Kirjoitukset avainsanalla kortti

Tykkään näperrellä itse kortteja, kun olen menossa juhliin. En tykkää mistään valmiista askartelupaketeista tai onnea-tarroista, vaan korttini saavat olla vähän kotikutoisenkin näköisiä. Aitoa käsityötä siis! Pohjana minulla on aina harmaa kierrätyspahvi, jota saan mlloin mistäkin ilmaiseksi. Siihen on hyvä yhdistää muita värejä.

Kun pikkuneiti vietti ristiäisiin, maalasin harmaan pahvin peiteväreillä punaiseksi. Sopivan pinkeistä tapettipalasista muotoilin vanhanaikaiset vaunut. Pahvikortin sisälle liimaan vielä ohuemman paperin, johon kirjoitan onnittelut.

Kortin saajasta tuli ristiäisissä Elsa Alissa.

Olin menossa kahden nuoren naisen juhliin, Aadan lakkiaisiin ja Annan ammattiin valmistumisen juhliin. Molemmissa korteissa on pohjana samainen harmaa pahvi, jonka päällystin tapetilla. En pidä liimasta, ja siksi ompelin  tapetin kiinni pahviin. Tein ensin naskalilla reiät siihen.  Ylioppilaslakin muotoilin lakanakankaasta, sametista ja napista. Annan kortin koristelin virkatulla kukalla.

Tykkään kovasti postimerkeistä ja käytän niitä paljon askarteluun. Alpo-enoni 80-vuotispäiviä varten askartelin kortin, jossa oli vanha suomalainen postimerkki jokaista hänen ikävuottaan kohden.

Enon juhlissa oli tunnelmaa. Kerran sitä vaan 80 täytetään!

Itse asiassa tein samalla kaavalla, postimerkkien avulla myös adressin tätini hautajaisiin. Valmiit adressit ovat minusta tosi teollisen näköisiä.

Virpin ja Premin häihin halusin pienen kortin paketin päälle. Leikkasin pahvin sydämen malliseksi ja päällystin sen kahdella erilaisella tapetilla.

Korttiaskartelu on tosi kivaa. Mutta ellei kotona ole runsaasti materiaalia, ei siihen innostu. Luovuus lähtee materiaalikasasta ainakin minulle.

Kommentit (0)

Olen aina tykännyt askarrella itse kortteja. Oikeastaan aina teen ne kierrätysmateriaalista, sillä valmiit pohjat, tarrat ja skräppäysjutut eivät innosta minua. Aloituskuvan kiitoskortit tein tyttäreni ylioppilasjuhlissa käyneille. Teen aina silloin tällöin itse käsintehtyä paperia isoa kasan. Näissä kiitoskorteissa ompelin koneella valokuvan käsintehdylle paperille. Niistä tuli oikein somat ja taatusti persoonalliset.

Maitotölkkien lehmät ovat mielestäni tosi söpöjä. Itsellä ei maitoa kulu paljoa, mutta äitini säästää minulle mansikinkuvat. Painan niihin reiät naskalin avulla styroksin päällä ja ompelen korttipohjaan. Ihanan rentouttavaa ompelutyötä telkkaria katsellessa!

Kun lehmän taakse laittaa saman sävyisen paperinpalan niin kortti näyttää ihan uudelta.

 

Minut kutsuttiin juhliin, joissa skoolattiin sekä ylioppilaalle että ammattiin valmistuvalle. Värkkäsin molemmille hattukortin kangaspalasista, napista ja pahvista.

Käytetyt postimerkit ovat kivan näköisiä kortissa. Uutta ilmettä saa sillä, jos laittaa vain erilaisia merkkejä, tai yhtä samaa kortin täyteen. Vanhasta kirjasta revitty sivu ja yksi postimerkki on yksinkertaisuudessaan kiva. Sydänkortti on tehty niin, että kun värjäyskurssilla jäi maalinjämää käyttämättä niin sudin ne kaikki kankaalle sydämiksi. Kirjoin sydäntä yksinkertaisilla pistoilla ja ompelin koko hoidon korttipohjaan.

 

Hääparille täytyy tietenkin väsätä silinteri ja huntu -kortti.

Kaksosvauvojen äiti sai tossukortin.

Näitä kortteja oli tosi hauskaa väkertää. Leikkasin vanhasta kirjasta pyörylöitä, jotka ompelin kuvan mukaisesti korttipohjaan. Muistaakseni tässä oli kymmenkunta pyörylää. Ompelin ensin koko satsin läpi yhden sauman ylhäältä alas, ja sitten alimmasta pyörylästä koko hoito korttiin.

 

Mainoksista, lehdistä ja elintarvikepakkauksista voi leikata mielenkiintoisen näköisiä palloja. Niistä voi tehdä vaikka ilmapallokortin!

Enkelipostimerkki on mainio teema vaikkapa joulukorteissa.

Korttipohjia ja pahvejakaan  ei välttämättä tarvitse ostaa. Hyödynnä erilaisia pakkauksia. Monissa pussilakanoissa esimerkiksi on hyvä pahvi kovikkeena. Minä ratsaan aina työpaikan pahviroskiksen ja otan sieltä mielenkiintoiset itselleni. Myös marketeissa on usein esimerkiksi talouspaperien alla kivaa harmaata ohutta pahvia, joka menee roskiin.

 

Kommentit (1)

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 53-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat