Kirjoitukset avainsanalla senioriasuminen

Sänky on valmiina, mutta muuttolupa vielä puuttuu.
Sänky on valmiina, mutta muuttolupa vielä puuttuu.

Rakennuslain määräämiä, uudisrakennusta koskevia pakollisia katselmuksia on kaikkiaan kymmenkunta ja niitä tehdään rakennushankkeen edetessä säännöllisin välein aina tietyn kokonaisuuden valmistuttua.

Ensimmäinen katselmus on rakennuspaikan virallinen merkitseminen tontille ja viimeinen lopputarkastus, jolloin rakennusvalvonta tarkastaa, että kaikki on tehty rakennuslain ja -määräysten mukaan. Kun lopputarkastusleima on saatu, rakennusurakka on virallisesti päättynyt eikä viranomaisia enää kiinnosta kyseinen hanke sen enempää. 

Kerroin edellisessä blogijutussa, että saimme ennen joulua läpi toisen suurista osakatselmuksista eli LVIS-tarkastuksen. Koska rakennushankkeemme on monen sattuman summana huomattavasti myöhässä, päätimme pyytää Espoon rakennusvalvonnalta erillistä osakäyttöönotto- eli muuttotarkastusta. Silloin voisimme muuttaa heti rakennuksen asuinkerrokseen, joka on jo lähes valmis, ja jatkaa kaikessa rauhassa keskeneräisen kellarikerroksen sisätöitä.

Muuttotarkastus jumittui siihen, että meiltä puuttuivat Espoon sähköisestä lupajärjestelmästä rakennesuunnittelijan vastuulla olevat leimatut kattorakennesuunnitelmat ja korjauslausunto tehdyistä sisäkorjauksista. Vaikka kaikki nämä työt on tehty jo vuosi sitten, metsästämme edelleen kyseisiä dokumentteja ja odotamme muuttotarkastusta.

Ilman keittiötä taloon ei voi muuttaa.
Ilman keittiötä taloon ei voi muuttaa.

 

Omakotirakentaja kaipaa uuteen kotiin

Espoossa rakennusvalvontavirasto pyrkii nykyisin tekemään uudisrakennukselle edellä mainittujen välikatselmuksien jälkeen suoraan lopputarkastuksen. Tällöin jää kokonaan väliin aikaisemmin erittäin yleinen niin kutsuttu muuttotarkastus eli rakennuttajalle annettava lupa muuttaa tietyin ehdoin uuteen rakennukseen ennen sen lopullista valmistumista.

Hyvillä perusteluilla rakennuttaja voi kuitenkin hakea edelleen myös osakäyttöönotto- eli muuttotarkastusta ennen talon lopputarkastusta. Näillä kahdella käyttöönottotarkastuksella on huima ero:

Osakäyttöönotto- eli muuttotarkastuksessa valmiina täytyy olla sen verran, että talossa voi turvallisesti asua. Minimiedellytyksiä ovat toimivat keittiö, wc ja peseytymistila. Makuutilat pitäisi myös olla käytössä, mutta se ei välttämättä tarkoita valmista makuuhuonetta, sillä olohuoneen lattiallakin voi nukkua. Porras- ja parvekekaiteet saavat olla väliaikaiset, kunhan ne ovat tukevat ja turvalliset. Talon piha-alue tulee järjestää siten, että siellä voi liikkua suuremmitta esteittä ja turvallisesti, mutta senkään ei tarvitse olla muutoin valmis.

Lopputarkastuksessa koko talon täytyy olla valmis piha-alueita myöten. Koska omakotirakentajan budjetti ylittyy usein, piha-alueen kunnostus jää tyypillisesti kustannussyistä viimeiseksi ja se hoidetaan kuntoon vaikkapa seuraavana vuonna. Muuttotarkastus antaa rakentajalle tarpeellista pelivaraa aikatauluun ja budjettiin.  

Myös toimivat wc- ja suihkutilat ovat muuttoluvan edellytys.
Myös toimivat wc- ja suihkutilat ovat muuttoluvan edellytys.

