Kirjoitukset avainsanalla Rakennuslupa-asiat

Seuraavaksi valetaan laatta, jonka päälle alkaa nousta seinää taustalla näkyvistä EPS-harkoista.
Seuraavaksi valetaan laatta, jonka päälle alkaa nousta seinää taustalla näkyvistä EPS-harkoista.

Nyt kun talon perustuskiemurat ovat ohi ja varsinainen pystytys on alkamassa, lienee hyvä hetki käydä läpi yksityiskohtaisemmin, millainen talo pienehkölle tontillemme on nousemassa.

Edellinen omakotitalomme samalla tontilla oli kivitalo ja olimme olleet siihen tyytyväisiä. Kivitalon valintaa puolsivat sekä hyvät käyttökokemukset että monet positiiviset ominaisuudet kuten energiatehokkuus, paloturvallisuus, äänen- ja lämmöneristys sekä hyvä jälleenmyyntiarvo. Kivitalo ei myöskään lahoa eikä homehdu.  

Kivitalomarkkinoilta löytyy nykyään vaihtoehtoja ihan eri tavalla kuin 30 vuotta sitten. Kivitalon voi rakentaa joko paikalla muurattavista harkoista tai valmiista elementeistä. Jos päätyy harkkoihin, valinnanvaraa on edelleen reilusti. Viimeksi käytimme siporex-kevytbetoniharkkoja. Sen jälkeen markkinoille on ilmaantunut paikalla valettavia betoniharkkoja, joissa on valmiiksi eristeet betonipintojen välissä, ja EPS-eristeharkkoja, joissa harkon ulkopinnoilla on valmiina eristeet ja seinän betonisydänmuuri valetaan paikalla.

Hyvän katsauksen erilaisista betoniharkkovaihtoehdoista saa Betoniteollisuus ry:n Harkkokäsikirjasta  jossa on kerrottu perusteellisesti betoniharkkorakentamisesta.

Harkko vai elementti

Paikalla valettavat rakennusharkot muistuttavat Lego-palikoilla rakentamista; nostureita ei tarvita kuin välipohjien ontelolaattojen ja suurien ikkunaelementtien nostamiseen. Valmiit betonielementit painavat sen sijaan useita tonneja ja vaativat järeitä nostureita.

Toisaalta betonielementit säästävät rakennusaikaa paikalla muuraamiseen verrattuna. Elementtitalon runko nousee parhaimmillaan muutamassa päivässä, mutta harkkotalojen muurauksessa menee minimissäänkin muutamia viikkoja.

Vaikka olimme Jämerä Kivitalon siporex-taloomme tyytyväisiä, sen muurausurakka vei niin paljon aikaa, että halusimme testata tällä kertaa nopeampaa rakennustapaa. Betonielementeissä meitä kiehtoi nopea pystytys, mutta kolikon kääntöpuoli on se, että niin rakenne- kuin LVIS-suunnitelmat pitää olla hyvissä ajoin valmiina ja niitä on vaikea muutella, koska elementtiseiniin tehdään vesijohtojen, sähkövetojen ja pistorasioiden paikat valmiiksi jo tehtaalla. Jos pistorasia on väärällä korkeudella tai jokin vesihana tekisi mieli siirtää hieman sivummalle, tällaiseen ei ole enää rakennuspaikalle mahdollisuutta.

Kummassakin rakennustavassa on siis plussat ja miinukset, joten kelpuutimme loppusuoralle ehdokkaita molemmista vaihtoehdoista. Harkkotoimittajista finaaliin ylsivät Basso KivitalotJämerä Kivitalot, Lammi Kivitalot, Passiivi Kivitalot ja HeVi Kivitalot. Valmiiden betonielementtitalojen toimittajista loppusuoralle etenivät Potius ja Vuokko Kivitalot.

