Xi’an 5. huhtikuuta Kiinalainen erikoisuus pääsi yllättämään tänään. Oli yksinkertaisempaa lähteä katsomaan terrakotta-sotureita oppaan vetämällä kiertueella kuin mennä julkisella bussilla. Bussi olisi maksanut vain seitsemän juania suuntaansa ja pääsymaksu kaivauksille ja museoon on 150 juania. Laiskuuttamme lähdimme 350 juanin opastetulle kiertueelle. Opas oli ihan mukava eikä hintakaan tuntunut kauhean pahalta. Lähtö viivästyi tunnilla. Sateen takia aamuruuhka oli tavallistakin pahempi. Opas ja pikkubussin kuski olivat ilmeisesti osanneet ennakoida sitä ja tulleet hakemaan meitä jo etuajassa ennen yhdeksää. Me emme tienneet asiasta mitään ja niinpä pikkubussi kiersi hakemassa osanottajat muista majapaikoista ensin ja tuli vasta kymmeneltä hakemaan meidät. Sateelle ei voi oikein mitään, mutta... Mutta opas ilmoitti vievänsä meidät ensin tehtaalle, jossa tehdään terrakotta-sotilaita. Tässä vaiheessa minun olisi pitänyt tajuta, missä mennään. Olin lapsenuskossa vielä ensimmäiset kymmenen minuuttia, jolloin työpajalla esiteltiin sitä kuinka sotilaita valetaan muoteilla savesta, jota löytyy läheisen Li-vuoren alueelta. Vasta seuraavan oven jälkeen kirkastui, että olimme myyntinäyttelyssä. Olen joutunut näkemään niin monta myyntinäyttelyä, että potkaisin itseäni persuksille siitä, etten heti tajunnut jutun juonta. Yhteenkään myyntinäyttelyyn en ole mennyt vapaaehtoisesti. Useimmat ovat olleet jonkin verran mielenkiintoisia, mutta tunnen itseni huijatuksi joka kerta, kun olen maksanut kiertueesta ja minut raahataankin ostoksille. Myyntinäyttelyt kuuluvat oleellisena osana tämän päivän kiinalaiseen turismiin. Oppaat ja kuljettajat saavat myyntinäyttelyn pitäjältä korvauksen sen mukaan kuinka monta henkeä he tuovat sisälle ja kuinka paljon seurue ostaa. Päivän lounaspaikka näytti myös antavan kuljettajalle lipukkeen, jolla tämä maksoi pysäköinnistä. Tämän päivän valtava myyntinäyttely kuului komeimpiin mitä olen nähnyt. Reppureissulaisena en edes joutunut houkutukseen ostaa mitään vaikka tarjotut alennusprosentit olivat huimia. Suuri osa terrakotta-matkamuistoista löytyy luultavasti jokaisen suuren kaupungin matkamuistomyymälöistä. (Lataan tähän mukaan muutamia kuvia myös myyntinäyttelystä, jos majapaikkamme nettiyhteys suostuu yhteistyöhön.) Hautamuistomerkki, jonka rakennutti itselleen maan ensimmäinen keisari Qin Shi Huangdi, kuuluu Kiinan suurimpiin nähtävyyksiin. Sen rakentaminen kesti 36 vuotta ja työllisti 700 000 ihmistä. Rakentamisen aikana Qin Shi Huangdi liitti Kiinaan kuusi muuta keisarikuntaa yhdistäen Kiinan ensimmäisen kerran yhtenäiseksi valtakunnaksi. Turistit pääsevät tutustumaan vielä vuosia tai vuosikymmeniä jatkuviin arkeologisiin kaivauksiin alueelle, jossa on kolme pysyvästi katettua suurta kaivantoa, museo ja multimediakeskus. Luonnollista kokoa vähän suurempien savihahmojen pääjoukko, yli 6 000 sotilasta ja hevosta, on lentokonehallin kokoisessa ykköskaivauksessa. Kakkoskaivauksella sotilaita ja hevosia on 1 300 ja kolmoskaivauksessa, päämajassa, on 72 kenraalia ja muuta korkea-arvoista savihahmoa. Terrakotta-sotilaat haudattiin 2 200 vuotta sitten vartioimaan Kiinan perustajaksi kutsutun keisarin turvallisuutta tuonpuoleisessa. Ettei hänelle, hänen vaimoilleen, jalkavaimoilleen, muille seuralaisilleen, sotilaille ja palvelusväelle tulisi nälkä, maanalaisiin käytäviin varustettiin kokonaisia sika- ja nautalaumoja ja muita kotieläimiä, myös koiria. Keisaria tuonpuoleisessa palvelevat laitokset kattavat yhteensä 50 neliökilometriä. Terrakotta-armeija on vain osa kaikkiaan 180 kohdetta käsittävästä kokonaisuudesta. Varsinaista hautaholvia, tai