Viranomaiskäytännöt vaihtelevat

Kun rakennuttaja muuttaa sisään uuteen taloonsa muuttoluvan saatuaan, pahin kiire loppuu siihen. Talon sisätöitä, viimeistelyjä ja piha-alueen kunnostamista voi tehdä rauhassa vaikkapa muutaman seuraavan vuoden, sillä viranomaisen myöntämä rakennuslupa yksityiselle rakentajalle on voimassa pääsääntöisesti viisi vuotta, minkä jälkeen siihen voi hakea tarvittaessa muutaman vuoden lisäajan.

Samalla säästyvät vanhan asunnon, väliaikaisasunnon tai ulkopuolisen varastotilan vuokrakulut, mikä voi olla viisinumeroinen summa vuodessa ainakin pääkaupunkiseudulla. Jos rakennuttaja pääsee pääsee muuttamaan uuteen taloonsa hitaammin, hänen budjettinsa ylittyy myös asumiskulujen muodossa.

Mikäli paikallinen rakennusvalvontaviranomainen pyrkii tekemään uudisrakennukselle suoraan lopputarkastuksen, rakennuttajalla on oltava riittävästi aikaa ja rahaa tehdä kaikki kerralla valmiiksi. Rakennuksen viimeisteleminen muuttolupavalmiudesta lopputarkastustasolle vie helposti puolikin vuotta ja rahaa kuluu, jos kaikki työt pitää teettää kiireen vilkkaa ulkopuolisilla. 

Muuttolupa- ja lopputarkastusasioissa on eri puolilla Suomea erilaisia käytäntöjä. Rakentajille on kuitenkin yhteistä halu päästä muuttamaan uudistaloon mahdollisimman nopeasti.

Asioita voi olla kesken, mutta turvallisuudesta ei saa tinkiä.
Asioita voi olla kesken, mutta turvallisuudesta ei saa tinkiä.

Rakennuslupamaksulla saa vähemmän

Jokaiseen rakennuslupamaksuun sisältyvät kaikki kohteen osa- ja välitarkastukset sekä lopputarkastus. Miksi siis esimerkiksi Espoo on siirtynyt tähän uudenlaiseen käytäntöön ja pudottanut yhden oleellisesti aikatauluihin ja kustannuksiin vaikuttavan tarkastuksen pois? 

Jos tällä tarkastusmenettelyllä pyritään vähentämään virkamiesten työtä, työ ja kiire ikävä kyllä lisääntyvät rakentajan elämässä. Viranomaistyö virtaviivaistuu, mutta se ei ole rakentajan etu. Hänen näkökulmastaan samalla lupamaksulla saa nyt yhden tarkastuksen vähemmän, vaikka rakennusluvan hinta nousee takuuvarmasti muutaman vuoden välein.

Rakennusvalvontaan ja tarkastuksiin liittyy muutenkin sen verran kirjavia käytäntöjä, että palaan asiaan yksityiskohtaisemmin tuonnempana.

Parvekkeilta puuttuvat vielä pinnoitteet ja kaiteet, joten niille kulku on estettävä laudoilla.
Parvekkeilta puuttuvat vielä pinnoitteet ja kaiteet, joten niille kulku on estettävä laudoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähkötöiden tarkastaja ei käy edes tontilla kääntymässä.
Sähkötöiden tarkastaja ei käy edes tontilla kääntymässä.

Rakennusmääräykset ovat viime vuosina jatkuvasti tiukentuneet ja rakennuttajalla pitää olla vastaavat työnjohtajansa niin koko rakennusprojektille kuin sen osillekin, kuten käyttövedelle ja viemäröinnille sekä lämmitykselle ja ilmanvaihdolle. He valvovat, että työt tulevat tehdyksi oikein, ja ovat paikalla viranomaistarkistuksissa. Aikaisemmin nämä kaikki valvonnat työmaalla kuuluivat yhdelle ja samalle vastaavalle työnjohtajalle.

Tähän tiukentuvaan valvontaan on yksi kummallinen poikkeus. Talon sähkötöitä ei valvo kukaan viranomainen paikan päällä eikä rakennusvalvonta tee sähkötöiden osalta erillistä tarkastusta, jolla varmistettaisiin, että sähkövedot ja -liitännät ovat turvallisia.