Valmiita betonielementtejä voi toki tilata myös suoraan valmistajilta, mutta silloin pitää varata runsaasti aikaa projektin suunnitteluun ja toteutukseen. Toisaalta tällä tavalla voi saada yksilöllisen talon ja säästää huomattavasti kustannuksissa. Betonielementtitoimittajat kannattaa pitää muutenkin mielessä, sillä niiltä voi tilata vaikkapa valmiin parveke- tai porraselementin.

Tässä muutama vinkki betonielementtien toimittajista: Betoniluoma, Klemolan Betoni, Vabe ja Satabetoni.

Ohessa erilaisia harkkoja, joiden turvin kivitalo nousee. Harkot ovat ylärivistä vasemmalta lukien: kevytbetoniharkko, eristeharkko, valueristeharkko, passiiviharkko ja EPS-harkko.
Ohessa erilaisia harkkoja, joiden turvin kivitalo nousee. Harkot ovat ylärivistä vasemmalta lukien: kevytbetoniharkko, eristeharkko, valueristeharkko, passiiviharkko ja EPS-harkko.

Taloprojektin musta hevonen

Mitä pitemmälle etenimme suunnitelmissamme, sitä enemmän vaaka alkoi kallistua valmiiden betonielementtien suuntaan. Ne vaatisivat perusteellisen ennakkosuunnittelun, mutta vaiva palkittaisiin rakennuspaikalla, kun talon runko nousisi silmissä. Samoin talon sisätöissä säästyisi aikaa, kun rakennuspaikalla tehtäisiin enää loppuasennukset. Myös osan seinäpinnoista voisi jättää näkyviin, sillä paljas betonihan on nyt suorastaan trendikästä!

Etenimme varsin pitkälle Vuokko Kivitalon betonielementtitoimituksen kanssa, mutta lopulta betonielementtitalo kaatui logistiikkaan. Jättikokoinen nosturi olisi tukkinut vilkkaasti liikennöidyn katuosuuden tonttimme kupeessa ja estänyt julkisen liikenteen kulun.

Kun betonielementeistä jouduttiin luopumaan, vaihtoehdoksi jäivät harkkoseinät sekä mustana hevosena loppusuoralle ilmestynyt uusi tulokas CLT-massiivipuuelementtitalo.

CLT (cross laminated timber) on puurakentamisen uusin innovaatio, johon tutustuimme katsottuamme televisiosta ”Laurin talot” -ohjelmaa, jossa muun muassa räppäri Elastiselle rakennettiin Rasmuksen Lauri Ylösen ideoima CLT-omakotitalo. Lisätietoa CLT-rakentamisesta saimme Ylen esittämästä ”100 vuoden talo” –ohjelmasta ja hakemalla lisäinfoa suoraan netistä. Niinpä kerroimme viime vuoden Rakennusmessuilla CELT-nimisen  CLT-puuelementtitalotoimittajan toimitusjohtajalle Timo Isotalukselle projektistamme.

Mitä enemmän perehdyimme asiaan, sitä mielenkiintoisemmalta CLT-materiaalivaihtoehto alkoi tuntua. Siinä toteutuvat puurakentamisen hyvät puolet yhdistettynä valmiiden betonielementtien kätevyyteen ja pystytysnopeuteen. CELTin massiivipuuelementit valmistetaan säältä suojassa isoissa tehdashalleissa, joten kastumisesta aiheutuvat ongelmatkin on eliminoitu. CLT-rakenne ei myöskään pala. Yritys valmistaa isojen seinäelementtien lisäksi myös valmiita moduuliyksiköitä. Rakentaja voi tilata heiltä vaikka valmiin kylpyhuonemoduulin, joka nostetaan rakennuspaikalla suoraan talon sisään ja se on LVIS-kytkentöjen jälkeen käyttövalmis.

CELTin lisäplussia olivat vielä saamamme perehdytys, runsaat rakentamisneuvot sekä ylivoimaisesti parhaiten laadittu ja yksityiskohtaisin tarjous. Lopulta yhteistyö kaatui aikatauluun, sillä keksimme CLT-vaihtoehdon hiukan liian myöhään.

