Kirjoitukset avainsanalla huonekorkeudet

Autotalli on poissa ja kohta tontilla alkavat kaivuutyöt.
Autotalli on poissa ja kohta tontilla alkavat kaivuutyöt.

Uudistalomme rakennusneliöt ovat rajalliset, vain 78 kerrosneliötä. Täten oli alusta alkaen selvää, että nyt tarvitaan luovuutta. Päätimme miettiä ratkaisuja niin sanotusti boksin ulkopuolelta eli hyväksymättä suoralta kädeltä kaikkein tutuimpia ratkaisuja.  

Aloimme tutkia rakennusmääräyksiä tarkoin ja niistä löytyikin yllättävän hyviä mahdollisuuksia luoda erilaisia tilaratkaisuja.  

Säädökset antavat liikkumavaraa

Pientalon korkeus voi olla kaksikerroksisessa talossa maksimissaan yhdeksän metriä. Kansantajuinen esitys P3-paloluokan talosta eli normaalista omakotitalosta löytyy täältä. Sen mukaan pientalon laskennallinen korkeus saadaan etäisyytenä maanpinnasta katon yläpinnan ja ulkoseinän ulkopinnan leikkauspisteeseen. Rakennuksen korkeutta ei siis lasketa keskeltä taloa.

Laskennallisen korkeuden ansiosta talon harja voi olla yli yhdeksän metrin korkeudessa. Huonekorkeutta voi kasvattaa tyypillisestä 240–260 senttimetristä vaikka kolmeen metriin tai ylikin. Tämä antaa mahdollisuuden toteuttaa nykytrendin mukaisia loft-tyyppisiä huoneratkaisuja. Korkeus tuo kaivattua tilan tuntua pieniinkin huoneisiin.

Rakennuksen kerrosneliöt lasketaan puolestaan rakennuksen seinien ulkomittojen mukaan, mutta rakennusneliöihin lasketaan mukaan ulkoseinien paksuudesta vain 25 senttimetriä sisäpinnasta mitattuna. Muu seinäpaksuus on sallittua ylitystä.

Asuinhuoneeksi lasketaan vähintään seitsemän neliön kokoinen huone, jonka korkeus on minimissään 210 senttimetriä. Tätä pienempää huonetilaa samoin kuin alle 160 senttimetrin korkuista tilaa ei lasketa asuinneliöihin.

Maanpäällinen kellari tuplaa neliöt

Jos alueen rakennuskaava sallii täyden maanpäällisen kellarin, talon neliöt voi tuplata sillä rajoituksella, etteivät kellarikerroksen ikkunat voi olla kovin suuria, vaan maksimissaan 10 prosenttia huoneen pinta-alasta. Palomääräyksistä kannattaa myös varmistaa, minkä kokoisen ikkunan voi sijoittaa huoneisiin ilman, että joutuu teettämään erityiset ja tuplahintaiset paloikkunat.

Meillä oli onnea, koska tonttimme sijaitsee niin sanotun vanhan asemakaavan alueella eli rakennusmääräykset sallivat täyden kellarikerroksen rakentamisen. Saatoimme sijoittaa varsinaiset asuinneliöt kokonaan toiseen kerrokseen lukuun ottamatta alakerran eteistilaa, joka luetaan asuinneliöihin. Aikaisemmin eteiseksi riitti pieni tuulikaappi, mutta nykyisin vaaditaan 130 senttimetrin turvaympyrä pyörätuolin kääntämistä varten myös eteistiloissa, joten eteiseen menee väkisinkin noin kolme neliötä rakennusoikeutta. Samankokoinen invaympyrä vaaditaan myös keittiöön ja kylpyhuone/wc:hen.

Maanpäällisen kellarikerros salli meille 156-neliöisen talon rakentamisen. Kellariin saimme kaikki niin sanotut aputilat eli pesuhuoneen, saunan, kodinhoitohuoneen, teknisen tilan, varastot ja askartelutilat. Askartelutilan voi nimetä yhtä hyvin vaikka mediahuoneeksi, mutta asuinhuoneiksi näitä kellarihuoneita ei saa lupakuvissa merkitä, vaikka niitä asuintiloina joskus käytettäisiinkin.

Aukotuksilla valoa elämään

Päätimme hyödyntää määräysten salliman rakennuksen korkeuden maksimaalisesti. Kellaritiloista tulee 270 senttimetriä korkeita. Niissäkin tiloissa, joissa ilmastointiputket kulkevat koteloissa, vapaata korkeutta jää kaksi ja puoli metriä. Sijoitimme nämä pakolliset ilmastointikanavat siten, että askartelu- ja varastohuoneissa ei kulje ainoatakaan koteloitua putkea, vaan niissä huonekorkeus on täydet 270 senttimetriä.