Sähkötöiden valvonta on ulkoistettu sähköurakasta vastaavalle työnjohtajalle, joka tarkastaa ja hyväksyy sähköasentajan tekemät asennukset etätyönä.

Miten tämä on mahdollista?

Heräsin ihmettelemään tätä tilannetta, kun sain sähköurakasta vastanneelta asentajalta kirjallisen sähkötarkastusraportin, jonka oli allekirjoittanut minulle tuntematon tarkastaja.

Soitin tarkastajalle ja kysyin, milloin hän oli tehnyt talomme sähkötarkastuksen. Olin nimittäin ollut tiiviisti paikan päällä, kun sähköasentaja teki töitään enkä muistanut, että kukaan ulkopuolinen olisi käynyt tarkastamassa työn tuloksia. Tarkastaja kertoi minulle käyneensä paikalla ja tehneensä tarkastuksen, muttei päässyt juuri sillä hetkellä tarkistamaan ajankohtaa.

Soitin seuraavaksi työt tehneelle sähköasentajalle ja kysyin samaa, koska olin aika varma, ettei tarkastaja ollut käväissyt työmaalla. Asentaja vahvisti epäilyni ja kertoi, ettei sähkötarkastusta tarvitse suorittaa paikan päällä, jos tarkastaja luottaa työn suorittaneeseen tekijään.

Seuraavaksi soitin alan korkeimmalle viranomaiselle Tukesiin eli Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Kysyin, onko tässä valvonnan luvatussa maassa mahdollista, että uudisrakennuksen sähkötyöt voi tarkastaa ja hyväksyä joku, joka ei edes vaivaudu käväisemään rakennuskohteessa?

Tukesin ylitarkastaja mietti asiaa hetken ja kaivoi esiin sähkötöitä koskevat määräykset, jotka löytyvät täältä.

Määräyksissä sanotaan näin: ”Jos aiot tehdä sähkötöitä, yrityksesi tarvitsee sähkötöiden johtajan, jolla on toiminnan laajuuden kattava pätevyystodistus. Sähkötöiden johtajan pitää olla yrityksen palveluksessa. Jos toiminta ei ole yritysmuotoista, toimit itse sähkötöiden johtajana ja tarvitset pätevyystodistuksen.”

Sähkövioista voi maksaa hengellään

Aika erikoista, eikö totta? Omakotirakennuttaja velvoitetaan rakennusmääräyksillä palkkaamaan erilliset vesi- ja viemäritöiden sekä lämmityksen ja ilmanvaihdon työnjohtajat. Nämä valvovat paikan päällä, että kyseisten töiden suorittajat tekevät asennukset oikein, turvallisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen.

Sen sijaan sähkötöitä ei valvo tontilla yksikään viranomainen, vaan sähköasentaja suunnittelee, asentaa ja kytkee talon sähköjärjestelmät omin päin sekä tekee loppumittaukset ja loppuraportin. Sen jälkeen sähkötarkistuksen hoitelee saman yrityksen palveluksessa oleva kaveri luottamuspohjalta ja etänä.

Jos tilaisuus tekee varkaan, sähkötöissä on tällainen tuhannen taalan tilaisuus!

Mietitäänpä lopuksi hetki mokien mittakaavaa. Jos ilmanvaihtoputkissa on asennusvirhe, ilma seisoo. Jos putkimies mokaa viemäriasennuksen, talossa haisee. Jos sen sijaan sähköasentaja hutiloi, viikatemies on äkkiä ovella kuten kävi Levillä viime keväänä. 

Herätys lainsäätäjät! Kuinka monen täytyy kuolla, ennen kuin ilmiselvä virhe oikaistaan rakennusmääräyksissä?

Tässä sähköasentajamme käsitys hyvästä rakennustavasta.
Tässä sähköasentajamme käsitys hyvästä rakennustavasta.

Kommentit (1)

lisämaksuja lisätarkastuksista
1/1 | 

Just niin, lisää kustannuksia toivotaan kaikenlaisten tarkastajan tarkastajien lisäksi. Kyllä sähköalan ammattilainen osaa tehdä työnsä ja pitää sitä kunnia-asianaan, muuten loppuisivat työt äkkiä. Eri asia sitten, jos valitsee tekijäksi halvimman mahdollisen, jonka työntekijät eivät tunne Suomen vaatimuksia.