Ja voittaja on…

Yksi rajoittava tekijä talopakettimme valinnassa oli alusta lähtien tontin kapeus. Jouduimme miettimään todella tarkkaan talon ulkoseinien paksuutta ja totesimme maksimiseinäpaksuudeksi 40 senttiä, mikä sulki pois muun muassa Jämerän 50-senttiset seinäharkot, sillä niitä käyttämällä rakennuksen sisätilat kaventuisivat liikaa. Tämä vaikutti osaltaan myös siihen, että tyydyimme matalaenergiataloon passiivitalon sijaan.

Valitsimme lopulta talon runkomateriaaliksi 35 sentin paksuiset Hevi Kivitalojen EPS-insert 350 -harkot. Niiden sisä- ja ulkopuolella on valmiina tiiviit EPS-eristekerrokset ja eristeiden väliin valetaan yhtenäinen 150-millinen kantava teräsbetoniydin.

Harkkoseinä on nopea pystyttää, koska eristeharkoista voidaan pinota jopa kolme metriä korkeita seiniä ennen betonivalua. Heviltä on saatavissa nykyisin myös harkoista valmiiksi tehtyjä suuria elementtiseinäosia, mutta ne edellyttäisivät paikalle tehtaan omaa pystytysporukkaa. Koska onnistuimme saamaan avuksemme kokeneen pystytysporukan toista kautta, päädyimme perinteisempään harkkojen pinoamiseen rakennuspaikalla.

Yhdistämme harkkoseinät valmiisiin passiivikattoelementteihin. Tällä yhdistelmällä säästämme talon pystytysajassa, sillä passiivikattoelementit tuodaan valmiiksi eristettyinä rakennuspaikalle ja tehtaan asennusporukka hoitaa katon asennuksen päivässä. Vaihtoehtona olisi ollut perinteinen kattourakka, jossa käytetään valmiita kattotuoleja ja rakennetaan katto paikan päällä eristyksineen. Siinä aikaa palaa useita viikkoja ja katto on altis säänvaihteluille.

Rakennusporukka teki ensitöikseen tämän työpöydän, jonka päällä aletaan vääntää antura- ja laattavalussa tarvittavia kiinnityshakasia.
Rakennusporukka teki ensitöikseen tämän työpöydän, jonka päällä aletaan vääntää antura- ja laattavalussa tarvittavia kiinnityshakasia.

Sokerina pohjalla – lisää valituksia

Tontilla työt etenevät nyt vauhdilla. Anturoiden ja pohjalaatan valun jälkeen pääsemme vihdoin talon rungon pystytykseen, jolloin valmista seinää alkaa syntyä nopeasti.

Juhannuksen jälkeen talon pitäisi olla jo hahmollaan sitkeästä naapuritaloyhtiöstä huolimatta. Viimeisin käänne naapurivalituksissa on nimittäin se, että naapuruston taloyhtiö teki taas uuden valituksen, tällä kertaa hallinto-oikeuteen!

Talomme täyttää kaikki rakennusmääräykset ja asemakaavamerkinnät, mutta silti naapurit tekevät kaikkensa, jotta tontillemme ei rakennettaisi ainakaan meidän toiveidemme mukaista taloa. 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olemme eläkkeellä oleva espoolaispariskunta Timo, 64, ja Christina, 66, Luotonen. Rakennamme omakotitalon kahden aktiivisen eläkeläisen tarpeisiin. Millaisiin yllätyksiin törmäämme rakennusvaiheessa? Pitääkö budjetti? Miltä unelmien talo alkaa näyttää, kun se muuttuu konkretiaksi?

Rakennamme eläketaloamme samalle tontille, jossa sijaitsee 1980-luvulla rakentamamme lapsiperhevaiheen talo. Vanhassa talossa on jo uudet asukkaat, tulevat naapurimme. 

Blogiarkisto

2018

Kategoriat