Kirjoitukset avainsanalla rakentamisen hinta

Tällä viikolla saimme opiskella perustussuunnittelua.
Tällä viikolla saimme opiskella perustussuunnittelua.

Kiista perustuksista on saatu setvittyä talotoimittajan ja heidän rakennesuunnittelijansa kanssa. Emme hyväksyneet 12 000-15 000 euron lisäkustannusta, joka meille olisi tullut, jos olisimme mukisematta toteuttaneet suunnittelijan esittämän 80-senttisen niin sanotun ryömintätilan talon perustuksiin.

Palasimme Tuusulan maaperätutkimuksen antamaan perustustapasuositukseen eli paalutukseen ja sen varaan valettuun kantavaan betonilaattaan. Seuraavaksi tarvittiin siis paalukartta eli suunnitelma, josta näkee montako paalua, minkä kokoisina ja mihin kohtaan perustuksia tarvitaan, jotta riittävä kantavuus saavutetaan.

Taas meni joitakin päiviä ennen kuin paalutussuunnitelma saatiin talotoimittajalta. Tälläkin kertaa saatu suunnitelma pisti epäilemään.

Jokin ei nyt täsmää…

Rakennesuunnittelijan mielestä talomme perustuksiin tarvitaan 37 kappaletta 90 millimetrin teräspaaluja. Näistä paaluista yhdeksän kannatti parvekkeitamme: pienempää kolme, suurempaa kuusi.

Aikaisempi siporex-talomme samalla tontilla on myös paalutettu, joten meillä on hieman kokemuksen tuomaa tietoa ja vertailukohtaa. Vaikka aikaisempi talo paalutettiin 30 vuotta sitten jykevillä teräsbetonipaaluilla ja uudessa käytettäisiin teräspaaluja, vilkaisu saatuun paalutuskarttaan herätti epäilyt.

Yksi hyvä nyrkkisääntö vanhojen ja uusien paalujen välillä on se, että selvästi ohuempia teräspaaluja tarvitaan noin tuplamäärä jykeviin teräsbetonipaaluihin verrattuna. Vanhassa siporex-talossamme pohjan mitat olivat 10x10,5 metriä ja betonipaaluja tarvittiin 11 kappaletta, joista pari oli isketty tukemaan olohuoneen raskasta takkaa. Näin ollen 37 teräspaalua vaikutti todella suurelta määrältä taloon, jonka pohjapinta-ala on viidenneksen pienempi kuin aiemmassa talossa.

Teräspaalujen valmistajan kotisivua selailemalla epäilys vahvistui. SSAB:n sivuilta löytyi pdf-dokumentti ”Pientalojen perustukset – anturoiden suunnitteluohje”. Siinä on hyvät taulukot, joista voi suoraan katsoa, paljonko paalujen väliksi suositellaan erikokoisilla teräspaaluilla.  Kun tietää rakennuksen kantavien seinälinjojen välisen etäisyyden ja paalukoon, taulukon käyrien leikkauspiste kertoo, kuinka suuri etäisyys paalujen välillä voi maksimissaan olla.

Paljonko on ”varmuuden vuoksi”?

Meidän tapauksessamme paalujen suositusväli oli 2–2,5 metriä rakennuksen seinätyypin mukaan. Koska meille tulee paikalla valetut harkkoseinät, paaluväliksi riittää suositusten mukaan 2,5 metriä. Rakennesuunnittelija oli puolestaan käyttänyt paaluvälinä 135–150 senttimetriä.

Paalujen valmistajan suunnitteluohjeilla rakennuksen varsinaisen pohjan paalumäärä väheni 28 kappaleesta 18:aan eli kymmenellä. Vielä suurempi vähennys tuli parvekkeisiin, joihin suunnittelija oli ”varmuuden vuoksi” merkinnyt yhteensä yhdeksän paalua.

Varmistin vielä teräspaalujen kantavuuden yhtiöltä, joka on tehnyt paalutuksia useamman vuosikymmenen ajan. Heidän toimitusjohtajansa kertoi, että yksi 90 millimetrin teräspaalu kantaa noin 15 000 kilon painon, joten molemmissa parvekkeissa riittävä tuenta saadaan kahdella paalulla per parveke eli yhteensä neljällä paalulla.

Kuuden paalun tuennalla suurempi parvekkeemme saisi painaa 90 tonnia. Kyseinen parveke rakennetaan kestävistä ontelolaatoista, mutta sen kokonaispaino jää sittenkin alle 7 500 kiloon. Paalutuksen varmuudenvaraa on pelkästään yhdessä parvekkeessa 82 500 kiloa!

Kyllä googlailu kannattaa!

Onko tällä varmuuden varalla jotain merkitystä? Jokainen voi miettiä asiaa omalle kohdalleen. Kun paalujen keskipituus meillä on noin kolme metriä, suunnittelijan esittämässä paalutussuunnitelmassa ylimääräistä paalua on noin 51 metriä. Metri valmista, paikalleen lyötyä teräspaalua maksaa noin 40 euroa, joten lisäkustannus olisi noin 2 000 euroa.

Soitin talotoimittajalle ja kerroin, millainen paalumäärä meille ihan oikeasti tarvitaan (yhteensä 22 kappaletta) ja että tulemme tekemään kantavan laatan ilman ryömintätilaa. Kerroin myös, mistä löytyvät valmiit perustuksen leikkauskuvat perustussuunnitelmaa varten.

Käytin omaa aikaani noin puoli työpäivää etsiessäni vastausta tähän paalutuksen mitoitukseen. Edellisen laskelman valossa pääsin tältä ajalta 500 euron tuntipalkalle, joka alkaa hipoa jo jääkiekkoilijoiden liksoja.  Aika hyvin googlailevalta eläkemieheltä!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Blogiarkisto

2018

Kategoriat