Elokuvaohjaaja Klaus Härö: "Moni tekee itsestään yksinäisen"
klo 17:06 | 23.3.2015
Klaus Härö pelkää, että sukupolvien ketju on katkeamassa. Samalla vähenevät yli sukupolvien kulkeneet tarinat.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Klaus Härö pelkää, että sukupolvien ketju on katkeamassa. Samalla vähenevät yli sukupolvien kulkeneet tarinat.Lue koko juttu
Hörö puhuu asiasta joka surettaa minuakin. Tunnen useita isovanhempia joilla ei ole edes halua viettää aikaa lastenlastensa kanssa. Ovat kuulemma velvollisuutensa tehneet kun ovat omat lapsensa kasvattaneet. On rikkaus siirtää eteenpäin suvun tarinoita ja historiaa.
Kerran soitin lapsenlapselleni ja hänen kaverinsa kysyi jotta kuka soittaa. Vastauksen kuultuaan hän hämmästyi, soittaako sun muori sulle? Mun mummo ei koskaan soita mulle, ei sillä varmaan ole edes mun numeroa. Surullista, surullista nykypäivää.
Klaus Häröllä taitaa olla hieman yksipuolinen käsitys asiasta. Meillä jokaisella on oma historiamme erilaisine elämän vaiheineen ja olosuhteineen jotka väistämättä vaikuttavat myös nykyhetkeen joten ne huomioon ottaen ei voida yleistää ja tuomita sitä sukupolvea joka ei valttämättä ole aina "hyödynnettävissä" toisen ikäpolven tarpeisiin ja toiveisiin eikä silloin tarvitse olla kyse pelkästä haluttomuudesta pitää yhtä.
Tokihan se tietenkin olisi ihanteellista jos suvun eri ikäpolvet voisivat olla kiinteässä vuorovaikutuksessa toisiinsa, kuten ennen agraariyhteiskunnan ajanjaksolla, mutta nykyaikaan sama malli ei ole monillekaan käytännössä mahdollista.
Parempi yksin kuin huonossa seurassa. Kun juopot, narkkarit, epärehelliset, juorukellot ja varkaat poistaa niin ehkä joku jää.
Mökin muori: kiva kun sinä soitat lapsenlapselle. Minua aina suretti, kun omilla lapsillani oli niin vähän sukulaisia joiden kanssa voitaisiin olla yhteyksissä. Rippijuhlat, lakkiaiset ja muut merkkipäivät tuottivat päänvaivaa, keitähän niihin saisi tulemaan, niin että juhla tuntuisi juhlalta.
Varsinkin nyt kesällä tarkenee jutella naapurien kanssa pihalla, lenkillä ja bussipysäkillä. Monella ikäihmisellä ei ole kotona juttuseuraa. Meidän kerrostalon pihalla on kesäaikaan tuoleja ja pikkupöytiä, siellä toimii vilkkaasti pihaparlamentti, joka koostuu lähinnä naispuolisista senioreista. Siinä kahvitellaan ja pannaan maailmaa järjestykseen.