Kirjoitukset avainsanalla Eläketalo

Sänky on valmiina, mutta muuttolupa vielä puuttuu.
Sänky on valmiina, mutta muuttolupa vielä puuttuu.

Rakennuslain määräämiä, uudisrakennusta koskevia pakollisia katselmuksia on kaikkiaan kymmenkunta ja niitä tehdään rakennushankkeen edetessä säännöllisin välein aina tietyn kokonaisuuden valmistuttua.

Ensimmäinen katselmus on rakennuspaikan virallinen merkitseminen tontille ja viimeinen lopputarkastus, jolloin rakennusvalvonta tarkastaa, että kaikki on tehty rakennuslain ja -määräysten mukaan. Kun lopputarkastusleima on saatu, rakennusurakka on virallisesti päättynyt eikä viranomaisia enää kiinnosta kyseinen hanke sen enempää. 

Kerroin edellisessä blogijutussa, että saimme ennen joulua läpi toisen suurista osakatselmuksista eli LVIS-tarkastuksen. Koska rakennushankkeemme on monen sattuman summana huomattavasti myöhässä, päätimme pyytää Espoon rakennusvalvonnalta erillistä osakäyttöönotto- eli muuttotarkastusta. Silloin voisimme muuttaa heti rakennuksen asuinkerrokseen, joka on jo lähes valmis, ja jatkaa kaikessa rauhassa keskeneräisen kellarikerroksen sisätöitä.

Muuttotarkastus jumittui siihen, että meiltä puuttuivat Espoon sähköisestä lupajärjestelmästä rakennesuunnittelijan vastuulla olevat leimatut kattorakennesuunnitelmat ja korjauslausunto tehdyistä sisäkorjauksista. Vaikka kaikki nämä työt on tehty jo vuosi sitten, metsästämme edelleen kyseisiä dokumentteja ja odotamme muuttotarkastusta.

Ilman keittiötä taloon ei voi muuttaa.
Ilman keittiötä taloon ei voi muuttaa.

 

Omakotirakentaja kaipaa uuteen kotiin

Espoossa rakennusvalvontavirasto pyrkii nykyisin tekemään uudisrakennukselle edellä mainittujen välikatselmuksien jälkeen suoraan lopputarkastuksen. Tällöin jää kokonaan väliin aikaisemmin erittäin yleinen niin kutsuttu muuttotarkastus eli rakennuttajalle annettava lupa muuttaa tietyin ehdoin uuteen rakennukseen ennen sen lopullista valmistumista.

Hyvillä perusteluilla rakennuttaja voi kuitenkin hakea edelleen myös osakäyttöönotto- eli muuttotarkastusta ennen talon lopputarkastusta. Näillä kahdella käyttöönottotarkastuksella on huima ero:

Osakäyttöönotto- eli muuttotarkastuksessa valmiina täytyy olla sen verran, että talossa voi turvallisesti asua. Minimiedellytyksiä ovat toimivat keittiö, wc ja peseytymistila. Makuutilat pitäisi myös olla käytössä, mutta se ei välttämättä tarkoita valmista makuuhuonetta, sillä olohuoneen lattiallakin voi nukkua. Porras- ja parvekekaiteet saavat olla väliaikaiset, kunhan ne ovat tukevat ja turvalliset. Talon piha-alue tulee järjestää siten, että siellä voi liikkua suuremmitta esteittä ja turvallisesti, mutta senkään ei tarvitse olla muutoin valmis.

Lopputarkastuksessa koko talon täytyy olla valmis piha-alueita myöten. Koska omakotirakentajan budjetti ylittyy usein, piha-alueen kunnostus jää tyypillisesti kustannussyistä viimeiseksi ja se hoidetaan kuntoon vaikkapa seuraavana vuonna. Muuttotarkastus antaa rakentajalle tarpeellista pelivaraa aikatauluun ja budjettiin.  

Myös toimivat wc- ja suihkutilat ovat muuttoluvan edellytys.
Myös toimivat wc- ja suihkutilat ovat muuttoluvan edellytys.

Viranomaiskäytännöt vaihtelevat

Kun rakennuttaja muuttaa sisään uuteen taloonsa muuttoluvan saatuaan, pahin kiire loppuu siihen. Talon sisätöitä, viimeistelyjä ja piha-alueen kunnostamista voi tehdä rauhassa vaikkapa muutaman seuraavan vuoden, sillä viranomaisen myöntämä rakennuslupa yksityiselle rakentajalle on voimassa pääsääntöisesti viisi vuotta, minkä jälkeen siihen voi hakea tarvittaessa muutaman vuoden lisäajan.

