun ensimmäisellä viikolla valmiina elementteinä.

Kun Passiivikatto-elementtien valmistaja Soinu Oy ei toimittanutkaan lupaamaansa kattoa, jouduimme etsimään nopeasti uutta kattotoimittajaa.

Olimme jo tottuneet ajatukseen valmiista, tehtaalla rakennetusta kattoelementistä, joka tuodaan paikalle asennusvalmiina. Niinpä koetimme löytää toisen valmistajan, joka voisi tarjota saman konseptin. Rajoituksena oli tosin se, että rakennusluvassa oli jo hyväksytty katon kokonaispaksuus, jota ei saa ylittää, jottei talon harjakorkeus nouse yli sallitun. 

Potentiaalisimmaksi ratkaisuksi nousivat teollisuushallin kattoelementit, joita ei tosin ole käytetty juurikaan omakotitaloissa. Selityskin on looginen, sillä teollisuushalleissa rakennusmääräykset eivät ole yhtä tiukkoja kuin omakotitaloissa.  

Rakennuslupamme on haettu viime vuoden puolella, joten tämän vuoden tammikuussa jälleen kiristyneet rakennusmääräykset eivät kosketa meitä. Katon lämpöarvovaatimus on tosin pysynyt ennallaan (0,09 W/m2K), mutta äänen eristyksessä määräykset tiukkenivat huomattavasti.

Löytyisikö 80 neliötä kattoa?

Parin päivän ahkeran nettisurffauksen jälkeen löytyi muutama potentiaalinen teollisuuskattojen elementtitoimittaja, mutta soittokierros osoitti pian, ettei heillä ollut suurta mielenkiintoa toimittaa omakotitaloon 80 neliömetrin kattoa.  Heille normitoimitus yhteen kohteeseen voi olla tuhansia neliöitä valmista kattoelementtiä, joten tällaiset pikkukohteet tuntuvat nappikaupalta.

Onneksi löytyi yksi poikkeus. Kun soitin Kingspan Oy:n teollisuushallimyynnin vastaavalle päällikölle Sami Hukkaselle, löysimme nopeasti yhteisen sävelen.

Kingspan toimittaa valmiita kattoelementtejä suuriin rakennuskohteisiin kuten maatalousrakennuksiin ja teollisuushalleihin. Kingspanin kattoelementti on fiksusti rakennettu: kahden ohuen peltilevyn väliin puristetaan valmis uretaanieristekerros, joka muodostaa yhtenäisenä ja saumattomana elementtinä erinomaisen lämpöä ja ääntä eristävän rakennelevyn.

Kingspan on myös kehittänyt viime vuonna uuden uretaanieristeen Quad Coren, jonka eristämisominaisuudet ovat selvästi parantuneet eli entistä ohuempi eristekerros riittää tavoiteltuun lämpöarvoon.

Onni tässäkin onnettomuudessa

Kingspan-elementit tuovat itse asiassa monta etua verrattuna passiivikattoratkaisuun. Ensinnäkin katto ohenee huomattavasti. Saavutamme tarvittavat lämmön- ja ääneneristysarvot 26 sentin paksuisella kattoelementillä, kun passiivikattoratkaisussa katon kokonaispaksuus peltikatteineen olisi ollut noin 67 senttiä.

Kingspanin Puolan-tehtaalta tulevissa Quad Core -elementeissä 16-senttinen eristemassa puristetaan kuumana kahden noin puolen millimetrin vahvuisen teräspellin väliin. Elementin yläpinta on hieman aaltoileva kuten peltikatossa, joten elementin kokonaispaksuus on 19 senttiä. Elementin yläpinta toimii suoraan valmiina peltikattona, joten sitä ei tarvitse erikseen hankkia ja asentaa kuten aiemmassa kattoratkaisussa.

