klo 12:15 | 30.11.2014
/etlehti.fi/s3fs-public/discussion_topic_image/1417342533_original_loviisa_029.JPG?itok=O8LMzjME)
Minun joulunalusaikaani kuuluvat ehdottomasti nuo ihanat Loviisan joulutalot. Kunnioitettavaa että ihmiset näkevät vaivaa koristella kotinsa jouluiseksi ja avata ovensa vieraille, tuikituntemattomille ihmisille. Tänä vuonna joulukoteja oli seitsämän, jokainen tarjosi etsijälle joulun odotusta ja tunnelmaa. Tästä alkaa joulu, vai mitä mieltä olette.
Sivut
Joulu ulottuu myös puutarhoihin, kauniit koristelut ja pienet jouluiset yksityiskohdat löytyvät sieltäkin.
Vanhassa Tuhannen tuskan kahvilassa törmäsin ensi kerran elämässäni sunkkiin. Eli suolainen munkki jonka sisältä löytyy keitettyä kananmunaa, suolakurkkua ja majoneesia. Kerrassaan herkullista.
Talossa on kieltolain aikana toiminut salakapakka nimeltään Tuhannen tuskan kapakka, siitä on nimi kahvilalle periytynyt. Mitä tarinoita talo voisikaan kertoa....
Porvooseen ehdimme juuri sopivasti nähdäksemme joulunavaus paraatin sekä joulupukin. Raatihuoneentori oli turvoksissa ihmisistä, siellä tapasin hurmaavan ranskanbulldogi herran Huugon joka oli tullut joulupukkia katsomaan. Tiukka kiipeäminen kirkonmäelle Vanhan Laamannin joulumenulle, vielä Brunbergille ja minä torkuin takapenkillä ihanassa nirvanassa kotimatkan.
Joulumieltä voi etsiä myös Mäntsälästä, Saaren kartanon Joulumaasta. Joulumaa on tulvillaan kukkia, en voinut olla ostamatta mm. tälläistä joulutähteä. Väri on mielestäni aivan hurmaava, en ole ennen nähnyt tämän väristä joulutähteä.
Joulumaassa on myös paljon käsityömyyjiä, tälläisen joulumuorin tyttäreni osti sieltä minulle.. pitäisiköhän ensi jouluna ostaa muorille myös pukki.
Saaren kartanossa koulutetaan nuoria eläintenhoitajiksi joten eläimistöllä on myöskin oma tärkeä osuutensa joulumaassa. Lampaiden lisäksi on kaksi vasikkaa, vaalea aasipari joka mulkoili vieraita suurilla surullisilla silmillään sekä suloiset tyttö ja poika alpakat joita olisi tehnyt mieli halia.
Ylenpalttisuuden vastapainona yksinkertaista ja herkkää.
Kiitos Mökinmuori Porvoon ja Mäntsälän joulumetsästysvinkeistä. Ilmatar
Kyllä onkin ihana joulumuori ja tuo joulupallo on kaunis. Onko se metallilangasta?
Olen metsästänyt joulua jo monta päivää, monta on vielä jäljellä.
Minun kahvini ei ollut termospullossa, eikä mun koirani lähtenyt joulua jahtaamaan. Siinä kökötettiin lähellä kahvipannua, joulukakusta leikkasin ohuen siivun ja koiralle tarjosin muronsa. Sitten matkaan. Minun työhuoneessani päästin imurin töihin, melkoista vänkäämistä pitkävartisen imurin kanssa pitkässä ja kapeassa huoneessa, polvillaan, kyljellään, vedä, työnnä, lopeta. Sitten pesu, enkä voinut välttää kiusausta lorauttaa TOLUmäntyä mukaan, vaikka pullon kyljessä oli merkintä pH 10,5. Lauantain lehdessä oli varteenotettava kirjoitus, joulusiivoihin riittää pH:t 6-10.
Sitten pukuhuone, innostuin pesemään seinätkin ja kahdesta ylänurkasta lähti hämähäkinverkot mukaan. Ihmeellistä, nyt vasta näin ne. Pienen hetken mietin, siirtelenkö kaapit keskilattialle, taas yllätyin löydöistä kaappien takaa ja alta, hyvä minä.
Olin aikataulusta myöhässä, vielä kaksi makuuhuonetta, eteinen ja vessa. Kello ei saisi olla kahtatoista, kun syön metsästäjän evääni. Kiristin tahtiani ja suljin paikallisradion. Imuroin lampunvarjostimista lähtien ja tunsin tehneeni parhaani, puhdasta tuli.
Söin evääni ja laskin makaamaan mättäälle, ei kun sohvalle. Sallin itselleni torkahduksen ja sen jälkeen uskoin taas olevani vedossa. Nyt tökki. Keittiön ikkunan pesun jälkeen jouluverhojen silitys. Silitin kolmet, ei hyviä, harmaana päivänä näyttivät liian tummilta. Oikein itsekö olin ostanut noin raskaan punaiset verhot. Löytyi vanhat ja vanhanaikaiset verhot. Alakappa oli liian pitkä, ei muuta kuin työhuoneeseen ja joulutalteen laitettu ompelukone esiin. Pituus tuli hyvä, mutta vähän olisi sievemmät, jos ompelen kapan yläosaan uuden nauhakujan, tulee vähän sievää ylärypytystä tangon päälle. Tuhrasin kaksi tuntia, valmista tuli.