Samalla säästyvät vanhan asunnon, väliaikaisasunnon tai ulkopuolisen varastotilan vuokrakulut, mikä voi olla viisinumeroinen summa vuodessa ainakin pääkaupunkiseudulla. Jos rakennuttaja pääsee pääsee muuttamaan uuteen taloonsa hitaammin, hänen budjettinsa ylittyy myös asumiskulujen muodossa.

Mikäli paikallinen rakennusvalvontaviranomainen pyrkii tekemään uudisrakennukselle suoraan lopputarkastuksen, rakennuttajalla on oltava riittävästi aikaa ja rahaa tehdä kaikki kerralla valmiiksi. Rakennuksen viimeisteleminen muuttolupavalmiudesta lopputarkastustasolle vie helposti puolikin vuotta ja rahaa kuluu, jos kaikki työt pitää teettää kiireen vilkkaa ulkopuolisilla. 

Muuttolupa- ja lopputarkastusasioissa on eri puolilla Suomea erilaisia käytäntöjä. Rakentajille on kuitenkin yhteistä halu päästä muuttamaan uudistaloon mahdollisimman nopeasti.

Asioita voi olla kesken, mutta turvallisuudesta ei saa tinkiä.
Asioita voi olla kesken, mutta turvallisuudesta ei saa tinkiä.

Rakennuslupamaksulla saa vähemmän

Jokaiseen rakennuslupamaksuun sisältyvät kaikki kohteen osa- ja välitarkastukset sekä lopputarkastus. Miksi siis esimerkiksi Espoo on siirtynyt tähän uudenlaiseen käytäntöön ja pudottanut yhden oleellisesti aikatauluihin ja kustannuksiin vaikuttavan tarkastuksen pois? 

Jos tällä tarkastusmenettelyllä pyritään vähentämään virkamiesten työtä, työ ja kiire ikävä kyllä lisääntyvät rakentajan elämässä. Viranomaistyö virtaviivaistuu, mutta se ei ole rakentajan etu. Hänen näkökulmastaan samalla lupamaksulla saa nyt yhden tarkastuksen vähemmän, vaikka rakennusluvan hinta nousee takuuvarmasti muutaman vuoden välein.

Rakennusvalvontaan ja tarkastuksiin liittyy muutenkin sen verran kirjavia käytäntöjä, että palaan asiaan yksityiskohtaisemmin tuonnempana.

Parvekkeilta puuttuvat vielä pinnoitteet ja kaiteet, joten niille kulku on estettävä laudoilla.
Parvekkeilta puuttuvat vielä pinnoitteet ja kaiteet, joten niille kulku on estettävä laudoilla.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisätilat alkavat olla maalausta vaille valmiita. Kuvassa keittiö, ruokavaraston oviaukko ja kierrätetty ikkuna, joka antaa valoa käyttöullakolle.
Sisätilat alkavat olla maalausta vaille valmiita. Kuvassa keittiö, ruokavaraston oviaukko ja kierrätetty ikkuna, joka antaa valoa käyttöullakolle.

Talon sisätyöt etenevät hyvää vauhtia kuten tämän jutun kuvista näkyy. Samalla viimeisetkin naapurivalitukset saatiin pois päiväjärjestyksestä. Nyt kun pitkä valitusprosessi on saatu päätökseen, siitä voi jo tarkemmin kertoa.

Naapurivalitusten luvattu maa

Kun pidimme vuosi sitten taloprojektimme virallista aloituskokousta rakennustarkastajan toimistossa, hän totesi lakonisesti, että ”päätitte sitten rakentaa Mankkaalle, siellä naapurit valittavat liki jokaisesta rakennushankkeesta”.

Ajattelimme, että selviämme valituksitta, koska olemme asuneet samassa paikassa jo 30 vuoden ajan ja tunnemme lähes kaikki naapurimme.

Olimme väärässä.

Kaikki lähinaapurit valittavat

Naapurikuulemisessa tulee esitellä rakennushanke naapureille ja kysyä heiltä kirjallisesti, onko heillä jotain huomautettavaa asiasta. Rakennuttaja voi hoitaa tämän hanke-esittelyn itse tai antaa sen rakennusvalvonnan tehtäväksi, jolloin viranomainen veloittaa tietyn summan per naapuri. Espoossa veloitus on 200 tai 280 euroa naapurilta riippuen siitä, joutuuko viranomainen tekemään paikalle valvontakäynnin.