Kuusitoistasenttisen kattoelementin lämpöarvo on 0,11 W/m2K, joten päästäksemme rakennusmääräysten mukaiseen lämpöarvoon, joudumme lisäämään katon alapuolelle sisäkattoon seitsemän sentin lisäeristeen. Se toteutetaan Kingspanin 30-millisellä Thermo-eristelevyllä, jonka päälle tulee vielä 40-millinen Thermo Anselmi -levy. Thermo Anselmin toisen puolen pinnoitteena on kipsilevy, joten myös talon sisäkatto on asennuksen jälkeen saumojen tasoitusta ja maalausta vaille valmis.

Lopulta näyttää siis siltä, että onni tässäkin onnettomuudessa. Saamme ohuemman kattorakenteen lämpö- ja äänieristyksistä tinkimättä. Elementin ulkopinta on valmis peltikatto, ja sisäkaton puolelle tehtävällä lisäeristyslevytyksellä saadaan samalla valmis kipsilevysisäkatto. Kaiken lisäksi samat elementit muodostavat sekä talon räystäät että toisen parvekkeen päälle rakennettavan katoksen. Säästöt sekä rahassa että varsinkin ajassa ovat huimat.

Kännykkä pätkii kivitalossa

Korkearesoluutiokuvaa alkaa saada keittiöön siihen hintaan, että pitää alkaa tutkia vanhoja valokuvavarastojaan.
Korkearesoluutiokuvaa alkaa saada keittiöön siihen hintaan, että pitää alkaa tutkia vanhoja valokuvavarastojaan.

Valitettavasti tämä kattoepisodi on viivästänyt rakennushankettamme taas kuukauden seisokilla. Koska säätyyppi ehti muuttua syksyisen sateiseksi, sisäpuolen töitä ei kannata aloittaa ennen kuin katto on päällä. Jouluksi kotiin alkaa tehdä tiukkaa. 

Toisaalta olemme oppineet näiden toistuvien takaiskujen jälkeen etsimään tilanteista positiiviset puolet. Nyt meillä on ollut pitkästä aikaa mahdollisuus tavata ystäviä ja sukulaisia. Olemme myös miettineet tulevia sisustusratkaisuja.

Meitä on askarruttanut muun muassa keittiön kaapistojen niin sanottu välitila, joka on perinteisesti laatoitettu tai peitetty jollain levyratkaisulla. Syksyn Habitare-messuilta löysimme uuden mielenkiintoisen yrityksen. He toimittavat valokuvasta tehtyä korkearesoluutiopainokuvaa suurena 2,8 x 0,6 metrin paneelina, joka on kosteuden kestävää kuusimillistä levyä. Tällaisen valokuvapaneelin hinta jää noin 200 euron, joten ero on suuri verrattuna aiempiin valokuvaratkaisuihin. 

Moderni kivitalo voi tuoda yllättäviä ongelmia puhelin- ja nettiyhteyksiin.  Tyypillisessä harkkotalossa harjaterästä kiertää seinärakenteessa talon ympäri pareittain muutaman kymmenen sentin välein, joten talon seinät muodostavat niin sanotun Faradayn häkin.

Kuuluvuusongelmia lisäävät entisestään ikkunoiden energiatehokkaat selektiivilasit, jotka nekin heikentävät signaalien kulkua. Signaali heikkenee pahimmillaan niin paljon, että puhelinta joutuu käyttämään parvekkeella. Tämä ongelma kiusaa varsinkin kerrostaloissa, mutta se on valitettavasti arkipäivää myös omakotitaloissa.

Yleensä kuuluvuusongelmaa ratkaistaan kalliisti joko asentamalla taloon lisävahvistimia tai rakentamalla taloon sisäinen verkko. Mekin olimme budjetoineet projektiimme taloverkon rakentamisen, kunnes löysimme FinnFoamin uutuustuotteen, FF-Signalin.

