Liian vähän D-vitamiinia lapsena saavat saattavat suomalaistutkimuksen mukaan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin. Riskit näkyvät valtimoissa jo 30–45-vuotiaana, tulokset osoittavat.
Tutkimuksessa lapsuuden D-vitamiinipitoisuuksien ja aikuisiän sydänriskien yhteyttä tutkittiin 2 100 suomalaisaikuisen avulla. Osallistujilta oli kerätty verinäytteet 13–18-vuotiaina. Sydänriskit tutkittiin kaulavaltimoista ultraäänellä osallistujien ollessa 30–45-vuotiaita.
Vähiten D-vitamiinia lapsena saaneista 22 prosentilla oli kaulavaltimoiden sisäkerroksissa merkkejä paksuuntumisesta ja kehittyvästä ateroskleroosista (kalkkeutumisesta eli sepelvaltimotaudista), ultraäänikuvaukset paljastivat. Sama todettiin vain 13 prosentilla osallistujista, jotka olivat saaneet runsaasti D-vitamiinia lapsuudessa.
Tarvitaan lisää tutkimuksia ennen kuin selviää aiheuttaako D-vitamiinin vähyys valtimoiden sisäpintojen paksuuntumista vai liittyvätkö muutokset johonkin tässä tutkimuksessa huomiotta jääneeseen seikkaan. Yhteys havaittiin kuitenkin riippumatta monista perinteisistä sydänriskitekijöistä kuten verenpainetaudista, tupakoinnista ja ylipainosta.
Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinin vähyys on yhdistetty mm. suurempaan riskiin sairastua aivohalvaukseen ja sydänkohtaukseen.
Suomalaiset saavat D-vitamiinia liian vähän.
Suositusten mukaan veren D-vitamiinitason olisi hyvä olla vähintään 80 nmol/l ja mielellään selvästi enemmän. Suomalaiset saavat kuitenkin liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, jolloin veripitoisuudet jäävät keskimäärin tasolle 45 nmol/l.
Kesällä auringon valo riittää turvaamaan D-vitamiinin saannin, jos oleilee runsaasti päivällä auringossa, mutta muulloin se pitää hankkia vitamiinilisistä (50-100 µg/vrk).
Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä. Tutkimusryhmässä oli tutkijoita Turun, Tampereen, Helsingin ja Oulun yliopistoista, Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä Melbournen Royal Children’s Hospital -sairaalasta.
D-vitamiini on elintärkeä luustomme hyvinvoinnin kannalta. Tiesitkö, että D-vitamiinilla voi ehkäistä myös masennusta? Lisäksi D-vitamiini on keskeinen tekijä sydän- ja verisuonitautien, MS-taudin, syöpätautien, reumatautien, metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen riskienhallinnassa.
Suomalaisella ruoalla ei saa talvisin riittävästi D-vitamiinia!
Lisää D-vitamiinista voit lukea emeritusprofessori Ilari Paakkarin artikkelista, yleislääkärilehdestä 4/2014
http://www.tritolonen.fi/files/pdf/paakkari-y-l%C3%A4k%C3%A4ri.pdf
Uusi tutkimus osoittaa, että D-vitamiini suojaa paksu- ja peräsuolen syövältä parantamalla vastustuskykyä.
Pitääkö D-vitamiinia ottaa purkista?
Ruotsissa on mitattu D-vitamiinipitoisuuksia göteborgilaisessa populaatiossa. 58 prosentilla eli yli puolella tutkituista D-vitamiinipitoisuus jäi alle 50 nmol/l tammi-maaliskuun välisenä aikana.
"Lamberg-Allardt väittää, ettei D-vitamiinin puute muka johtuisi liian vähäisestä saannista vaan sairauksista. Hänen logiikkansa mukaan puolet ruotsalaisista olisi sairaita", kommentoi tohtori Tolonen osuvasti.
Tuloksissa kiinnittää huomiota se, että keskimäärin ruotsalaiset saavuttavat optimaalisen alueen alarajan vain heinä-elokuussa. Se vahvistaa käsitystä, että vain kesäkuukausina D-vitamiinin muodostuminen ihossa auringonvalon vaikutuksesta on riittävää. Suomi sijaitsee Göteborgia pohjoisempana, joten täällä tilanne on vielä hieman heikompi.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2730
Tummaihoiset eivät Suomessa muodosta tarpeeksi D-vitamiinia.