Meille määrättiin kaikkiaan kuuden lähistöllä olevan taloyhtiön naapurikuuleminen. Päätimme säästää tuhatlappusen ja hoitaa kuulemisen itse.

Siinä vaiheessa, kun naapurit kuullaan, rakennusvalvonta on jo tutkinut, että rakennushanke on rakennusmääräysten ja alueen asemakaavan mukainen. Tämä rakennuslupakäsittely kestää helposti kuukausia ja sen jälkeen naapurien kuulemisen pitäisi olla lähinnä muodollisuus.

Naapurien kuulemisen ensimmäinen yllätys oli, että lähes jokaisella naapurillamme oli jotain huomautettavaa hankkeestamme, vaikka kaikki oli tehty määräysten mukaisesti.

Parvekkeiden kaiteet on vielä rakennettava ennen kuin muuttolupa irtoaa. Näkymä makuuhuoneesta ei ole lainkaan hassumpi.
Parvekkeiden kaiteet on vielä rakennettava ennen kuin muuttolupa irtoaa. Näkymä makuuhuoneesta ei ole lainkaan hassumpi.

Valitustie on pitkä

Naapurihuomautusten kaava menee siten, että ensin huomautukseen ottaa kantaa rakennusvalvonnassa hankkeelle rakennusluvan myöntänyt lupakäsittelijä. Hän tarkistaa naapurien huomautukset ja esittää heille kirjallisesti ne rakennuslain pykälät, joiden perusteella kyseinen hanke on rakennuslupansa ansainnut.

Jos huomautuksen tehnyt ei tyydy tähän selvitykseen, seuraava käsittelyporras on paikallinen rakennuslautakunta, jossa asian esittelijänä toimii yleensä rakennusvalvontaviraston päällikkö. Hän tutkii tehdyt huomautukset ja antaa rakennuslautakunnan jäsenille rakennusvalvonnan suosituksen, joka menee yleensä sellaisenaan läpi lautakunnassa.

Lautakunnan on tapana kunnioittaa asiantuntijoita, sillä rakennuslautakunnassa päätöksiä tekevät poliittisesti valitut maallikkojäsenet, joilla ei välttämättä ole kokemusta rakennusasioista.

Rakennuslautakunnan päätöksen jälkeen asiasta voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen, joka tutkii valituksen perusteellisesti ja antaa asiassa lopullisen päätöksen. Hallinto-oikeuden jälkeen asian voi viedä korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain siinä tapauksessa, että hallinto-oikeus antaa asiassa valitusluvan.

Valtaosa naapurien huomautuksista raukeaa ennen hallinto-oikeutta, kun paljastuu, että huomautus on aiheeton ja valitusprosessi alkaa maksaa. Hallinto-oikeuteen viety valitus maksaa 250 euroa jokaiselta valituksen tekijältä. Lisäksi hallinto-oikeudet ovat todella ruuhkaisia, joten sinne viedyn valituksen käsittelyaika on yleensä vuosi tai enemmän.

Ennen kuin maalausporukka saapuu, päätimme kokeilla, miltä valkoinen katto näyttää, kun rakenteet jäävät näkyviin. No sehän toimii just niin kuin ajattelimme!
Ennen kuin maalausporukka saapuu, päätimme kokeilla, miltä valkoinen katto näyttää, kun rakenteet jäävät näkyviin. No sehän toimii just niin kuin ajattelimme!

Laki määrää, mutta kuka päättää?

Rakennuslaki ja asemakaava määrittelevät, mitä saa rakentaa, mutta käytännössä naapurit ja rakennusvalvonta päättävät ainakin meillä Espoossa, mitä oikeasti voi tehdä. Rakentajan pitää varautua ”paikalliseen yllätystekijään”, joka voi olla naapuri tai paikallisen rakennusvalvonnan päällikkö, joka tulkitsee voimassa olevia määräyksiä.

Suunnittelimme huolella kaikkia rakennus- ja asemakaavamääräyksiä noudattavan talon, jonka arkkitehti omalta osaltaan tarkisti ja teki joitakin hienosäätöjä. Virallinen rakennuslupakäsittelymme kesti noin kaksi ja puoli kuukautta, mutta lupa-asiaa oli pohjustettu siihen mennessä jo viisi kuukautta.