Kyseinen signaalinvahvistinpaneeli asennetaan seinäpinnan ja ikkunakarmin väliin. Rakenne on nerokas: kahden FinnFoam-eristelevyn väliin on asennettu ohut metallilankaverkko, joka vahvistaa puhelin- ja nettisignaalin 30–100-kertaiseksi. Yhden paneelin koko on 120 x 20/30 senttiä ja paksuutta on vain neljä senttiä. Paneeli on helppo asentaa ikkunaremontin yhteydessä myös vanhaan taloon.

Yhden FF-Signal-paneelin hinta on leveydestä riippuen noin 120–150 euroa. Pienessä kerrostaloasunnossa pärjää yhdellä paneelilla, mutta suuremmissa asunnoissa kahdesta kolmeen on hyvä määrä. Omakotitalossa niitä on hyvä asentaa molempiin kerroksiin yhteyksien maksimoimiseksi, joten meille niitä tulee kolme yläkertaan ja kaksi kellariin. Taas yksi ongelma ratkaistu kohtuuhintaan!

Kommentit (0)

Syyssää opettaa, että pressu ei ole katon väärti.
Syyssää opettaa, että pressu ei ole katon väärti.

Jokaisessa rakennusprojektissa tulee yllättäviä takapakkeja, jotka vain täytyy kestää ja korjata.

Tämän projektin kokemuksella uskallan kuitenkin väittää, että suurimmat yllätykset tulevat täysin puun takaa. Niinpä jokaisen rakentajan kannattaa heti hankkeensa alusta lähtien varautua siihen, että ainakin tärkeimmissä kohdissa on valmiina jokin takaportti tai varasuunnitelma, jolla pääsee nopeasti eteenpäin, kun ikävä yllätys osuu kohdalle. Ja uskokaa vaan, jokin sellainen osuu varmasti kohdalle!

Se on inhimillistä ja normaalia, että alihankkijalle tai urakoitsijalle tulee esteitä, mutta miksi ikävää tietoa täytyy pantata viikkotolkulla? Jos urakoitsija, alihankkija tai tavarantoimittaja kertoisi viivyttelemättä, että nyt homma ei valitettavasti pelitä, rakentaja voisi ottaa käyttöön varasuunnitelman tai alkaa heti etsiä vaihtoehtoista ratkaisua. Säästyisi sekä aikaa että hermot.

Mutta kun toinen osapuoli panttaa tätä rakentajalle tärkeää tietoa viimeiseen asti, seurauksena on väistämättä viikkojen viivästys, joka luonnollisesti maksaa.  

Meidän hankkeessamme toistaiseksi suurin takaisku varsinaisessa rakennustyössä on ollut kattotoimituksen takkuilu. 

Katto tulee syyskuun alkuun

Päätimme jo suunnitteluvaiheessa, että talomme katto tehdään elementeistä, jotka rakennetaan valmiiksi tehtaalla, tuodaan rakennuspaikalle ja asennetaan päivässä paikalleen. Näin oli tarkoitus säästää monta viikkoa rakentamisaikaa suhteessa siihen, että katto tehtäisiin perinteiseen tapaan kattotuoleilla ja rakennettaisiin paikan päällä. Halusimme samalla varmistaa, etteivät katon eristeet pääse kastumaan ja aiheuttamaan myöhemmin ongelmia.

Keskustelin jo maaliskuussa kattoelementtien toimittajan, Rakennustoimisto Soinun kanssa heidän Passiivikatto-ratkaisustaan. Pyysin tarjouksen ja hyväksyin sen. Sovimme, että ilmoittelen, kun kattoasia tulee ajankohtaiseksi. Tässä vaiheessa arvioaikataulu oli kesäkuu.

Kun aikataulumme menivät uusiksi, ilmoittelin Soinulle, että kattotoimitus taitaakin olla ajankohtainen vasta kesälomien jälkeen. Heinäkuu meni, mutta elokuun ensimmäisellä viikolla pääsin vihdoin tilaamaan kattoelementit.