Kaikki suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinilisää. Ihminen on kehittynyt tropiikissa, ja päiväntasaajalla asuvien heimoilla veren vitamiinipitoisuus on noin 115 nanomoolia litrassa. Sen saadakseen suomalaisen pitäisi saada päivittäin 50–100 mikrogrammaa D-vitamiinia. Tällaista määrää ei saa ravinnosta.
D-vitamiinin myrkyllisyyttä on liioiteltu. Päivittäisen D-vitamiiniannoksen pitää olla pitkän ajan suosituksiin verrattuna 100–1 000-kertainen, jotta se muuttuu myrkylliseksi.
" Aikuisten suomalaisten kannattaa käyttää D-vitamiinilisää vähintään syyskuusta toukokuuhun. Jos kesällä suojaudutaan auringolta vaatetuksella ja aurinkovoiteilla, D-vitamiinilisää tarvitaan myös kesällä.
Jos pyritään D-vitamiinitasoon 75 nmol/l, tarvitaan yleensä 50 mikrogramman suuruista päivittäistä D-vitamiinilisää. Jos pyritään tasoon 100 nmol/l, D-vitamiinia tarvitaan noin 100 mikrogrammaa päivässä.
Myös henkilön koko ja painoindeksi vaikuttaa tarvittavaan annokseen. Pienikokoisille ja hoikille riittää pienempi annos; isokokoiset ja ylipainoiset tarvitsevat enemmän. "
http://suomenterveysravinto.fi/blogi/tutkimusnaytto-osoittaa-d-vitamiinilisan-olevan-tarpeen-schwabin-lausunnoista-huolimatta/
Mikä on tärkein asia elämässäsi? Suurin osa meistä vastaa: terveys ja/tai perhe.
Our latest podcast is now available!
In this episode, Dr. Cannell interviews Dr. Michael Holick, an endocrinologist and professor of medicine, physiology, and biophysics at Boston University School of Medicine.
Listen to the free podcast:
http://www.vitamindcouncil.org/blog/vitamin-d-podcast-06-dr-michael-holick/
Onko et-lehden pakko tukea Tolosen mainoskampanjaa? ÄÄrettömän törkeää!!!
" Uusi THL:n poikkileikkaustutkimus yhdistää matalat D-vitamiinitasot suurempaan masennuksen riskiin. Verrattuna niihin tutkittaviin, joiden D-vitamiinitasot olivat matalimpia, masennuksen riski oli 35 prosenttia pienempi niillä tutkittavilla, joiden D-vitamiinitasot olivat korkeimpia (alin vs. ylin neljännes).
Päinvastoin kuin tutkijat tutkimuksen tiivistelmässä kirjoittavat, väestötutkimusnäyttö D-vitamiinitasojen yhteydestä masennukseen ei ole aivan vähäistä. Esimerkiksi jo kaksi vuotta sitten julkaistun koostetutkimuksen tekijät löysivät yhden tapauskontrollitutkimuksen, 10 poikkileikkaustutkimusta ja kolme kohorttitutkimusta, joissa asiaa oli tutkittu. Niiden perusteella koostetutkimuksessa havaittiin, että kaikissa tutkimustyypeissä matalat D-vitamiinitasot yhdistyivät suurempaan masennuksen riskiin: http://1.usa.gov/1H21IqI
Lisäksi vuosi sitten tehdyn kontrolloitujen tutkimusten koostetutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä saattaa vähentää masennusoireita kliinisesti merkittävässä masennuksessa: http://1.usa.gov/1CaIGci
Vaikka parempitasoista näyttöä voi aina toivoa, jo tässä vaiheessa on järkevää käyttää riittävää D-vitamiinilisää myös masennuksen ehkäisemiseksi ja sen oireiden lievittämiseksi."
LÄHDE: https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/625888760888698
Jo vuonna 2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
Mutta meillä väittävät suomalaiset terveysviranomaiset, etteivät suositukset koske suomalaisia.
Suomalaisen kuuluu sairastua ravintoainepuutoksista johtuviin sairauksiin ja syödä niihin lääkkeitä. Lääkkeistä saa rahaa ja sairaasta potilaasta.
Tutkimuksia ja suosituksia riittää kaikenlaiseen menoon. Siitä vaan poimimaan itselleen ja omaan tilanteeseen sopivat. Omalata osaltani suhtaudun kriittisesti kaikenlaisiin tutkimuksiin; puutteellisia, puolueellisia ja peukaloitujakin saattaa olla siinä seassa. Maalaisjärkeä tarvitaan, ainakin jossain määrin.