Keskustelimme rakennusvalvonnan lupakäsittelijän kanssa usein ja kävimme suunnitelmat pikkutarkasti läpi, jotta kaikki lain kiemurat täyttyvät. Menimme jopa joissain kohdin ja varmuuden vuoksi pitemmälle, kuin mitä viralliset ohjeet velvoittivat. Saimme rakennusluvan Espoon rakennusvalvonnasta tammikuun puolivälissä 2018. Kaiken piti siis olla kunnossa ja siinä uskossa elimme reilun kuukauden. 

Kun naapurien huomautukset tulivat, Espoon rakennusvalvonnan päällikkö veti yllättäen rakennuslupamme takaisin helmikuun lopulla ja se joutui Espoon rakennuslautakunnan uudelleenkäsittelyyn.

Ruokavaraston liukuovi löytyi tori.fi:stä. Suurkiitos Jaanalle Vantaalta!
Ruokavaraston liukuovi löytyi tori.fi:stä. Suurkiitos Jaanalle Vantaalta!

Miksi lupamme käsiteltiin uudelleen?

Viranomainen vei lupa-asiamme uusintakäsittelyyn, koska rakennuslaissa on yksi varsin tulkinnanvarainen kohta, johon viereinen taloyhtiö takertui: ”Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset” (Maankäyttö- ja rakennuslaki 117§, 1 mom.) sekä ”rakennuksen on sovittava paikalle” (MRL 135§ kohdat 3 ja 6).

Nämä rakennuslain kohdat jättävät oven auki subjektiiviselle lain tulkinnalle, sillä kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset ovat aina enemmän tai vähemmän makuasioita. Normaalitilanteessa edellä mainittuihin lain kohtiin on vaikea vedota, ellei uusi rakennus poikkea täysin alueen aikaisemmasta rakennuskannasta.

Meidän talomme ei ole arkkitehtuuriltaan poikkeuksellinen, sillä Mankkaalle on rakennettu vastaavia taloja jo vuosien ajan. Alueen aikaisemmat rintamamiestalot ja matalat rivitalot ovat jäämässä pikkuhiljaa vähemmistöön, sillä lähes kaikki uudet talot ovat kaksikerroksisia harja- tai pulpettikattoisia kivitaloja, joissa on korkeat julkisivut ja suuret ikkunapinnat kuten meilläkin.

Aiempi, samalla tontilla oleva kivitalomme oli pitkään korttelin korkein rakennus, jonka harjakorkeus nousi rakennusmääräyksissä sallittuun yhdeksään metriin. Tonttimme kaksi naapuritaloyhtiötä, jotka ovat valmistuneet vanhan talomme jälkeen, ovat puolestaan matalia paritaloja, joissa ei ole hyödynnetty kaavan sallimaa yhdeksän metrin harjakorkeutta tai täyttä maanpäällistä kellaria. Uusi talomme poikkeaa niistä, mutta ei kaavamääräyksistä.

Perusteetonta pyöritystä

Rakennusvalvonnan mukaan varteenotettavia naapurien huomautuksia tuli kolme. Yhden niistä arvelin katteettomaksi heti kättelyssä, sillä viereisestä taloyhtiöstä huomautus tuli sekä taloyhtiöltä että yhdeltä heidän osakkaaltaan erikseen. Yllättävää kyllä tätä muotovirhettä ei noteerattu mitenkään. Myös argumenttini siitä, että lähialueella on jo ainakin parikymmentä täysin samanmallista uudistaloa, jätettiin huomiotta. Niinpä Espoon rakennusvalvontavirasto otti huomautukset käsiteltäviksi ja vei lupamme rakennuslautakunnan uusintakäsittelyyn.

Kun tutkin Espoon rakennuslautakunnan käsittelemät yksityiset rakennuslupavalitukset viimeisen kolmen vuoden ajalta, totesin, että rakennuslupamme uusintakäsittelypäätös oli ainoa laatuaan. Saimme siis poikkeuksellista kohtelua.

Espoon rakennuslautakunta hyväksyi kuitenkin pienten muutoksien jälkeen alkuperäisen rakennuslupamme huhtikuun toisella viikolla. Tähän ylimääräiseen kiemuraan paloi lähes kaksi kuukautta aikaa, mikä pakotti meidät tekemään aikataulutukset ja alihankkijasopimukset uusiksi. Olimme suunnitelleet selviävämme talon suurista aliurakoista eli perustuksien ja rungon pystytyksestä ennen kesän kiireisintä rakennussesonkia. Nyt jouduimme keskelle sitä.  