Tein tilauksen puhelimessa keväällä saadun tarjouksen mukaisena ja toimitin heille talon leikkauskuvan, josta näkee kattorakenteen. Heidän tehtävänsä oli tehdä rakennepiirustukset kattoelementtien asennuksesta.

Passiivikaton normaali toimitusaikataulu on 5-8 viikkoa, mutta Soinu ilmoitti kirivänsä toimitusajan noin neljään viikkoon, joten syyskuun alussa talossa voisi olla katto päällä.

Yllätys, yllätys: katto ei tule ollenkaan

Puolentoista viikon päästä sain kattotoimittajalta ilmoituksen, että lähettämäni pdf-leikkauskuva talosta ei käynytkään, koska sen pitää olla DWG-muodossa. Tilausvahvistusta ei tullut koskaan eikä viesteihin juuri vastattu. Kun sain lopulta toimittajan kiinni puhelimella, hän vakuutti, että vielä ollaan aikataulussa.

Sitten elokuun lopulla, reilu viikko ennen toimitusaikaa, sain sähköpostiviestin, että nyt on jotain materiaaliongelmia eivätkä he toimita tilattuja kattoelementtejä ollenkaan. Sen sijaan sain neuvon rakentaa katon käyttämällä valmiita kattotuoleja.

Se oli helpommin sanottu kuin tehty, sillä tarvitsemme räätälöidyt kattotuolit, joiden toimitusaika on vähintään kolmisen viikkoa, ja sen jälkeen katto pitäisi vielä rakentaakin.

Onneksi löysin vaihtoehtoisen kattoelementtitoimittajan ja sain tilattua uudet kattoelementit reilussa viikossa tilanteen levittyä käsiin. Tosin uudellakin kattotoimittajalla on toimitusaikansa, joten katon saapuminen siirtyy lokakuun alkuun. Hukkasimme siis taas kuukauden rakennusaikaa.

Syyskuu alkaa ja säätyyppi muuttuu

Jos katto olisi saapunut ajallaan, olisimme päässeet syyskuun alussa mukavasti sisätöihin. Putki- ja sähkömiehet olivat valmiina, samoin lattialämmityksen ja ilmastoinnin asentajat. Keittiön asennuksen aikataulutkin oli alustavasti mietitty ja toimittaja selvillä.  Näin siis vaihtoehdossa Strömsö!

Todelliset haasteet alkoivat paljastua säätyypin muuttuessa. Kuten viimeksi kerroin, hankimme Landtek Oy:ltä Iittalasta ison venepeitteen suojaamaan rakennusta sateilta ja olimme juuri aloittamassa kellarin putki- ja sähköasennustöitä, kun ensimmäinen syysmyrsky iski.

Kattopeite repeytyi saman tien, ja sen jälkeen onkin ollut luvassa lattiapintojen kuivatusta lähes joka aamu. Sisätöiden aloittamista ei voi enää edes ajatella ennen kuin uudet kattoelementit ovat paikoillaan. 

Myrskyn jälkeen on poutasää ja pressu palasina.
Myrskyn jälkeen on poutasää ja pressu palasina.

Odottavan aika on kallis

Arvatkaapa saako rakentaja näistä ulkopuolisista viiveistä jotain korvausta? No, ei todellakaan.

Suuria rakennusliikkeitä ja talotoimittajia varten on tehty jopa yleiset alan toimintasopimukset ja -ohjeet, joita kuluttajavirasto valvoo, mutta pienistäkin korvauksista joutuu valitettavan usein kiistelemään ja pitkään.

Meno näyttää olevan rakennusalalla aika samanlaista kuin IT-maailmassa. Kun ohjelmistojen kehittäjäyhtiön pitäisi lanseerata uusi versio vanhasta tietokoneohjelmastaan tai peräti aivan uusi softa, se tehdään monesti vain kutakuinkin valmiiksi. Sen jälkeen annetaan käyttäjien etsiä ja reklamoida virheet, jotka sitten ajan kuluessa korjataan.