Olin saanut päähänpinttymän, että autotallin kyljessä oleva varasto pitää siivota ennen saunaan menoa. Varasto kätkee hyllyilleen ne tavarat, jotka säilytetään vuodesta vuoteen. Siellä on ollut esimerkiksi kaksi huonoa pinnatuolia ja yksi tummanpunainen topattu tuoli, jonka olen ensimmäisillä tienesteilläni hankkinut. Kuinka ollakaan, sattui niin hyvin, että kuulin ulkoa roska-Jussin auton äänen ja minä otin pinnatuolit mukaan juostessani Jussin luo. Ottaisitko, mahtuisko. Mahtui ne. Olikohan siinä lupauksessa joulua, ei ollut tullut mieleen aikaisemmin tarjota tuolia hänen kyytiinsä..
Lopussa kiitos seisoo. Viihdyin saunareissulla kolmatta tuntia, pesin, jynssäsin, kattoa, seiniä, lauteita ja sementtilattiaa, omistanpa vielä sellaisen. Oli iltakahvin vuoro, jotakin ravitsevaa pistelin samalla poskeeni. Olen aika hassu. Olen kierrellyt uudelleen metsästyskohteeni ja nuuskinut, puhtaalta tuoksuu, siitä joulumuorille onnellinen olo, niinpä tietysti. Huomenna jatketaan, metsästystannerta riittää.
Joulu on piirritetty. Aivan on keskellä kotiani. Keskelle kotiani haen joulukuusen, ja se on siinä se. Onhan tämä joulun metsästys vaatinut jaksamista, mutta saalis(karhea ilmaisu, näin jouluna) on saavutettu. Terävä ajatukseni voi olla vähän hukassa. Huomasin sen aamulla. Olin laittamassa kauhalla puuroa kahvikuppiini.
Kirkkaita ajatuksia, kirkkaita silmiä, kirkkaita tähtiä jokaisen jouluun!
Voi teitä onnellisia joilla joulu on jo hanskassa! Minulla se on vieläkin hajallaan pitkin kaupunkia. Kaikenlisäksi sain tiedon että meille saapuu jouluvieraita Kreikasta. Nyt kipinkapin joulukarkkien metsästykseen. Onneksi tänä vuonna saa taas liköörikonvehteja, viime vuonna Fazerilassa oli liköörikonvehti kone rikki joten joulustani puuttui jotakin hyvin oleellista.
Hajallaan tai hanskassa, kuuluvat joulun kuvioihin. Tuli köykäinen, aivan tonttumainen olo, kun Mökinmuori nosti ykköseksi karkit. Jaa, liköörikonvehteja! Kelpaa nekin, mutta sanopa asiantuntijana, mitkä ovat maan parhaat karkit. Olen luvannut ostaa aikuisille vain karkkeja, mutta en tiedä, mistä karkeista he ilahtuisivat. Itse tykkään Fazerin Parhaista, mutta mistä tykkää nuorempien suut? Kerro kerro kuvastin, onko ne kuitenkin Fazerin? kyselee joulumuori kaikilta karkkinapostelijoilta.
Liköörikonvehtien rinnalla Joulusuklaiden kuningattareksi nousee Pandan Enkeliboxi. Siitä syödään ensimmäiseksi ne toffeen makuiset, mintunmakuiset jätetään lääkkeeksi joulunjälkeisiin vieroitusoireisiin. Konvehtien aateliin kuuluvat ehdottomast kaikki Fazerin suklaakonvehdit, muut eivät pääse lähellekään tuota makusinfoniaa, enkeliboxia lukuunottamatta.
Oma lukunsa on koiran karkit. Koska koiralle ei saa antaa ihmisten suklaata niin koiran karkki on Omaria, kultakarkiksi nimetty. Sen jaan bullan kanssa periaatteella mulle, mulle, mulle, mulle, sulle......
Salakuljettajien kingki Agot Niska ja Tuhannen tuskan kuppila. Kerrassaan mainio sukulainen reissuillaan.
Nämä eivät metsästä mitään, viettävät iskä-poika laatuaikaa ilman kiirettä ja joulustressiä.
Aika kauheaa luettavaa nämä - joulu levällään ja kenellä missäkin. Eivätkö ihmiset ikinä opi?
Minun jouluni on siinä kun olen toimittanut pienet itse tekemäni kääröt lapstenlapsille, ostanut pienen hyasintin tuoksuksi ja hakenut kirjastosta hyviä kirjoja. Pussillinen rusina-pähkinöitä viereen ja kynttilöitä palamaan. Ei ole mikään levällään eikä ole stressiä.
Minä säälin näitä hirveällä kouhotuksella ryntäileviä ja huokailevia ihmisiä. Miksi ei voi vain nauttia joulusta?
on niin ihanaa omistaa voimakkaat tunne-elämykset jouluun ja laajat elämisen kaaret!
Vahvat tunteet tai hillityt tunteet, jompaa kumpaa, joulu on kerran vuodessa. Huomenna aatto ja sydän on ihan sykkyrällä. On niin mukava viettää joulua. Sitä omanlaistaan mukavaa kaikille!
Muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen Loviisassa kurkistelemassa ihmisten joulukoteihin.Vaikka Loviisanlahdelta puhalsi jäätävä tuuli niin taloissa oli lämmintä ja tunnelmallista.
Voisitko vastustaa tälläistä tervetulotoivotusta?
Sivut