Näin maalaisjärjellä ajatellen on kaikkein viisainta mittauttaa oma D-vitamiiniarvonsa. Siihen voi luottaa, jollei sitten pelkää senkin olevan puolueellista, puutteellista ja ellei peräti peukaloitukin.
Tämän tästä julkaistaan uusia tutkimuksia, jotka osoittavat, että virallisesti suositellut määrät D-vitamiinia eivät riitä optimaalisten D-vitamiinitasojen saavuttamiseksi.
Nyt uudessa suomalaisessa seurantatutkimuksessa D-vitamiinin puutteesta kärsi 38 prosenttia miehistä ja 34 prosenttia naisista. Jos olisi tarkasteltu sitä, miten moni jäi alle optimaalisen alarajana pidetyn 75 tai 80 nmol/l tason, osuus olisi ollut vielä suurempi.
Käytännössä Suomessa voi ylläpitää hyvää D-vitamiinitasoa vain siten, että käyttää riittävää D-vitamiinilisää. Useimmille sopii 50 µg suuruinen D-vitamiinilisä.
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/636714379806136
Suomessa alle 1vuotias saa D-vitamiinia tippapullosta 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1vuotias saa D-vitamiinia 25-30µg päivässä, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1 vuotiaalle.
D-vitamiinia syödään painon mukaan.
Jo vuonna 2011 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
Mutta meillä väittävät suomalaiset terveysviranomaiset, etteivät suositukset koske suomalaisia.
Suomalaisen kuuluu sairastua ravintoainepuutoksista johtuviin sairauksiin ja syödä niihin lääkkeitä. Lääkkeistä saa rahaa ja sairaasta potilaasta.
Turun yliopiston sydäntutkijat selvittivät, saavatko suomalaiset riittävästi D-vitamiinia ja turvaako D-vitamiinin viranomaissuosituksen noudattaminen riittävän saannin. Tulos osoittaa, että D-vitamiinin puute on yleinen myös saantisuositusta noudattavilla. Suositus on siis aivan liian pieni, sillä sen noudattaminen ei korjaa puutosta. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tulisi heti nostaa suositus tutkimustiedon edellyttämälle tasolle.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2758
Ravitsemuseliitti on pelotellut suomalaisia vuosikymmenien ajan D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla. Onko se ollut perusteltua? Ei ole, ilmenee Yhdysvaltain johtaviin sairaaloihin kuuluvan Mayo-klinikan lehdessä julkaistusta suurtutkimuksesta ja pääkirjoituksesta (toukokuu 2015). Seerumin D-vitamiinin pitoisuus saa olla 125–150 nanomoolia litrassa (nmol/l) ilman minkäänlaista riskiä. Turvallinen yläraja on peräti 375 nmol/l.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2763
D-vitamiinilisä auttaa painonpudotuksessa D-vitamiinin puutteesta kärsivillä, jota on kaikilla, jotka eivät syö riittävästi D-vitamiinia läpi vuoden tai ainakin talviaikaan, jos on kesällä ulkona keskipäivällä iho paljaan auringossa. Aikuisen tarve on 50-100µg/vrk. Italiassa 400 ylipainoista D-vitamiinin puutteesta kärsivää tutkittavaa ohjattiin saamaan kuukausittain joko 25 000 tai 100 000 kansainvälistä yksikköä D-vitamiinia tai he eivät saaneet D-vitamiinilisää lainkaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhdessä vähäkalorisen (vähennä hiilihydraatteja) ruokavalion kanssa D-vitamiinilisää saaneiden kuuluvien paino putosi huomattavasti enemmän kuin niiden, jotka eivät olleet käyttäneet D-vitamiinilisää. D-vitamiinilisää käyttämättömillä paino putosi 6 kuukaudessa 1,2 kiloa, pienempää D-vitamiinilisää saaneilla 3,8 kiloa ja suurempaa D-vitamiinilisää saaneilla 5,4 kiloa.
Myös vyötärönympärys pieneni D-vitamiinilisää saaneilla enemmän kuin sitä käyttämättömillä. Suurempaa D-vitamiinilisää käyttäneillä vyötärönympärys pieneni enemmän kuin pienempää D-vitamiinilisää käyttäneillä.