Kellarin wc:n lattialaatoituksessa on samantyyppistä kuviointia kuin keittiön lattiassa.
Kellarin wc:n lattialaatoituksessa on samantyyppistä kuviointia kuin keittiön lattiassa.

Ennen vedeneristyksen aloittamista kannattaa varmistaa alustanmateriaali ja pintojen suoruus. Meillä väliseinät on tehty JB-Betonin paikalleen muuratuista väliseinäharkoista, mutta valitettavasti niiden suoruudessa oli paljonkin toivomisen varaa.

Seinäpinnat olisi voinut oikaista esimerkiksi oikaisulaastilla, mutta työn nopeuttamiseksi päädyimme käyttämään Gyprocin GRI 13 Kylppäri -kipsilevyä, jonka ydin on kyllästetty veden imeytymisen minimoimiseksi.

Markkinoilla on kipsilevyjen lisäksi paljon muitakin kostean tilan seinälevyjä, joiden materiaali voi olla esimerkiksi XPS / polystyreeni (mm. tuotenimellä Tulppa ja Wedi) tai sementtikuitu (mm. Knauf Aquapanel ja Cembrit Permabase). Gyprocin Kylppärilevy oli neliöhinnaltaan selvästi järkevin ratkaisu.

Kustannuksia laskiessa kannattaa muistaa, että pohjapinnoitteeksi tulevan rakennuslevyn päälle tulee vielä varsinainen seinäpinnoite, yleisimmin keraaminen laatta. Kokonaiskustannus riippuu siis huomattavasti materiaalivalinnoista. Harkitsimme osin tästä syystä myös suoraan pinnoitteeksi kelpaavaa Fibo-levyä, jonka avulla seinien pintalaatoituksen voisi jättää väliin. Päädyimme kuitenkin perinteiseen laattapinnoitukseen, jossa vaihtoehtoja ja hintaluokkia on lähes loputtomasti oman maun ja kukkaron mukaan.  

Kellarin kodinhoitohuoneeseen hankin kuitenkin rautakaupan poistomyynnistä yhden 60x240 senttimetrin kokoisen Fibo-levyn, jolla valmista pintaa tulee nopeasti.

Lattiaan tehdään ensin vesieristys (primeri, läpivientien eristykset ja pintaan riittävä vedeneristysmassa) ja sen jälkeen laatoitetaan.
Lattiaan tehdään ensin vesieristys (primeri, läpivientien eristykset ja pintaan riittävä vedeneristysmassa) ja sen jälkeen laatoitetaan.

Laatoissa on valinnanvaraa

Laattojen neliöhinnat vaihtelevat todella paljon mallista ja hankintapaikasta riippuen. Neliöhinnat alkavat tarjouserien noin 10 eurosta, ja tyypilliset neliöhinnat ovat hintahaarukassa 30-60 euroa. Laattavaihtoehtoja on satoja, joten nettiä kannattaa käyttää apuna ainakin karsintavaiheessa.

Monet alan erikoisliikkeet, kuten Laattapiste, Decor kylpyhuoneet ja Pukkila, tuovat maahan paljon omia mallejaan, joita ei muualta löydy. Rautakaupoissa ja erikoisliikkeissä kannattaa käydä katsomassa erilaisia mallivaihtoehtoja myös livenä, koska nettisivuilta ei saa koskaan aivan oikeaa kuvaa ja vaikutelmaa.   

Jos haluaa jotain aivan erityistä, markkinoilla löytyy myös kansainvälisten design-merkkien omia laattamallistoja (mm. Villeroy & Boch, Versace, Levi’s ja Diesel), mutta kannattaa toki miettiä, maksaako tuotemerkistä muutamaa lisäkymppiä tai -satasta per neliö.

Meidän nettikatselukierroksellamme kallein hinta oli TileExpert-nimisen verkkokaupan tarjoushinta Versacen seinälaatasta. Alennettu hinta yhdestä 118x118 senttimetrin seinälaatasta oli vaivaiset 5 006 euroa. Laatan listahinnaksi ilmoitettiin yli 9 000 euroa kappaleelta!

