Chengdu, 10. huhtikuuta

Majoittuminen hostelleissa on melkoista onnenkauppaa. Olemme tutustuneet nyt vasta kolmeen ja ainoa yhteinen asia niissä on ollut langattoman verkon surkea taso. Kaikissa yhteydet ovat olleet hitaita ja pätkiviä.

Wlan-verkkojen toiminta ei näytä riippuvan kokonaan käyttäjämäärästä vaan ne pätkivät yhtä lailla myöhään yöllä, aikaisin aamulla kuin keskipäivälläkin. Ongelma on sekä wlan-verkkojen toiminnassa että niiden jatkoyhteyksissä suurten teleoperaattorien verkkoihin.

Minulla, blogin pitäjälle, internetyhteyden tärkeys tietenkin korostuu, mutta kyllä tämän päivän suomalainen matkailija haluaa yleensä pitää yhteyttä lähipiiriinsä myös tien päältä. Se on sentään positiivista, etteivät hostellit yritä periä maksua näistä verkoista. Sähköpostin käyttö Kiinassa usein edellyttää liikenteen lähettämistä vpn-palvelun kautta. Vpn (virtual private network) salaa siis liikenteen, jotta sen osoitetiedot eivät tartu Kiinan suureen palomuuriin.

Xi'anin Seven Sages

Xi’anissa majapaikkamme oli Seven Sages (Qixianzhuang) hostelli. Se oli aivan loistava majoituspaikka, jossa oli nuorta, osittain kielitaitoista ja palveluhenkistä henkilökuntaa. Paikka oli rakennettu vanhaan kiinalaiseen “rivitaloon”. Siinä oli kuusi neliskulmaista pihaa ja jokaisen ympärillä oli useita vierashuoneita. Huone ja kylpyhuone olivat melko siistejä. Huomiotani kiinnitti erityisesti huoneen seinien ja lattian hyvä kunto. Valkoiset seinä ja niiden vihreä koristeväri oli maalattu erittäin tarkasti ja tasaisesti - se on aika harvinaista Kiinassa.

Ruokapuoli siellä toin jätti toivominen varaa. 15 juanilla hostelli tarjosi paahtoleipää ja kolme kananmunaa, jotka sai itse valmistaa karmeassa teflonpannussa kellarin keittiössä. Erillisen tiskihuoneen takana näytti olevan teolliset mitat täyttävä suurkeittiö.

Seitsemän viisaan majatalolla on sadan vuoden historia. Viime vuosisadan puolella paikka on toiminut vallankumoustoiminnan salaisena toimipisteenä, Japania vastaan käydyn sodan pakolaisten vastaanottopisteenä ja puna-armeijan komentokeskuksena.

Paikalle tunnusomaisen leiman antaa pihoja yhdistävä käytävä pyöreine portteineen.

Huashanin Lao Di

Toisesta majapaikastamme Huashanissa ei ole juuri mitään hyvää sanottavaa. Sen nettisivut valehtelivat ja johtivat siihen, että kaapattiin sinne. Kolmannen kerroksen huone tosin oli aika siisti ja kaksikerroksiset sängyt uusia ja kelvollisia. Muuta siinä huoneessa ei juuri ollutkaan. No olihan siinä keskellä lattiaa ylös nouseva sähköpistoke, jonka kansi ei suostunut pysymään alhaalla. Valot olivat katossa, joten alapunkassa ei pystynyt lukemaan ilman omaa otsalamppua.

Likaiseen pieneen reikälattiassa-vessaan mentiin parvelleen kautta. Likaisen pienen käsienpesualtaan hanan kääntäminen väänsi koko heiluvaa vesiputkea. Suihkutila oli alakerrassa pyykki- ja siivousvälinehuoneessa avoimella korokkeella, joten suihku kasteli huoneen koko lattian. Henkilökuntana näytti olevan pari kolme ystävällistä nuorta miestä, jotka olivat paikalla satunnaisesti. Yksi heistä nukkui yönsä kenttävuoteella ravintolan kautta tulevan sisäänkäynnin edessä.

Koko paikka kaipasi kipeästi edes pinnallista siivousta. Seinien maali hilseili ja lohkeili. Rakennuksessa oli jälkiä menneestä suuruudesta. Se näytti olleen yökerho ja hotelli, jonka kerroksissa oli yleisiä, raskaasti kalustettuja auloja. Kalusteista oli van osa jäljellä, televisiot oli revitty seinistä tai mököttivät mykkinä nurkissa.

No, menihän se yö sielläkin, vaikka siitä seitsemän juanin rli yhden euron aamiaisesta ei näkynyt jälkeäkään. Söimme aamiaiseksi naudanlihan kanssa paistettu riisiä seinän takana olleessa ravintolassa. Luulin selvittäneeni, että juuri siellä hostellin aamiainen tarjotaan, mutta tarjoilija kantoi 40 juanin laskun pöytään. Siinä näytti olevan sen yhden euron verran alennusta listahintaan.

Chengdun Blacksmith Hostel

Kolmas majapaikkamme Chengdussa on nimeltään Blacksmith Hostel. Tämä paikka on aika resuinen, yrmeänoloinen, vain muutaman sanan englantia puhuva pomo istuu vastaanottotiskin takana. Huone ja kylpyhuone jakavat saman liukuruuduilla varustetun ikkunan ja kun huoneessa sulkee ikkunaa niin suihkun ikkuna avautuu lähellä olevan vastapäisen talon asukkaille.

Tämä Chengdun huone on kuitenkin toiminnallisesti paras, ainakin toistaiseksi. Suihku on lasketussa altaassa ja kylppärin lattia säilyy täysin kuivana. Sängyn päädyssä on lukuvalo ja sen katkaisija. Talon puolesta löytyy sekä pyyhe, saippua, shampoo, vessapaperi, vedenkeitin, hiustenkuivaaja, sähköinen itikoiden tappaja ja Ikeasta ostetut kahvikupit ja yöpöytä. Edellisessä paikassa ei ollut mitään niistä ja Seitsemän viisastakin pihisteli saippuassa, lukuvaloissa ja kuivassa lattiassa.

Kolme yötä Seven Sages -motellin huoneessa maksoi  sata euroa, Huashanin Lao Di’ssa yksi yö 15 euroa ja kolme yötä Sepän pajassa noin 70 euroa. Halvemmalla tietenkin pääsisi jos tyytyisi pelkkään petipaikkaan yhteishuoneessa, mutta oma kylpyhuone ja lukurauha ovat meille arvokkaita.

Majapaikkoja löytyy helposti googlaamalla, mutta niistä kirjoitettuja arvioita kannattaa vilkaista etukäteen. Puhtaus näyttää olevan paljon katsojan silmässä, mutta jos enemmistö on asiasta samaa mieltä, sitä kannattaa uskoa.

Kommentit (0)

Seuraa 

Jokainen päivä Kiinassa on seikkailu. Tämän kun pitää mielessä niin omatoimimatkan väistämättömät kompuroinnit eivät pääse pahoittamaan mieltä. Kirjoittaja on tykästynyt Kiinaan asuttuaan siellä yhteensä runsaat kolme vuotta. Tässä blogissa hän raportoi kokemuksistaan kahden kuukauden reppureissulta eri puolilla Kiinaa.