Toisen kerroksen asuintiloissa huoneiden korkeudet maksimoitiin sen mukaan, paljonko valittu kattoratkaisu jätti huonekorkeutta. Olohuoneessa korkeus on 509–560 senttimetriä ja makuuhuoneessakin yli kolme metriä.

Talon aukotuksissa lähtökohtamme oli valoisuus. Halusimme isoja ikkunapintoja, avattavia ikkunaseiniä parvekkeille ja mahdollisimman paljon valoa etelän suunnasta.

Tontin muoto esti sijoittamasta taloa ihanteelliseen etelä-pohjoissuuntaan, joten sijoitimme suurimmat ikkunapinnat auringon nousun ja laskun suuntaisesti (itä-länsi). Aamuauringon saamme makuuhuoneeseen ja sen yhteydessä olevalle isolle parvekkeelle. Vastaavasti ilta-aurinko näkyy ruokailutilan ja keittiön ikkunoista ja lankeaa olohuoneen puoleiselle parvekkeelle.

Ikkunoiden yksityiskohtia

Jouduimme tilanpuutteen vuoksi tuomaan talomme alle kahdeksan metrin päähän naapurirakennuksesta eli vanhasta talostamme. Niinpä pyrimme rajoittamaan ikkunoiden lukumäärää ja kokoa naapuritaloon päin.

Neljän metrin etäisyydellä naapuritalosta ikkunoiden pitää olla palonkestäviä eikä niitä saa avata. Sijoitimme ulkoseinämme muutaman sentin yli neljän metrin etäisyydelle naapuritalosta, jolloin paloikkunoiksi määriteltiin ainoastaan yli 0.2 neliömetrin kokoiset ikkunapinnat.  

Perinteisen 60 x 60 -kellari-ikkunan sijasta sijoitimme naapuritalon puoleiselle sivulle 50 x 40 -kokoiset avattavat pienikkunat. Kellarissa tällainen ikkuna tuli kodinhoitohuoneeseen ja varastoon sekä asuinkerroksessa kylpyhuone/wc:hen ja ruokakomeroon (pantry).

Keittiön ja ruokailutilan isommat ikkunat jouduimme tekemään kiinteiksi paloikkunoiksi, mutta niitä ei tarvitsekaan avata, koska yhtenäisessä olohuone-keittiö-ruokailutilassa on isot, avattavat lasiseinät parvekkeelle.

Myös makuuhuoneeseen tulee avattava lasiseinämä, josta pääsee isolle parvekkeelle. Sen lisäksi makuuhuoneeseen tulee vain yksi leveä ja matala ikkuna aamuauringon suuntaan 170 senttimetrin korkeudella lattiasta. Sen alle sijoitamme sänkymme. 

Oviratkaisut valon lähteinä

Halusimme yhtenäisiä oleskelutiloja, joten pyrimme minimoimaan väliovien määrän asuinkerroksessa. Koko kerroksessa on vain kaksi varsinaista väliovea makuuhuoneeseen ja kylpyhuone/wc:hen. Lisäksi ruokakomeroon ja vaatehuoneeseen hankimme liukuovet.

Kellaritilassa valon määrää rajoittavat rakennusmääräysten mukaiset pienet ikkunat. Keskellä kellaria oleva käytävätila ei saa lainkaan suoraa luonnonvaloa, koska tilassa ei ole ensimmäistäkään ikkunaa. Tämän vuoksi päädyimme tekemään eteisestä kellariin johtavan välioven ja seinämän kokonaan lasista. Myös yläkertaan vievän portaikon toinen seinämä on kokonaan lasia, jolloin yläkerrasta heijastuu luonnonvaloa alakerran aulatilaan

Lisävaloa tuo myös ratkaisu asentaa käytävää reunustavien väliovien yläpuolelle ikkunat, jolloin osa ulkoikkunasta tulevasta luonnonvalosta pääsee myös käytävätilaan. Tätä ratkaisua käytettiin rakennuksissa yleisesti 1980-luvulle asti, mutta nykyrakentamisessa se tuntuu unohtuneen.

Talon pääovi ja sen viereisen tilan eli varaston ulko-ovi ovat muuten samanlaiset, mutta pääovi on punainen ja erottuu täten selvästi. Muissa kellarikerroksen ulko-ovissa on suuret lasipinnat, joten niilläkin saadaan luonnonvaloa kellaritiloihin. Kaikki muut kellarin ovet ovat normaaleja väliovia lukuun ottamatta kodinhoitohuonetta, johon tulee liukuovi tilaa säästämään.

Pienikokoiseen saunaan saamme lisää tilan tuntua käyttämällä lasiseinää ja -ovea pesutiloihin päin.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Blogiarkisto

2018

Kategoriat