Rautakaupat ja erikoisliikkeet poistavat laattamallistoja todella tiuhaan tahtiin, joten samoissa liikkeissä kannattaa käydä usein ja tehdä hankintoja ennakoiden. Itse säästimme satasia aloittamalla laattojen hankkimisen hyvissä ajoin.

Osan laatoista hankimme Laattapisteestä, osan Bauhausista ja ison osan Tallinnasta, jossa hintataso oli yleisesti 25-50 prosenttia Suomea edullisempi.

Paksun lattialaatan työstäminen vesileikkurilla onnistui millilleen.
Paksun lattialaatan työstäminen vesileikkurilla onnistui millilleen.

Laatoituksen lyhyt oppimäärä

Valitsimme kosteiden tilojen seinälaatoituksiin nykyisin suositut 30x60 senttimetrin laatat. Lähdimme suunnittelussa isoista valkoisista pinnoista ilman ylimääräisiä boordilaattoja tai muuta kikkailua. Suunnitelmien taustalla oli myös jälleenmyyntinäkökulma. Voimakkaan yksilöllinen ratkaisu voi johtaa siihen, että seuraava asukas tekee laatoitukset uusiksi ja tinkii hinnasta.

Valkoisissa laatoissakin riittää valinnanvaraa ja jälleenmyynnin kannalta ne ovet varmin valinta, koska valkoinen ei mene koskaan pois muodista. Valkoiseen tilaan on myös helppo lisätä väriä kalusteilla, tarvikkeilla ja tekstiileillä.

Asuinkerroksen wc/suihkutilassa oli tarkoitus käyttää samaa 30x60-laattakokoa myös lattiassa, mutta löysimme jälleenmyyjältä houkuttelevan poistotarjouksen suuremmasta 45x90-koon mustasta lattialaatasta, joten päädyimme siihen.

Lattiakallistuksen tekeminen näin suurella laatalla on todella haastavaa, joten päädyimme jakamaan huoneen kahteen osaan ja käyttämään suihkun alla pienempää mosaiikkilaattaa, jolla lattiakaivon kallistukset onnistuvat helposti. Tilanjakajaksi tuleva lasiseinä erottaa eri lattialaatat omiksi alueikseen.

Oman haasteensa toi suuren ja paksun lattialaatan työstäminen. Se ei onnistunut perinteisellä laattaleikurilla, joten jouduimme etsimään laattatoimittajaa, jolla olisi paremmat leikkurit. Näitä löytyikin pääkaupunkiseudulla muutamia, mutta he tekevät leikkauksia yleensä vain heiltä itseltään ostettuihin laattoihin. Onneksi löysin Vantaalta Lasimyynti Tammelan, joka tekee tarkkoja lasi- ja laattaleikkauksia vesileikkurilla. Saimme heiltä millintarkasti leikatut lattialaatat, joissa oli putkia varten läpimenot, jollaisia emme olisi ikinä pystyneet itse työstämään.

Vaikka laattojen leikkaus maksoi hieman toistasataa euroa, loppukustannus jäi kuitenkin edulliseksi, koska laattojen hankintahinta oli todella huokea.

Seinälaattojen suorat leikkaukset onnistuivat hyvin tavallisella laattaleikkurilla, mutta hankin vielä lisäksi K-raudasta timanttilaikalla varustetun sähköleikkurin (39,90 €). Sen avulla katkaisujen tekeminen nopeutui merkittävästi, leikkauspinnat jäivät siisteiksi eikä ollut pelkoa, että laatta katkeaisi väärästä kohtaa.

Kylpyhuoneen lattiaan valittiin kahta laattakokoa, sillä suihkutilan pienellä mosaiikkilaatalla oli helpompi tehdä tarvittavat lattiakaadot.
Kylpyhuoneen lattiaan valittiin kahta laattakokoa, sillä suihkutilan pienellä mosaiikkilaatalla oli helpompi tehdä tarvittavat lattiakaadot.

Vesieristys kuuteen tilaan

Kerrostaloasunnossa on yleensä vain yksi vesieristettävä tila, mutta omakotitalossa näitä tiloja on useita.