Rakennuslautakunnan hyväksyttyä lupamme toinen naapuritaloyhtiöistä luopui valituksestaan. Sen sijaan toinen naapuriyhtiö ei luovuttanut vieläkään, vaan vei asian Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely kesti lähes vuoden.

Parin viikon päästä talolle johtava pihatie asfaltoidaan. Talon edustalla tulee pihakivetys.
Parin viikon päästä talolle johtava pihatie asfaltoidaan. Talon edustalla tulee pihakivetys.

Päätös tuli, pulinat pois

Hallinto-oikeuden ratkaisu oli lopulta yksiselitteinen:

  • uudistalo täyttää rakennusmääräykset ja alueen voimassa olevan asemakaavan määräykset kaikilta osin, myös kerrosluvultaan ja kerrosalaltaan
  • rakennuksen sijoitus on asemakaavan ja rakennusjärjestyksen mukainen
  • suunniteltu rakennus poikkeaa korkeudeltaan ja tyyliltään naapuritonttien rakennuksista, mutta ei siinä määrin, että sen voitaisiin katsoa olevan maankäyttö- ja rakennuslain 117 pykälän ensimmäisessä momentissa tarkoitetulla tavalla rakennettuun ympäristöön ja maisemaan ulkonäkönsä puolesta soveltumaton
  • rakennuksen ei voi katsoa tarpeettomasti haittaavan naapuria
  • hanke ei ole muutoinkaan maankäyttö- ja rakennuslain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten vastainen
  • hankkeelle on tullut myöntää rakennuslupa eikä päätöstä ole syytä muuttaa

Lisäksi hallinto-oikeus totesi, että naapuritaloyhtiön erillisen valituksen tehneellä asukkaalla ei ollut oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta lupavalmistelijan rakennuslupapäätöksestä eikä rakennuslautakunnan olisi tullut ottaa hänen oikaisuvaatimustaan tutkittavakseen.

Mitä tästä opimme

Hiljaa hyvä tulee, kuuluu vanha sanonta.

Sehän toki pätee näihin rakennushommiinkin, mutta välillä kyllä toivoo, että asiat hoituisivat rivakammin eikä niitä mutkistettaisi tarpeettomasti. Omiin töihinsä ja aikatauluihinsa voi sentään vielä vaikuttaa, mutta viranomaisten kanssa joutuu tyytymään odotteluun.

Naapurien kuuleminen on arvokas käytäntö, mutta myös rakentajalle pitäisi suoda jonkinlaista turvaa ja ennakoitavuutta. Jos rakentaja suunnittelee, toimii ja rakentaa voimassa olevien rakennus- ja kaavamääräysten mukaisesti ja rakennuslupa irtoaa, hänen työtään ei pitäisi enää tarpeettomasti vaikeuttaa.

Ehkäpä rakennusmääräyksiä kannattaisi sen verran hienosäätää, että naapurivalituksella ei voisi tehdä tarkoituksellisesti haittaa rakentajalle, jos naapurien valitukset on toistuvasti todettu perusteettomiksi. Nyt laki valitettavasti sallii tällaisen toiminnan.

Ja mikäli joutuu kokemaan tällaista pompottelua rakennusvalvontaviranomaiselta kuin me, se tuntuu pikemmin kiusaamiselta kuin asumisen ja asuinalueiden laadun valvonnalta.

Nyt pidämme blogissa pienen kesätauon ja palaamme taas heinäkuussa asiaan uusin aihein. Hyvää kesää siihen asti!

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Tuo valitusrumba on pikemminkin sääntö kuin poikkeus - erityisesti Mankkaalla. Vielä 70-luvulla Mankkaallekin saattoi rakentaa ilman valituksia - siitä on hirvittävän pitkä aika. 

Valitusrumbaa ei lainkaan lievennä se, että lupa-arkkitehdit toimivat aika mielivaltaisesti ja ottavat yksittäisten osakkaiden valituksia käsiteltäväksi, vaikka osakas ei ole lain tarkoittama naapuri. 

Luppurutistusta varten itkuilta säästävä vihje: rakennustarkastaja Koljonen on tarkka mies. Aivan erityisen tarkka hän on kaiteista ja savuhormeista. Tarkastuksen sujuvuuden varmistamiseksi jokainen kaide on syytä ravistaa ennen tarkastusta ihan itse. Jos heiluu, niin uusiksi menee. 

Asuinkerroksen väliseinä hahmottuu, alaosa on kiviseinää, yläosa kevytrakenteena.
Asuinkerroksen väliseinä hahmottuu, alaosa on kiviseinää, yläosa kevytrakenteena.