Näin ohjelmistokehityksessä säästyy kustannuksia ja tulovirta nopeutuu. Yrityksen kannalta kyseessä on todellinen win-win -asetelma, mutta moni kuluttaja häviää kallista aikaa ja vielä kalliimpaa mielenrauhaa.  Kukaan ei tietenkään korvaa menetettyä työaikaa tai virheellisen ohjelmiston aiheuttamia kustannuksia, koska kyseessä on ”toimialan yleinen käytäntö”.

Rakennusalalla logiikka menee niin, että urakoitsijat haalivat mahdollisimman paljon toimeksiantoja. Sitten aletaan tehdä kutakin niistä sopivasti eli juuri niin paljon, ettei tilaaja voi enää vaihtaa tekijöitä vaan tyytyy odottajan osaansa. Näin monta urakkaa pyörii päällekkäin ja kaikissa on samat ongelmat. Mikään urakoista ei valmistu ajallaan ja kustannusarviot heittävät häränpyllyä.

Jos asiasta koettaa reklamoida, asiakkaan pitää pystyä näyttämään laiminlyönnit toteen pilkulleen. Sen jälkeen alkaa uuvuttava selittely ja kiistely, joka johtaa harvoin korvauksiin.  Ongelma kyllä tiedetään, mutta siihen ei puututa. Kaikki vain toivovat, että oharit eivät osu omalle kohdalle. Ikävä kyllä, monesti ne osuvat.

Case pakolliset paloikkunat

Myös vasemmalla olevan ikkunan pitäisi olla palolasia, vaikka se antaa pihamaalle. Hintaero tavalliseen ikkunaan on 1868 euroa!
Myös vasemmalla olevan ikkunan pitäisi olla palolasia, vaikka se antaa pihamaalle. Hintaero tavalliseen ikkunaan on 1868 euroa!

Tonttinaapurimme kanssa tekemämme hallinnonjakosopimuksen perusteella voimme rakentaa uuden talon lähelle vanhaa taloa. Talojen välinen etäisyys on lopulta 4,06 metriä. Tämä tietää kuitenkin sitä, että vanhan talon puoleisella sivulla kaikki ikkunat, jotka ovat kooltaan yli 0,2 neliötä joudutaan tekemään paloikkunoina, koska rakennukset ovat alle kahdeksan metrin etäisyydellä toisistaan. Rakennusmääräysten mukaan näiden ikkunoiden paloluokka pitää olla EI30 eli niiden on pidäteltävä tulta 30 minuutin ajan.

Päädyimme valitsemaan talon ikkunoiksi niin sanotut komposiitti- eli pvc-ikkunat. Tätä ikkunatyyppiä on käytetty Keski-Euroopassa jo vuosikymmenien ajan, mutta Suomessa niitä on vähätelty. Syytä on vähän vaikea ymmärtää, sillä ne ovat kestäviä ja lähes huoltovapaita. Niillä on myös hyvä lämmöneristysarvo ja pitkät takuut. Sitä paitsi ne ovat edullisia. Meidän tapauksessamme pvc-ikkunoiden ja Suomessa yleisesti käytettyjen puu-alumiini-ikkunoiden hintaero oli jopa yli 50 prosenttia eli yhdellä suomalaisella puu-alu-ikkunasetillä saisi vähän yli kaksi pvc-ikkunakertaa.

Ja tästä päästäänkin näppärästi edellä mainittuihin paloikkunoihin. Paloikkunoiksi on rakennusluvassamme merkitty ruokailutilan ikkuna (130 x 140 senttiä) ja sen vieressä keittiön puolta pienempi ikkuna. Ruokailutilassa olevan paloikkunan hinta suomalaiselta valmistajalta on melkein 2000 euroa – hinta jolla saamme taloomme kaikki pvc-ikkunat!

Kun uudistalomme vieressä ei ole ruokailutilan kohdalla muuta kuin naapurin piha-alue, pakollisen paloikkunan hankkiminen tuntuu aika kohtuuttomalta. Ajattelin tarkistaa tämän paloikkunan pakollisuuden vielä kertaalleen Espoon rakennusvalvonnasta. Saapa nähdä, mikä on vastaus...