Lähdimme omassa talossamme siitä, että vesieristämme kaikki sellaiset tilat, joissa on putkien pettäessä riski suureen vesivahinkoon. Päädyimme vesieristämään asuinkerroksen wc/suihkutilan, kellarikerroksessa saunan lattian ja saunan yhteydessä olevan suihkuhuoneen sekä kellarin wc-tilan. Lisäksi vesieristimme varmuuden vuoksi myös talon teknisen tilan, jossa on lämminvesivaraaja, sekä kodinhoitohuoneen, jossa on pesutorni.

Kellarin varastotiloissa on lisäksi erillinen pieni huonetila, jonne asensimme viemäri- ja vesiputkistot valmiiksi siltä varalta, että haluaisimme joskus tulevaisuudessa taloon kolmannen wc:n. Vaikka käytämme tätä tilaa nyt vaatehuoneena, teimme vesieristyksen valmiiksi myös sinne.

Kosteiden tilojen viimeistelyyn kuuluu myös kattopanelointi sähkölaitteiden tarkistusluukkua unohtamatta.
Kosteiden tilojen viimeistelyyn kuuluu myös kattopanelointi sähkölaitteiden tarkistusluukkua unohtamatta.

Laatta suojaa ja koristaa

Edellä mainittujen vesieristettyjen huoneiden pinnoitteet vaihtelevat suuresti. Vain selkeät märät tilat eli huoneet, joissa on suihku, on vesieristetty ja laatoitettu lattiasta kattoon. Näissä tiloissa on myös niin sanottu tulvakynnys eli korkea kynnys, joka estää lattialle tulevaa vettä kulkeutumasta tilojen ulkopuolelle.

Kodinhoitohuoneessa, teknisessä tilassa ja kellarin wc:ssä vesieristys on tehty lattian lisäksi vain osaan seinäkorkeudesta. Koska nämä tilat eivät ole varsinaisia kosteita tiloja, niissä riittäisi lattialaatoitus, mutta varmuuden vuoksi on hyvä nostaa laatoitus yhden laatan verran myös seinäpinnalle. Silloin vesivahingon sattuessa kosteus ei pääse heti imeytymään rakenteisiin.

Laatoitamme talossamme myös eteisen ja sen viereisen käytävätilan, joihin tullaan suoraan ulkoa ja joiden pitää kestää kovempaa kulutusta. Talossamme on lisäksi kolme muuta ulko-ovea, joista yhden luona päädyimme laatoitukseen, kahdessa kulutusta kestävään laminaattipintaan.

Talon kahden parvekkeen pinnoittaminen on ajankohtaista vasta ensi vuoden alkukesästä, joten lopullinen pinnoitevalinta on vielä tekemättä. Lähikuukaudet näyttävät, mihin päädymme.

Nyt käymme hetkeksi joulun viettoon ja toivotamme kaikille lukijoillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. Meidän uusi vuotemme näyttää siltä, että pääsemme piakkoin uuteen kotiin!

Käytin Weberin vesieristystuotteita ja heillä oli myös parhaat ohjeet ja havainnekuvat.
Käytin Weberin vesieristystuotteita ja heillä oli myös parhaat ohjeet ja havainnekuvat.

Omakotirakentaja joutuu rämpimään rakennusmääräysten viidakossa. Määräyksiä, jotka sanelevat mitä rakentajan pitää ottaa huomioon ja miten jotkin asiat on tehtävä, on todella paljon. 

Rakennushankkeessa rakennuttaja, urakoitsijat, alihankkijat ynnä muut velvoitetaan toimimaan rakennuslaissa säädettyjen määräysten mukaan. Lisäksi rakennuslaki edellyttää jokaiselle rakennustyömaalle erikseen nimetyt ammattilaiset vastaaviksi valvojiksi, joiden tehtävä on tarkistaa ja valvoa, että näitä rakennusmääräyksiä myös noudatetaan. Näin varmistetaan, että rakennus on valmistuessaan turvallinen asuinkäyttöön. 