Uusi vuosi vaihtui ja parin viikon joulutauko teki todella hyvää. Tyttäremme ja neljävuotias lapsenlapsemme tulivat Torontosta meille viettämään vuoden vaihdetta. Energisen pikkupojan perässä pysyminen piti ajatukset tehokkaasti poissa rakennustyömaalta.

Elättelimme pitkään toivetta, että olisimme voineet majoittaa Kanadan-vieraamme uuteen taloomme, mutta tämä suunnitelma ei toteutunut edes likimain.

Loppukesän ja syksyn yllättävät ongelmat rakennuksella aiheuttivat myöhästymisten ketjureaktion, joka vaikuttaa edelleen.

Miten meni omasta mielestä?

Uuden vuoden aluksi on paikallaan tehdä lyhyt yhteenveto viime vuoden rakennusurakastamme. 

Talo Luotosen rakennusurakka ei edennyt ihan suunnitellusti, mutta sinne päin. Päällimmäinen positiivinen asia on se, että jo nyt puolivalmiinakin talosta näyttää tulevan juuri sellainen kuin olimme ajatelleet – tai jopa pari pykälää parempi.

Rakennusaikana on tullut yllättäviä viivytyksiä ja takaiskuja, mutta niissä kriittisissä suunnitteluratkaisuissa, joita jännitimme eniten etukäteen, odotuksemme ovat jopa ylittyneet.  Kun talon runko, katto, väliseinät, ikkunat ja lattiavalut ovat paikoillaan, lopputulos vastaa toiveitamme ja unelmiamme.  Syksyn pilvettöminä päivinä jopa auringonvalo kulkeutui ikkunoista sisään yhtä hienosti kuin suunnitteluohjelmassa tietokoneen ruudulla valaisten rakennuksen aamusta iltaan.

Keittiön lattialaatoitus on puolivälissä.
Keittiön lattialaatoitus on puolivälissä.

Aikataulu petti

Suurimmat ikävät yllätykset ovat sattuneet rakennesuunnittelun, urakoinnin ja tavarantoimituksen aikatauluissa ja toteutuksissa. Esimerkiksi materiaaleja on tullut liikaa yhdellä kertaa tai niitä ei ole tullut lainkaan, jolloin on jouduttu improvisoimaan nopeasti jokin suunnitelma B.

Kaikkiin pulmiin löytyy yleensä ratkaisu, mutta valitettavasti aikaa palaa ja tavoiteaikataulu karkaa. Kaikki suunnitellut asiat siirtyvät eteenpäin.

Rakennushommissa jokainen lisäpäivä tarkoittaa myös lisää kustannuksia: työvoimakuluja sekä vuokrakuluja väliaikaisesta asunnosta ja työmaakoneista, joita ei voikaan palauttaa. Yksi pieni virhetoimitus tai työsuorituksen viivästys voi pahimmillaan siirtää jotain myöhempää urakan osaa jopa viikoilla, kun sovittu tekijä ei ole enää vapaa ja pitää etsiä korvaaja.

Tällaisen dominoefektin ansiosta muuttoluvan saaminen on siirtynyt kuukausi kuukaudelta eteenpäin. Alkuperäisin tavoite, kesäkaudella kotiin, taitaa toteutua, mutta vuoden viiveellä.

Sauna on eristetty ja kohta paneloidaan.
Sauna on eristetty ja kohta paneloidaan.

Budjetti ei pauku

Vaikka valmistumisaikataulu on siirtynyt, rakennusbudjetti on pitänyt melko hyvin. 250 000 euron budjetti ylittynee jonkin verran, mutta toisaalta tässä vaiheessa hanketta lähes kaikki suuret kuluerät on jo maksettu.

Talon perustuksiin ja rungon pystyttämiseen yksittäinen rakentaja ei voi kovin paljon vaikuttaa, mutta talon sisämateriaaleissa ja -ratkaisuissa omilla valinnoilla on suuri vaikutus budjettiin.

Ei ole lainkaan yhdentekevää, mistä ostaa, milloin ostaa ja millaisia ostosopimuksia saa neuvoteltua esimerkiksi keskittämällä hankintojaan. Budjetin ylitykset syntyvät usein tässä ”nippelivaiheessa”.

Keittiökalusteet odottavat asennusta - ehkä ensi viikolla...
Keittiökalusteet odottavat asennusta - ehkä ensi viikolla...

Mitä raksalla tapahtuu nyt?

