Kirjoitukset avainsanalla arkkitehtuuri

Kuvassa näkyy asioita, joista olimme ensimmäisen arkkitehdin kanssa eri mieltä.
Kuvassa näkyy asioita, joista olimme ensimmäisen arkkitehdin kanssa eri mieltä.

Suunnittelimme talon pohjaratkaisut ja aukotukset itse, joten tarvitsimme arkkitehtia piirtämään kuvistamme lupakuvat sekä luonnollisesti korjaamaan mahdolliset virheet omissa suunnitelmissamme. Arvelimme, että näitä virheitä arkkitehti alan ammattilaisena varmaan löytäisi.

Kysyimme useammalta arkkitehdilta, paljonko suunnitelmiemme puhtaaksi piirtäminen tulisi maksamaan. Useimpien vastaus oli suunnilleen tämä: ”Mukavaa, että olette jaksaneet paneutua huolella talonne suunnitteluun, mutta palkkio ei juuri putoa, koska minun on kuitenkin suunniteltava talo alusta lähtien uudelleen.”

On toki ymmärrettävää, että arkkitehti auttaa rakentajaa ja varsinkin ensikertalaista toteuttamaan haaveitaan rakennusmääräysten mukaisiksi suunnitelmiksi, sillä hänellä on ammattitaitoa ja kokemusta.

Toisaalta meilläkin on yli 40 vuoden asumiskokemukset erilaisista asuinnoista ja olemme rakentaneet kerran aikaisemmin. Uskomme siis tietävämme parhaiten, millaiset tilat meille sopivat ja meitä miellyttävät. Miksi siis meidän pitäisi alkaa aivan puhtaalta pöydältä ja tukeutua kaikessa henkilöön, joka ei tunne meitä tai mieltymyksiämme, vaikka suunnittelualan ammattilainen onkin?

Kuinkas sitten kävikään?

Päädyimme pyytämään piirrokset rakennuslupaa varten SAFA-arkkitehdilta, joka oli jo tehnyt meille vanhan talomme ullakon alustavan muutossuunnitelmaehdotuksen. Hänen tarjouksensa oli halvimmasta päästä, mutta hänkin ilmoitti, että antaa kuitenkin oman ehdotuksensa myös talon pohjasuunnitelmista, jolloin meillä olisi arkkitehdin tekemä vaihtoehto omalle suunnitelmallemme.

Sitten alkoi varsinainen show. Arkkitehdin suunnitelmaehdotuksen tekikin yllättäen hänen apulaisensa, jolla Espoon rakennusmääräykset eivät tainneet olla aivan hallussa. Saamamme ehdotus ei ollut alkuunkaan sellainen, mitä halusimme uudelta taloltamme. Vaikka selvät suunnitteluvirheet korjattiin, korjaamatta jäi muun muassa talon portaikon muoto. Halusimme mahdollisimman pienen mutkan portaikkoon, mutta arkkitehdin suunnitelmaehdotuksessa mutka oli 90 astetta.

Emme luovuttaneet, vaan pyysimme, että lupakuvat piirretään alkuperäisten suunnitelmakuviemme pohjalta. Tämäpä ei käynytkään. Saimme useita pieniä muutoksia ehdotukseen, mutta mikään niistä ei vastannut toiveitamme. Arkkitehti piti tiukasti kiinni ehdotuksistaan ja lopulta hän käytti eniten aikaa piirtämällä meille pihan autopaikoista useita versioita, joita emme voineet hyväksyä.

Ongelmat kiteytyvät autopaikkoihin

Espoossa uudisrakennuksissa pitää olla autopaikkoja kaksi per asunto (virallisesti 1,5 kpl/asunto) ja pihalla täytyy pystyä kääntämään auto kokonaan eli autoa ei saa peruuttaa pihalta ulos kadulle.

Talomme pääoven puoleisen päädyn seinä oli piirretty 7,5 metrin etäisyydellä naapurin rajasta. Ensin rakennusvalvonnan lupakäsittelijä ilmoitti, että isompi automme eli Nissanin farmari ei mahdu kääntymään tässä tilassa, joten siirsimme talon seinää puoli metriä kauemmaksi rajasta, kahdeksaan metriin.