Aivan oman lukunsa rakentamisessa muodostavat ”määräykset”, joita omakotirakentajalle tyrkytetään lähes joka käänteessä. Tarkoitan niitä rakennusohjeita, jotka kerrotaan ikään kuin ne olisivat virallisia määräyksiä, vaikka näin ei tosiasiassa ole. 

Onko kyseessä määräys vai ohje?

Rakennusalalla on paljon ”vakiintuneita” ohjeita, joilla maallikkoa ohjataan työllistämään tiettyjä ammattiryhmiä tai suosimaan tiettyjä rakennusmateriaaleja. Näiden ohjeiden tarkoitus on usein hyvä eli varmistua siitä, ettei rakentaja joudu myöhemmin vastuuseen aiheuttamastaan rakennusvirheestä. 

Toisaalta tällainen ohjeistus on helppo keino torjua kilpailua ja ohjailla kuluttajaa, joka ei jaksa ottaa asioista selvää. Rakennustyömaalla pätee vanha totuus, että tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Monesti asioiden opiskelu ja vakiintuneiden käytäntöjen kyseenlaistaminen tuovat selvää säästöä. 

Hyvä esimerkki tällaisesta rakennusohjeesta on väittämä, että ”kosteiden tilojen vesierityksen saa suorittaa vain hyväksytyn sertifikaatin omaava ammattilainen”. Olen kuullut tämän väittämän useilta urakoitsijoilta ja jopa yhdeltä vastaavalta työnjohtajalta. Myös netistä ohjeita etsiessään törmää moniin toimituksellisiin teksteihin, joissa suositellaan, että vedeneristys pitää antaa ammattilaisen tehtäväksi, jotta kaikki tulee tehtyä varmuudella oikein.

Maallikolle syntyy helposti mielikuva, että vedeneristyksen ja laatoituksen tekeminen itse on kiellettyä tai vähintään erityisen haastavaa.

Sertifiointi on kirjavaa

On toki ymmärrettävää, tiettyyn hommaan erikoistunut ja varta vasten sertifioitu ammattikunta haluaa varmistaa, että töitä riittää. Sertifiointimenettely on kuitenkin kirjavaa. Jos päättää valita vesieristyksen tekijäksi sertifioidun ammattilaisen, pitää myös selvittää, mistä hän on sertifiointinsa hankkinut.

VTT myöntää sertifiointeja vedeneritystuotteiden valmistajille ja pitää rekisteriä henkilöistä, jotka vesieristystöitä tekevät. Ammattioppilaitokset antavat alalle koulutusta, jonka päätteeksi opiskelijat suorittavat valvotun opinnäytetyön, mikä varmistaa heidän osaavan asiansa.

Myös tuotteiden valmistajat järjestävät omia koulutuksiaan, jonka suoritettuaan vesieristysten tekijä saa kyseisen valmistajan oman sertifioinnin tuotteidensa käyttöön. Nämä valmistajien kurssit saa hoidettua nopeimmillaan puolessa päivässä, joten ero esimerkiksi ammattioppilaitosten laajoihin koulutuksiin on melkoinen.  

Aiheesta on hyvä artikkeli Kodin uutisissa

Tekijät tietävät arvonsa

Kysyin vesieristyssertifioiduilta yrityksiltä, josko joku heistä tulisi tekemään taloomme suihkutilojen ja kahden wc:n vesieristyksen. Laatoituksen olin päättänyt tehdä itse, sillä minulla oli siitä kokemusta aikaisemmista asunnoistamme. Olen tehnyt aikaisemmin myös vesieristyksiä, mutta ajattelin tällä kertaa säästää loukkaantunutta polveani ja varmistaa työn lopputuloksen käyttämällä ammattilaista.

Soittokierroksen myötä selvisi, ettei yksikään yritys ollut halukas tällaiseen osaurakkaan, vaan kaikki halusivat sisällyttää hommaan myös laatoituksen. Vesieristyksen ja laatoituksen työkustannus olisi noussut lähemmäs kymmentä kuin viittä tuhatta euroa, ja materiaalit olisimme maksaneet sen päälle.

Sinänsä ammattilaisen käyttäminen saattaa olla järkevää ja joskus kustannustehokastakin, etenkin jos aikataulu on tiukka, mutta onko se tosiaan välttämätöntä, kuten monet ohjeistajat väittävät?