Talon sisätyöt ovat palkitseva vaihe, sillä lähes joka päivä syntyy valmista ja nähtävää. Kiviset väliseinät ovat pystyssä ja asuinkerroksen korkeassa huonetilassa on pystytetty myös kiviseinän päälle tulevien kevyiden väliseinien rungot. Huonetilat hahmottuvat selkeästi.

Talon sisätöitä tekee kolme timpuria. Manu on ollut hommissa jo melkein pari kuukautta ja tehnyt muun muassa talon sisäkaton rakennelmat ja lisäeristykset sekä parvekkeen katoksen. Nyt hän rakentaa saunaa ja pesuhuonetta.

Tarvitsimme Manun lisäksi vähän lisäkäsiä ja löysimme urakoitsija Pasi Eerikäisen kautta Forssasta kaksi tehokasta timpuria Markon ja Mikon. Heidän vastuulleen tulee muun muassa kevyiden väliseinien, lattioiden ja keittiön asennukset. Lisäksi rakennuksella työskentelee niin putkimiehiä kuin ilmastointi- ja sähköasentajiakin.

Ensi viikolla pitäisi aloittaa ulkoseinien sisäpintojen levytykset, keittiökaappien ja koneiden asennukset, pääosa sähkötöistä, putkiasennusten viimeistelyt ja saunan panelointi. Luvassa on touhukas uusi vuosi!

 

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 | 

Ensinnäkin kiitos hyvästä ja mielenkiintoisesta blogistanne.
Meillä hyvin samanlainen tilanne kuin teillä.
Mikäli ymmärsin oikein rakensitte 80m2 kellarikerroksen ja sen päälle saman verran asuinneliöitä. Kokonaiskustannukset 250.000€ ja vähän päälle.
Kuinka suureksi arvoitte oman työnne osuuden?

Lattialämmitysputkisto on valmiina, joten valu voi alkaa.
Lattialämmitysputkisto on valmiina, joten valu voi alkaa.
Maakostea betoni muistuttaa hiekkarannan kosteaa hiekkaa.
Maakostea betoni muistuttaa hiekkarannan kosteaa hiekkaa.
Tasoittajan työ vaatii malttia ja pitkää pinnaa.
Tasoittajan työ vaatii malttia ja pitkää pinnaa.
Tasoitettu maakostea betoni on ilo silmälle.
Tasoitettu maakostea betoni on ilo silmälle.
Maakostea betoni säästää kaksi kuukautta kallista aikaamme.
Maakostea betoni säästää kaksi kuukautta kallista aikaamme.

Blogi on ollut pari viikkoa hiljaa, mutta tällä kertaa siihen on positiivinen syy. Kun pääsimme talon sisätöihin, ne edistyvät niin kovaa vauhtia, että vuorokauden tunnit tuppaavat loppumaan kesken.

Urakkaporukoita saapuu katkeamattomana virtana tekemään asennuksiaan, ja meidän aikamme kuluu nopeita päätöksiä tehtaillessa. Onko seinä oikeassa paikassa? Vedetäänkö ilmastointiputket suunnitelmien mukaan vai löytyykö parempi vaihtoehto paikan päällä tuumaillessa? Onko tässä huoneessa riittävästi sähkörasioita ja ovatko ne oikeassa paikassa suhteessa kalustesuunnitelmiin?

Sisätöissä tulee jatkuvasti vastaan asioita, jotka vain rakentaja tietää, sillä hänellä on mielikuva valmiiksi kalustetuista huonetiloista. Tämän vuoksi rakentajan läsnäolo työmaalla on sisätöitä tehdessä ensiarvoisen tärkeää.

Onneksi ammattiurakoitsijat osaavat kysyä oma-aloitteisesti mielipidettämme. He myös kertovat, jos heistä jokin toinen vaihtoehto vaikuttaisi mielekkäämmältä.

Lattiavalut syntyivät päivässä

Molempien kerrosten lattiavalut hoituivat toissa viikolla pikavauhdilla. Eko Floorin lattiamiehet pysäköivät betonitehtaansa eli pitkän erikoisrekkansa kadulle talon eteen aamuseitsemältä ja aloittivat yläkerrasta maakostea-betonin pumppaamisen lattiapinnoille.

Maakostea betoni sisältää huomattavasti vähemmän vettä kuin normaali lattiavalubetoni, ja valaminen muistutti hiekkalinnojen rakentamista hiekkarannalla. Kaksi miestä tasoitti pintaa sitä mukaa, kun massaa tuli lattialle. Heidän jälkeensä viimeistelyn hoiti tasoittaja, joka hiersi pinnan millilleen tasaiseksi ja viimeisteli homman teräslastalla.