 

 

 

 

Kommentit (1)

Christian
1/1 | 

Tuli kerralla luettua koko blogi läpi. Teillä on erittäin mielenkiintoinen blogi! Mikä teillä on lopputaloprojektin aikataulu? Näyttääkö siltä, että budjetti pitää? Miltä tuo EPS harkko on tuntunut rakentaa?

Tämä koditon koira piristi rakentajan päivää.
Tämä koditon koira piristi rakentajan päivää.

Rakennustyömaalla on ollut parisen viikkoa hiljaista ja rauhallista. Työt eivät juurikaan edisty, koska seuraavia työvaiheita ei päästä tekemään ennen kuin keskeneräinen rakennus on rakennustermein ilmaistuna säältä suojassa.

Ikkuna-aukot voi tilapäisesti levyttää tai muovittaa, mutta kattoa ei korvaa mikään etenkään näin syksyn tullen. Taloon siis pitäisi saada katto päälle.

Tarkoitus oli hoitaa katon rakentaminen rivakasti, joten valitsimme tehtaalla sisätiloissa valmiiksi rakennetut Passiivikatto-elementit, jotka asennetaan nosturin avulla paikalleen yhdessä päivässä.

Tällä hetkellä joudumme vain yhä odottelemaan näiden elementtien toimitusta.

Sisäpuolen työt alkavat kunhan…

Talomme lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen lattialämmitys yhdistettynä ilma-vesi-lämpöpumppuun. Molemmissa kerroksissa lattioiden pintavalujen alle asennetaan putkistot, joissa kiertää lämmin vesi. Näin lämpö jakaantuu tasaisesti huoneistoon eikä erillisiä lämpöpattereita tarvita.

Käytännössä lattioiden pintavalut tehdään niin, että kellarikerroksessa aikaisemmin valetun 20-senttisen lattialaatan päälle laitetaan kahden sentin eristelevykerros estämään mahdollisen kosteuden nousu maaperästä. Kesäkuussa valetun lattialaatan täytyy siis olla kokonaan kuiva, koska tämä uusi eristekerros ei päästä lattialaatasta mahdollisesti haihtuvaa kosteutta nousemaan enää ylöspäin. Ja jos kosteutta jää pysyvästi kahden tiiviin eristekerroksen väliin, tuloksena voi olla vakavia kosteusongelmia.

Toisessa eli asuinkerroksessa lattiapintana toimivat ontelolaatat, mutta muuten ratkaisu on sama. Eristelevyjen tilalla käytetään vain eristemattoa, joka vaimentaa askelien ääntä ja parantaa kerrosten välistä äänieristystä.

Lattioiden pintavalujen alle tulevan lämmitysputkiston asennus kestää ammattilaiselta vain päivän per kerros, mutta sitä ennen sekä putki- että sähkömiehien pitää käydä hoitamassa omat hommansa. Lopuksi koko hoidon päälle tehdään 8–10 sentin betonivalu.

Koska betonin kuivumisaika on jo aikaisemmin mainittu noin sentti viikossa, lattiavalujen kuivuminen ottaa aikansa ennen kuin niiden päälle voidaan asentaa mitään pinnoitteita. Pintavalun kuivatuksessa auttaa tosin lattialämmitysputkisto, joka voidaan kytkeä päälle heti, kun ilma-vesilämpöpumppu on saatu asennetuksi.

Tai no… ihan ensiksi pitäisi saada se liityntä HSY:n vesijärjestelmään. HSY:n kehnosta asiakaspalvelusta kirjoitin jo aikaisemmin eikä tilanne ole ikävä kyllä siitä parantunut. Nyt jännitämme, kumpi ehtii ensin, joulu vai HSY:n liittymäkaivanto.