Tutkimus oli nimeltään ’Vitamin D supplementation promotes weight loss and waist circumference reduction in overweight/obese adults with hypovitaminosis D’, ja sen tulokset julkistettiin eurooppalaisessa ylipainoa käsitelleessä konferenssissa, joka pidettiin Prahassa 6.-9.5.2015: http://ow.ly/NaL8i
Pienempi annos 25 000 yksikköä D-vitamiinia kuukaudessa vastaa päiväannosta 21 µg päivässä. Suurempi annos 100 0000 yksikköä D-vitamiinia kuukaudessa vastaa päiväannosta 83 µg päivässä. Pidän jälkimmäistä annosta tai 100 µg suuruista D-vitamiinilisää sopivampana ylipainoisille ja mieluummin päivittäin annosteltuna kuin kerran kuukaudessa isoa annosta. Näin elimistö käyttää sen paremmin hyväkseen.
Enemmän kuin joka kolmas suomalainen potee edelleen D-vitamiinin puutetta, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus. Joka viides masennus voitaisiin ehkäistä D-vitamiinilla, osoittaa THL:n uusi tutkimus. Se säästäisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. D-vitamiinin saantisuositus perustuu virheelliseen tilastoanalyysiin, myöntää lääkäriseura Duodecim. D-vitamiinin piilevä puute on paljon luultua yleisempi, ja se lisää ennenaikaista kuolleisuutta, osoittaa yli 95 000 tanskalaisen seurantatutkimus Kööpenhaminan yliopistosta (Azfal ym. 2014). Jokainen tarvitsee D-vitamiinia purkista, kuten tästä katsauksesta käy ilmi. Saanti on riittävää, kun seerumin D-vitamiinin pitoisuus nousee tasolle 125–150 nanomoolia litraa kohti (nmol/l). Asian voi selvittää yksinkertaisella veriokokeella. Tiesitkö, että tupakointi kuluttaa D-vitamiinia verestä ja kudoksista? Se selittää uudella tavalla tupakoinnin terveyshaittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), kuopiolainen ravitsemusterapian apulaisprofessori (agronomi) Ursula Schwab ja helsinkiläinen ravitsemustieteilijä, professori Christel Lamberg-Allardt väittävät, ettei suomalainen tarvitse D-vitamiinilisää, ja he pelottelevat julkisuudessa D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla, vaikka todellisuudessa suuri osa väestöstä potee D-vitamiinin puutetta. Se lisää sairastumisen, ennenaikaisen kuoleman ja ikääntyvien ihmisten tylsistymisen (dementian) riskiä. Tiesitkö, että D-vitamiini on välttämätöntä, Suomen viranomaissuositusta suurempana määränä, myös silmille ja näölle? (Reins ja Mc Dermott 2015). Eikö olekin merkillistä, että Valtion ravitsemusneuvottelukunta valehtee D-vitamiinista ja Suomen valtamedia uskoo sitä?
http://tohtoritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
D-vitamiinin hyödyista olen saanut muualtakin tietoa, joten Tolosen mainospuheet eivät vaikuta suuntaan tai toiseen, käytän D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
D-vitamiinin monet terveysvaikutukset: riisitaudista molekyylibiologiaan ja geenitutkimukseen. Ilari Paakkari, LKT emeritusprofessori, , HY Farmakologian osasto, 250315
http://www.yle.helsinki.fi/kurssit/kurssikuvaukset/materiaali/endo_mat3.pdf
Tällaisena pilvisenä ja seteisena kesänä kannattaa huolehtia riittävästä D-vitaaminin saannista näin kesälläkin. Olen itse jatkanut D-vitamiinien käyttöä ja aion jatkaa edelleen.
Minulle lääkärini suositteli jo talvella että ympäri vuoden voi käyttää D-vitamiinia, kun on sairauksia, eikä jaksa istua auringossa. Vaan tänä kesänä auringossa istuminen on ollut muutenkin kortilla.
Kahden amerikkalaisen seurantatutkimuksen keskinäinen vertailu viittaa siihen, että elimistön optimaalinen, noin 100 nmol/l tasoinen D-vitamiinipitoisuus voi puolittaa tyypin 2 diabeteksen riskin 55 nmol/l pitoisuuteen verrattuna.
Lisäksi NHANES-tutkimuksessa niillä, joiden D-vitamiinipitoisuus oli matala, oli lähes 5 kertaa suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna tutkittaviin, joiden D-vitamiinipitoisuus oli korkea.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26151742
Suomessa virallisella D-vitamiinin saantisuosituksella 10 µg, veren D-vitamiinipitoisuus jää koko kansalla kohdusta hautaan alle 50 nmol/l. Kesällä tasot nousee niillä, jotka ulkoilevat runsaasti auringossa iho paljaana keskipäivällä kello 10-16.
Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)
Suomessa alle 1v saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.
D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.