Sympatiat olivat väkisinkin tämän tasoittajan puolella, sillä hän teki viimeisiä silauksia polvillaan lähes 12-tuntisen päivän. Tämän urotyön tuloksena meillä oli illalla tasaiset lattiapinnat, joiden päälle päästiin pystyttämään väliseiniä jo muutaman päivän päästä.

Säästimme arvokasta rakennusaikaa lattioiden kuivumisen osalta liki kaksi kuukautta, joten hieman perinteistä lattiavalua korkeampi hinta oli investoinnin arvoinen.

Hyvän kuvan maakostean käytöstä saa oheisesta Eko Floorin videosta.

Lopulliset tilat hahmottuvat

Ovisyvennys oli viime hetken innovaatio, joka antaa portaisiin lisää valoa ja avaruutta.
Ovisyvennys oli viime hetken innovaatio, joka antaa portaisiin lisää valoa ja avaruutta.

Viime viikolla urakkaporukkamme pääsi asentamaan talon väliseiniä kellarista alkaen. Tämä on vähintään yhtä jännittävä ja odotettu työvaihe kuin talon rungon pystytys. Nyt pääsee ensi kertaa näkemään, ovatko suunnitellut huonetilat riittävän kokoisia.

Tässäkin vaiheessa on viisainta olla itse paikalla, niin voi tehdä viime hetken hienosäätöjä. Me päädyimme suurentamaan hieman alakerran suihkuhuonetta ja kodinhoitohuonetta. Muutimme myös viime hetkellä yläkerran portaikon viereisen makuu- ja olohuoneen väliseinän muotoa. Teimme suoraan seinälinjaan pienen kulman (ovisyvennyksen), jotta jo portaikon puolivälistä aukeaa esteetön näköala yläkerran korkeaan huonetilaan.

Urakkaporukoiden logistiikkaa

Tämän ja ensi viikon aikana saamme asennettua taloon putkistot, sähkövedot ja ilmastoinnin. Heti niiden perään alkaa päälämpöjärjestelmän asennus.

Tällä viikolla talossa on töissä kolme eri urakkaporukkaa, ja ensi viikolla miehiä on jo viidestä eri yrityksestä. Eri asennusporukoiden työn lomittaminen vaatii suunnittelua, jotta porukat eivät törmäile toisiinsa tai joudu turhaan odottelemaan vuoroaan.

Toistaiseksi homma on toiminut hyvin ja toivottavasti jatkossakin.  

Henkilöpaperit, kiitos!


Kaivinkoneen poistuttua pihamaa on taas ummessa. 
Vesi- ja viemäriliitokset kulkevat tässä kaivannossa. 
 

Saimme vihdoin HSY:ltä luvan vesi- ja viemäriliitoksiin ja pääsimme kaivamaan tarvittavat vedot yleiseltä katuosuudelta. Kun liitokset oli tehty ja kaivantoja oltiin täyttämässä, kaivurikuski tarvitsi eristelevyjä putkien suojaksi täyttömaan ja putkien väliin.

Tontilla valmiina olevat EPS-eristelevyt eivät kuulemma kelvanneet, vaan tarvittiin FinnFoamin kestävämpiä XPS-levyjä. Ymmärsin yskän kuullessani, että rakentaja on vielä seuraavat neljä vuotta vastuussa siitä, että liittymäkaivannon täyttömaa ei lähde painumaan ja vahingoita putkistoja. Niinpä lähdin kiireesti hakemaan levyjä läheisestä Olarinluoman Starkista.

Lastasin puolisen tusinaa levyä autooni ja Starkin myyjä tuli kirjoittamaan kuittia kassamaksua varten. Hän kysyi henkilöpapereitani, vaikka kyseessä oli alle 50 euron käteiskauppa, joka piti maksaa kassaan saadakseen porttikoodin pihalta ulos.

Ihmettelin käytäntöä, mutta myyjä oli tinkimättömän tiukkana. Ilman kuvallista henkilötodistusta ei olisi asiaa pois Olarin Starkilta! Kun kiire oli, en jäänyt pitemmäksi aikaa väittelemään oudosta asiakaspalvelusta.

Ehkäpä seuraavan kerran Starkille mennessä pitää vetää ykköset päälle, jotta näyttäisi luotettavammalta käteisasiakkaalta!

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Blogiarkisto

2018

Kategoriat