Olimme merkinneet autoillemme pihan perälle kaksi autopaikkaa, yhteensä 5,5 x 6 metrin alueen, kun yleisesti suunnittelussa käytetty yhden autopaikan minimimitoitus on 5 x 2,5 metriä. Lisäksi autopaikkojen takana pitäisi olla seitsemän metriä kääntötilaa. (Rakennustiedon julkaisemassa RT-kortissa ”RTS 16:2 Autosuojat” on selkokielisesti kerrottu, millainen on mitoitukseltaan hyvä ja toimiva autopaikka.)

Meillä oli suunnitelmissa autopaikkoja ja autojen kääntymistä varten tilaa kaikkiaan noin 8 x 14 metriä sekä lisäksi meille kuuluva ajotie eli noin 3 x 18 metriä. Laskujemme mukaan isompikin automme (4,3 x 1,7 metriä) mahtuisi hyvin pihalle ja myös kääntymään siellä.

Edellä mainittu arkkitehti keskusteli kaupungin lupakäsittelijän kanssa useita kertoja eri vaihtoehdoista ja piirteli meille uusia ja mitä ihmeellisimpiä autopaikkaehdotuksia. Välillä tonttimme autopaikat ja autojen kääntöalue olisivat vieneet yli puolet tontin varsinaisesta rakennuspinta-alasta, vaikka tontistamme oli jo ajotietä jo yli 50 neliömetriä.

Kerran lupakäsittelijä ehdotti, että tuodaan tontin sisäänajo suoraan pääkadulta eli Kruununtieltä. Tässä ehdotuksessa meille ei olisi jäänyt lainkaan pihaa. Sitä paitsi Espoon kaupunki oli ehdottomasti kieltänyt rakentamasta tontillemme sisääntuloa tältä päätieltä 30 vuotta sitten, kun rakensimme aikaisemman talomme. Tämänkin yksityiskohdan lupakäsittelijä olisi voinut tarkistaa helposti omista arkistoistaan.

Viimeisin lupakäsittelijän kommentti oli, että hän hyväksyy autopaikat riittävinä, jos muutamme alakerrassa pääoven vieressä olevan 5,3 x 2,4 metrin varastotilan autotalliksi ja levennämme sen 2,6 metriin. Tämän kommentin innoittamana arkkitehti teki vastoin tahtoamme ehdotuksen, joka olisi muuttanut alakertamme pohjasuunnitelmat täysin. Kaiken lisäksi arkkitehti vei tämän piirrosehdotuksensa kaupungin lupakäsittelijälle, hyväksytti sen hänellä ja ilmoitti sitten meille, että tämä versio oli ainoa toimiva ratkaisu, joka meidän tulisi hyväksyä, jos haluaisimme ylipäänsä saada rakennusluvan.

Ilmeisesti tämän SAFA-arkkitehdin luonnolle ei sopinut ajatus, että maallikko voisi suunnitella toimivan ja jopa rakennusmääräykset täyttävän uudistalonsa pohjat.

Tässä vaiheessa vaihtoon ei mennyt alakerran pohjasuunnitelma, vaan arkkitehti.  

Yhteistyö ensimmäisen arkkitehdin kanssa päättyi tähän kuvaan, jossa talon sisään oli tuotu autotalli, jollaista emme todellakaan halunneet.
Yhteistyö ensimmäisen arkkitehdin kanssa päättyi tähän kuvaan, jossa talon sisään oli tuotu autotalli, jollaista emme todellakaan halunneet.

Lupakäsittelijä vaihtuu ja tyyli myös

Pääsimme jatkamaan prosessia vuoden 2017 kesälomien jälkeen. Yhtäkkiä hankkeessa puhalsivat myötäiset tuulet.  