Soran kärräystä ja äyskäröintiä

Rakennusimuri tuli tarpeeseen.
Rakennusimuri tuli tarpeeseen.

Elokuu on kulunut pääasiassa talon sivujen soratäytöissä ja säännöllisen epäsäännöllisten sadekuurojen jälkiä korjaillessa.

Säätyyppi on muuttunut syksyisemmäksi ja Espoossa on tullut voimakkaita sadekuuroja pari kertaa viikossa. Jokaisen sadekuuron jälkeen olen käynyt kuivaamassa molempien kerroksien lattioilta parin sentin vesipatjan, joka kastelee kuivuneet lattiapinnat aina uudelleen.

Talon seinien reunoilla on reilun 10 sentin korkuiset EPS-eristereunat, joiden sisään lattioiden pintavalut tehdään. Toistaiseksi nämä vesitiiviit reunat toimivat kuin uima-allas: kaikki sadevesi jää lattialle.

Kellarikerrokseen vettä tulee yläpuolen ontelolaattojen läpi, koska ne ovat onttoja sisältä ja niiden ohut betonikuori imee vettä, joka valuu ontelolaatan alapinnassa olevista kuivatusrei’istä alas kellariin.

Aluksi koetin hoitaa kuivatusta äyskäröimällä vettä ikkuna-aukoista ulos, mutta lopulta hankin rakennusimurin eli tehokkaan pölynimurin, joka imee myös vettä.

Pölynimurin käytön mahdollistaa se, että saimme toissa viikolla sähköt taloon. Relacomin asentaja kävi kytkemässä Carunan talokohtaiseen sähkökeskukseen tontille vedetyn kaapelin. Tulevat työt helpottuvat huomattavasti, kun työmaalla voidaan vast’edes käyttää verkkovirralla toimivia laitteita.

Rakennusimurilla kuivatusaika on enää murto-osa aikaisemmasta, mutta on aika turhauttavaa tehdä samaa hommaa uudelleen ja uudelleen. Niinpä tilasin lopulta ison venepeitteen (10 x 20 m), jolla peitimme koko rakennuksen.

Väliaikainen katto näyttää tältä.
Väliaikainen katto näyttää tältä.

Yllättäviä vieraita työmaalla

Kesken pihakaivantojen täytön huomasin autoni takana sympaattisen näköisen hauvelin ja työmaalle tupsahti viiden nuoren joukko. Koira oli karannut mistä lie ja tullut piiloon autoni taakse tätä joukkoa, joka koetti saada sen kiinni.

Kävi ilmi, että nuori pari oli huomannut bussin ikkunasta irrallaan olevan koiran, jäänyt pois seuraavalla pysäkillä ja koetti nyt ottaa koiran kiinni ennen kuin se vaarantaa itsensä. Koira puolestaan oli tästä aikeesta eri mieltä ja vältteli kiinniottajia, joiden joukkoon oli ehtinyt liittyä muutama muukin avustaja.

Rakennustyömaalle saarrettuna hauva alistui kohtaloonsa ja yksi nuorista laittoi sille talutushihnan eli oman käsilaukkunsa olkahihnan. Tarjosin karkulaiselle vettä ja mietimme, mitä nyt tehdään.

Lopulta nuori pari soitti Viikkiin pieneläinklinikalle ja kysyi, voiko ilman remmiä juosseen koiran tuoda sinne. Kun vastaus oli myöntävä, toisen nuoren äiti tuli hetken päästä hakemaan kaksikon ja koiran.

Viikissä tunnuksettomia koiria pidetään kuulemma pari viikkoa. Jos kukaan ei ilmoittaudu koiran omistajaksi, sille aletaan etsiä uutta kotia.

Nuori pari kertoi miettineensä koiran hankintaa eli jos kukaan ei kaipaa tätä jo hieman iäkkäämpää hauvelia, he adoptoivat sen. Mahtavaa ja esimerkillistä toimintaa!

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Blogiarkisto

2018