Kirjoitukset avainsanalla byrokratia

Tontilla oleva mänty kaadetaan ensi viikolla rakentamisen tieltä.
Tontilla oleva mänty kaadetaan ensi viikolla rakentamisen tieltä.

Tiesimme kokemuksesta, että rakennushankkeen aikataulu on tehtävä alusta alkaen sen verran väljäksi, ettei heti ensimmäisen viivästyksen tai vastoinkäymisen jälkeen koko aikataulutus mene sekaisin. Näitä viivästyksiä tulee aivan varmasti jokaisessa rakennushankkeessa. Materiaalitoimitus ei saavu ajallaan tai siitä puuttuu jotain oleellista, asennusporukalla menee edellinen työmaa pitkäksi, koneet hajoavat…

Laadimme aikataulumme niin, että jokaiseen rakennusvaiheeseen jäi vaativuuden mukaan yhdestä neljään viikkoa liikkumavaraa ja oletimme, että tämä kyllä riittää. Kai se normaalitilanteessa riittäisikin, mutta meidän aikataulumme sotki heti alkajaisiksi muuttuja, johon emme osanneet varautua.

Olimme laatineet rakentamisaikataulumme siten, että työmaa alkaa pyöriä, kun leimattu rakennuslupa on käsissämme. Tuo tärkeä paperi leimattiin Espoon rakennusvalvonnassa 18. tammikuuta 2018.

Ensin kuullaan naapurit

Rakennushankkeessa pitää varautua myös siihen, että naapurit tai joku naapureista valittaa rakennushankkeestasi.

Kävimme näyttämässä suunnitelmat lähinaapureille, jotta he voivat tehdä kirjallisen huomautuksen, jos suunnitelma ei miellytä heitä (esim. talo on liian lähellä rajaa, se on liian korkea, talo peittää heidän pihanäkymänsä, autopaikat ovat liian lähellä, katon väri ei miellytä ja niin edelleen). Usein tulee jotain sanomista, sillä tiiviissä kaupunkirakenteessa uusi talo vaikuttaa aina jonkun näkymiin, maisemiin ja mielenrauhaan.
Tämä lakisääteinen naapurin kuuleminen kannattaa tehdä kustannussyistä itse. Jos antaa viranomaisen kuulla naapurit, tämä lysti maksaa. Nurmijärvellä kunta veloittaa naapurin kuulemisesta 45 euroa per naapuri. Helsingissä maksu kohoaa 80 euroon ja Espoossa peräti 200 euroon eli meidän kohdallamme Espoo oli veloittanut 1 400 euroa naapuriemme kuulemisesta – aika kova hinta muutaman tunnin kierroksesta.

Valittaminen kuuluu rakentamiseen

Kun rakennuslupa on myönnetty, naapurit voivat edelleen valittaa asiasta. He voivat tehdä paikkakunnan rakennuslautakunnalle yksilöidyn oikaisuvaatimuksen, jossa he kertovat, mitkä asiat eivät heidän mielestään täytä rakennusmääräyksiä ja miksi. Rakennuslautakunta käy nämä valitukset läpi kohta kohdalta.

Jos suunnitelmat täyttävät kaikki lain määräykset, naapureiden oikaisuvaatimukset hylätään perusteettomina ja alkuperäinen lupapäätös pysyy voimassa. Tosin tämänkin jälkeen naapurit voivat vielä valittaa, mutta tällä kertaa valitus osoitetaan ensin hallinto-oikeudelle ja sen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, jos sieltä annetaan valituslupa.

Tässä vaiheessa valittaminen alkaa myös maksaa. Valitusoikeus hallinto-oikeuteen maksaa 250 euroa ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen 500 euroa, mutta jos häviää, päälle tulevat kaikki oikeusprosessista syntyneet kulut.

Lupamme palautui käsittelyyn

Kaksi aitanaapuriamme esitti rakennuslupaamme oikaisuvaatimuksen, mutta emme osanneet odottaa, että nämä oikaisuvaatimukset aiheuttaisivat meille pahempia viivästyksiä aikatauluihin. Espoossa rakennuslautakunta on nimittäin hylännyt naapurien oikaisuvaatimukset järjestelmällisesti, jos rakennussuunnitelmat ovat täyttäneet rakennusmääräykset.

Olimme myös jo ennakkoon ja varmuuden vuoksi antaneet rakennusvalvonnalle vakuusmaksun, joka oikeuttaa aloittamaan rakennustyöt jo ennen kuin lakisääteinen 30 päivän valitusaika on kulunut umpeen.

Edellä kerrotun jälkeen yllätyimme toden teolla, kun myönnetty rakennuslupamme palautettiin rakennuslautakunnasta takaisin lupakäsittelyyn sillä perusteella, että ”rakennus ei sovi ympäröivään rakennuskantaan” (Maankäyttö- ja Rakennuslaki 117§). Kävimme läpi kaikki Espoon rakennuslautakunnan tekemät päätökset v. 2015 alusta lähtien ja talomme on ensimmäinen tapaus yli kolmeen vuoteen, jossa rakennuslautakunta palauttaa jo hyväksytyn rakennusluvan takaisin lupatarkastajalle uudelleen käsiteltäväksi, vaikka suunnitelmamme ovat kaikkien voimassa olevien rakennusmääräysten ja asemakaavan mukaiset.