hautahovia, ei ole vielä kaivettu esille. Historiallisten piirustusten mukaan maan olla on kokonainen kaupunki, jossa elohopea virtaa jokiuomissa ja katossa tuikkivat tähtinä helmet ja jalokivet. Hautaholvin avaamattomuuden syyksi sanotaan, ettei arkeologeilla ole menetelmiä, joilla suojella pari tuhatta vuotta siten haudattujen esineiden säilymistä valon ja hapen vaikutuksilta. Alun perin terrakotta-sotilaat maalattiin näyttämään oikeilta sotilailta värikkäine asuineen ja aseineen. Värit haihtuivat lopullisesti, kun hahmot kaivettiin esiin. Ainakin osa Qin Shi Huangdin tuonpuoleisesta valtakunnasta on joutunut ryöstöjen ja vandalismin kohteeksi hautaamista seuranneiden vuosisatojen aikana. Keisari kyllä tiesi haudanryöstäjistä jo aloittaessaan rakennusurakan heti noustuaan valtaan 13-vuotiaana. Niin sotilasyksiköt kuin talouskarjakin sijoitettiin paksuseinäisiin käytäviin, jotka katettiin massiivisilla puutukeilla ja niiden päälle ladotuilla kuitumatoilla ja paksulla maakerroksella. Sisäänkäynnit suljettiin ja piilotettiin. Rakentajat ja käsityöläiset haudattiin kaivantoihin. Aseiden ja ajoneuvojen puuosat ovat kadonneet ajan kuluessa, ja kattohirsistä on jäljellä vain notkuneet muotit. Keisari Qin Shi Huangdi on erittäin merkittävä henkilö Kiinan historiassa. Hän yhdisti maan ensimmäisen kerran sekä alueellisesti, taloudellisesti että kulttuurisesti. Hänen alaisuudessaan luotiin laaja keskushallinto, rakennettiin 6 400 kilometriä maanteitä ja kanaaleita, yhtenäistettiin mitat ja rahat ja ennen kaikkea luotiin yhtenäinen tapa kirjoittaa kiinan kieltä. Hän rakennutti myös Kiinan muurin ensimmäisen version. Keisari Qin oli myös kuolemaa ja vertailua pelkäävä hirmuhallitsija. Hän ei tullut toimeen kungfutselaisten oppien eikä kirjanoppineiden kanssa. Hän poltatti lähes kaikki kirjat, ja hänen kerrotaan haudanneen elävältä 460 kungfutselaista oppinutta. Tiettyjä aloja käsitteleviä kirjoja lukuun ottamatta kaikki kirjat pantiin roviolle, ettei jälkimaailma pääsisi vertaamaan Qin Shi Huangdin tekoja edeltäjiin. Kirjojen polttaminen edisti myös uuden kirjoitusjärjestelmän yleistymistä. Suuruudenhullun keisarin saavutukset eivät kestäneet. Suurvaltakunta hajosi jo muutama vuosi hänen kuolemansa (221 eaa) jälkeen. Qin-dynastian ensimmäisen keisarin aikana myös teknologinen kehitys oli nopeaa. Metalliteknologiassa hallittiin edistyneitä valutekniikoita, joita sovellettiin tietenkin asevalmistuksessa. Kahdessa tuhannessa vuodessa korroosio on syönyt suuren osan aseiden metallista, mutta osa on säilynyt tähän päivään saakka. Muutamat aseet ovat lähes alkuperäisessä kunnossa. Kiinassa oli tuolloin kehitetty kromausteknologia, joka suojasi metallia korroosiolta. Väriltään kromatut miekat ovat vaalean hopeanharmaita. Ne ovat ihailtavina hyvin valaistuissa lasivitriineissä. Samoissa tiloissa omissa lasikaapeissaan seisovat keisarin kahdet pronssiset vaunut. Läheltä keisarin Qinin oletettua hautakammiota on kaivetut vaunut olivat kiinalaisvieraiden suuressa suosiossa. Selfien ottajat piirittivät neljän upeasti koristellun hevosen vetämiä vaunua sakeana joukkona. Oppaan mukaan ensimmäinen vaunu oli tarkoitettu avaamaan tietä keisarille, joka seurasi toisissa vaunuissa. Näyttelyssä on esillä aito tienauraajavaunu, mutta keisarin matkapeli on kopio.

Kommentit (0)

Seuraa 

Jokainen päivä Kiinassa on seikkailu. Tämän kun pitää mielessä niin omatoimimatkan väistämättömät kompuroinnit eivät pääse pahoittamaan mieltä. Kirjoittaja on tykästynyt Kiinaan asuttuaan siellä yhteensä runsaat kolme vuotta. Tässä blogissa hän raportoi kokemuksistaan kahden kuukauden reppureissulta eri puolilla Kiinaa.