Lähdin selvittämään asiaa ja totesin lopulta, että missään ei kielletä yksityistä rakentajaa tekemästä itse vesieristystä, kunhan hän noudattaa tarkkaan valmistajien ohjeita ja käyttää sertifioituja tuotteita.

Maallikkokin voi oppia

Markkinoilla on useita valmistajia, joilla on omat VTT:n sertifioimat vesieristystuotteensa. Näillä tuotesarjoilla on pieniä eroja keskenään, mutta perusmenetelmä on sama. Ohjeita huolellisesti noudattamalla vesieristäminen onnistuu maallikoltakin, kunhan käyttää saman tuotesarjan tuotteita, jotka on testattu keskenään yhteensopiviksi ja toimiviksi.

Koska olen hoitanut vesieristämisen ilman ongelmia neljässä aiemmassa kohteessa, päätin tehdä homman itse. Käytin Weberin vedeneristysjärjestelmän tuotteita

Tarkkoja ja yksityiskohtaisia ohjeita työn tekemiseen sain tuotteiden myyjiltä, valmistajilta ja Youtubesta hakusanoilla ”vedeneristys”  tai ”märkätilan seinän ja lattian laatoitus”. Sain myös vastaavalta mestariltani ohjeet, miten vedeneristyksen onnistuminen varmistetaan ottamalla koepalat seinästä ja lattiasta.

Vesieristystä koskevista rakennusmääräyksistä on hyvä yhteenveto Rakenna oikein -sivustolla.

Seuraava kuvasarja kertoo vaihe vaiheelta, miten vesieristys syntyy. 

Asuinkerroksen wc-kylpyhuone raakapinnalla, väliseinät ovat betoniharkkoa.
Asuinkerroksen wc-kylpyhuone raakapinnalla, väliseinät ovat betoniharkkoa.

 

 

Ensin levytys Gyprocin "Kylppäri"-levyllä, saumojen tasaus ja päälle primeri.
Ensin levytys Gyprocin "Kylppäri"-levyllä, saumojen tasaus ja päälle primeri.

Seinän ja lattian liitoskohtiin sekä kulmiin tulee erilliset vahvikkeet.
Seinän ja lattian liitoskohtiin sekä kulmiin tulee erilliset vahvikkeet.

Hanat pitää eristää erityisen huolellisesti eikä näissä kohdin kannata säästellä eristettä.
Hanat pitää eristää erityisen huolellisesti eikä näissä kohdin kannata säästellä eristettä.

Ensimmäinen vesieristekerros näyttää vielä selvästi vajaalta. Weberin järjestelmässä eristeen paksuus pitää olla vähintään 0,5 mm, mikä pitäisi hoitua kahdella sivelyllä. 
Ensimmäinen vesieristekerros näyttää vielä selvästi vajaalta. Weberin järjestelmässä eristeen paksuus pitää olla vähintään 0,5 mm, mikä pitäisi hoitua kahdella sivelyllä. 

Parin sivelykerroksen jälkeen pinta on jo aivan eri näköinen. Jos eristemassaa on jäämässä ylitse, se kannattaa käyttää kaikki.
Parin sivelykerroksen jälkeen pinta on jo aivan eri näköinen. Jos eristemassaa on jäämässä ylitse, se kannattaa käyttää kaikki.

Kun eristekerrokset on saatu valmiiksi, otetaan 3x3 cm koepala, josta mitataan eristekerroksen riittävä paksuus. Koepalan jälkeen leikkauskohta vesieristetään kunnolla uudelleen.
Kun eristekerrokset on saatu valmiiksi, otetaan 3x3 cm koepala, josta mitataan eristekerroksen riittävä paksuus. Koepalan jälkeen leikkauskohta vesieristetään kunnolla uudelleen.

 

Kommentit (1)

Vahinkosaneeraaja
1/1 | 

Tämmöinen sinun tekemäsi "blogi" tuo meille kummasti lisää töitä. 
Tee se itse ja säästä toimii n. yhden viikon.
T. vahinkosaneeraaja

Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Blogiarkisto

2018

Kategoriat