Espoon rakennusvalvonnassa vastuualueet olivat muuttuneet ja Mankkaan alueelle oli nimitetty uusi lupakäsittelijä, joka ottaa rakennusvalvonnan tehtävänkuvan todesta. Meillä olikin ykskaks lupakäsittelijä, joka ihan aidosti ”auttaa, neuvoo ja ohjaa rakentajia heidän rakennushankkeissaan”.

Löysimme myös uuden arkkitehdin. Olimme seuranneet vuosien mittaan kyjmmenien omakotirakentajien blogikirjoituksia ja muun muassa ”Raksakimppa-Uusimaa” -facebook-sivustoa, jossa lähes 11 000 rakentajaa jakaa kokemuksiaan omien rakentamishankkeidensa ajalta.

Jotkut pitävät tällaisia rakentajasivustoja turhana kimppakivana ja höpöhöpönä, koska niillä tavalliset kuluttajat kertovat vinkkejään muille tavallisille kuluttajille. Vaikka näillä sivustoilla rakennusohjeisiin kannattaakin suhtautua kriittisesti ja tarkistaa asiat rakennusmääräyksistä, sivuilta löytää kuitenkin hyviä vinkkejä miten jokin yksityiskohta on ratkaistu sekä materiaalien ja alihankkijoiden hankintaan.

Kävimme katsomassa Raksakimpan ”hyviä tekijöitä” -suosituslistalta arkkitehtia, jota muut rakentajat olivat suositelleet. Jätimme väliin ne, joilta olimme kysyneet tarjouksen jo aikaisemmin. Seuraavaksi soitimme muutamalle arkkitehdille ja juttelimme rakennushankkeestamme puhelimessa ennen tarjouksen pyytämistä.

Minnekäs ne ongelmat katosivat…

Nurmijärveltä löytyi Arkkitar-niminen arkkitehtitoimisto ja sen omistaja Tarja Petäjä, jolla on yli 20 vuoden kokemus omakotitalojen arkkitehtisuunnittelusta myös Espoon alueella. Tarjan arkkitehtikoulutus on ulkomailta, joten hänellä on kokemusta myös perinteisestä suomalaisesta arkkitehtisuunnittelusta poikkeavista ratkaisuista.

Toimiston veloitusperuste koostuu puhtaasti käytetyistä työtunneista, jotka Tarja arvioi erittäin tarkasti ennakkoon. Tarja toimii samaan hintaan myös hankkeemme pääsuunnittelijana eli on yksi niistä pakollisista henkilöistä, jotka rakennushanke nykyään vaatii. Hän on myös aina saatavilla, kun tulee jotain rakennukseen liittyvää kysyttävää. Tämä on tärkeää jokaiselle rakentajalle, koska niitä kysymyksiä ja tarkennuksia tulee koko ajan, kun hanke etenee.

Tarjalle sopi erinomaisesti piirtää suunnitelmamme puhtaaksi. Niinpä lähetimme hänelle omat pohjakuvamme sähköpostilla ja saimme pian vastauksen. Suunnitelma oli hänen mukaansa aivan toimiva, mutta hän tekisi siihen pari tarkentavaa ehdotusta.

Lopulliset lupapiirrokset rakennuslupahakemuksen liitteeksi valmistuivat alle kolmessa viikossa. Yhteistyömme Tarjan kanssa tuli selvästi edullisemmaksi kuin mikään saamamme aikaisempi tarjous.

Monien mutkien kautta päädyimme erinomaiseen lopputulokseen!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

MammaMaria
1/1 | 

Hyvä kun piditte puolenne1 Olen myös joutunut taistelemaan arkkitehtia sekä vieläpä esimiehiä vastaan. Kysymyksessä oli kuitenkin terveydenhuollon tila jonka rakentamisessa pitää noudattaa mm. painelaitelakia, josta kummallakaan taholla ei ollut mitään käsitystä. Lopulta kantani voitti ja tilasta tuli hyvä, toimiva sekä mallikelpoinen. Minusta ei. Olin loppupeleissä työpaikan huonoimmin palkattu työntekijä, vaikka oli enemmän koulutusta kuin esimiehillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Blogiarkisto

2018

Kategoriat