Palaan yksityiskohtaisemmin tähän rakennusvalvonnan aiheuttamaan kiemuraan myöhemmässä päivityksessä, mutta kertaan nyt aluksi sen vaikutukset rakennushankkeemme aikatauluihin.

Näin aikataulun piti mennä

Alun perin laskimme saavamme rakennusluvan tammikuun loppuun mennessä. Tämän tavoitteen jopa alitimme, kun lupa myönnettiin 18. tammikuuta.

Olimme varanneet vanhan autokatoksen purkamiseen ja puiden kaatoon pari viikkoa eli valmista piti olla 11. helmikuuta (varalle laskimme 3 viikkoa). Maankaivuutyöt eli pohjan kaivuu, vesi- ja viemärikaivannot ja -asennukset piti olla tehty 5. maaliskuuta mennessä (varalle 4 viikkoa). Tämän jälkeen perustuksiin menisi noin viikko eli tavoiteaikataulussa valmista piti olla 19. maaliskuuta (varalle laskettu 2 viikkoa). Rungon pystytys veisi ideaalitapauksessa neljä viikkoa ja ”ei mennyt niin kuin Strömsössä” -tapauksessa parisen kuukautta. Runko olisi voinut olla parhaassa tapauksessa pystyssä ja katto pään päällä huhtikuun lopussa.

Tästä eteenpäin ikkunatoimituksiin ja -asennuksiin oli varattu liukumineen yhdestä kolmeen viikkoa ja sisätöihin kahdeksasta kahteentoista viikkoa.

Muuttovalmiina talo olisi voinut olla elokuun alussa, jonka jälkeen olisi toki jatkettu vielä viimeistelytöitä.

Työmaa pysähtyi kuin seinään

Kirjoitamme tätä blogipäivitystä huhtikuun toisella viikolla ja rakennuksen rungon pystyttämisen pitäisi olla hyvässä vauhdissa, mutta tontilta on purettu vasta vanha autokatos! Selvällä katusuomella: aikataulu kusi pahemman kerran.

Autokatoksen purussa purku-urakoitsijan ohari myöhästytti meitä tavoiteaikataulusta nelisen viikkoa. Kun rakennuslupa palautettiin sitten 1. maaliskuuta takaisin lupakäsittelyyn, rakennustyöt pysähtyivät täysin. Ilman rakennuslupaa ei voi nimittäin pitää aloituskokousta ja ennen aloituskokousta ei voi ryhtyä varsinaisiin rakennushommiin.

Lupakäsittelyssä suunnitelmamme ongelmaksi osoittautui rakennuksen korkeus, vaikka se oli kaavan sallimissa rajoissa. Rakennusvalvonta ei kuitenkaan suostunut suoralta kädeltä kertomaan, paljonko talon korkeutta täytyy madaltaa, joten rakennepiirroksia ei voinut tehdä valmiiksi. Ja ilman rakennepiirroksia ei voinut tehdä perustussuunnitelmaa eikä perustuksia.

Materiaalitilaukset täytyi pysäyttää ja varautua niissäkin mittamuutoksiin. Samoin ikkuna- ja ovitilaukset täytyi pistää jäihin, koska rakennusvalvonta vaati muutoksia myös muutamien ikkunoiden aukotuksiin.

Rakennustyömaa seisoi yli kuukauden ajan ennen kuiin rakennuslupamme hyväksyttiin uusimiseen pienin muutoksin, joista kerron yksityiskohtaisemmin myöhemmin.

Uuteen nousuun!

Työstimme suunnitelmiin muutoksia, ja Espoon rakennuslautakunta hyväksyi muutokset ja myönsi meille rakennusluvan uudelleen 11. huhtikuuta 2018.

Aloituskokous saatiin vihdoin pidettyä, joten nyt voimme aloittaa lopun tontin raivaamisen, jonka piti tapahtua alkuperäisen aikataulun mukaan helmikuun alussa.

Olemme siis heti alkuun pari kuukautta myöhässä ja kaikki mahdolliset aikatauluvaraumat on käytetty. Muuttoajankohtaa emme uskalla edes arvailla.   

Tarkoitus oli, että päivitämme tänne blogiin viikko viikolta, miten rakentaminen etenee. Blogin alkutaival on tarjonnut aika vähän tätä herkkua ja keskittynyt lähinnä talon suunnitteluun ja arkkitehtuurin liittyviin kysymyksiin, sillä tontin dramaattisin muutos on ollut toistaiseksi se, että lumet sulivat.

Nyt tahti toivottavasti muuttuu. Ensi viikolla kaatuvat puut, sitten alkaa kaivuu… Tai niin meille on ainakin lupailtu!

 

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Blogiarkisto

2018

Kategoriat