Kaipaako kotisi ammattijärjestäjän apua?
Kaipaako kotisi ammattijärjestäjän apua?
klo 20:07 | 25.11.2014
Jotain hyötyä köyhyydestä,olen luullut että näitä koteja Suomessa ole siis mihin me mennään.Juuri väitin yhden kanssa kun kaikki juoksee Muumi mukien perässä niistä nykyisistä ei tuu keräilyharvinaisuuksi.Kirpputoreilla näkee kun kuolinpesä raijaa on sinen kausi,astiat kultareunasta rihkamaa,ulkomailta raijattu halppis posliinia.Taivas aukeaa joulutulee viiminen osamaksu maksttu ,ei onneks mulla ,kersat maailmalla ,rahaa lapsenlapset haluaa jee.
Kotini ei kaipaa raivaajaa, koska haluan pitää kaikki romuvuoreni.
Koti kaipais apuraivaajaa. Ei sillä että tavaraa ois lattiat piukassa,vaan omat voimavarat sekä kunto eivät riitä käymään kaikkea läpi. Tiedän,että on paljonkin sellaista jotka joutavat kiertoon. Joista oisi muille iloa vielä useaksi vuodeksi.
No, ette todellakaan arvaa, miten paljon näitä "sikolättejä" suomenmaassa onkaan. Jäin muuan vuosi sitten eläkkeelle kodinhoitajan työstä. tein sitä lähes 40 vuotta ja näin todella monenlaisia koteja.
Nuoret perheet, jotka eivät kotona olleet oppineet kodinhoitotaitoja olivat yksi kohde. Mentiin naimisiin ja tietenkin onnea täydentämään hankittiin pari lasta ilman minkäänlaista tietoa ja taitoa lasten hoidosta, kodin kunnossa pitämisestä , talouden hoidosta yleensä !
Sitten on nämä "reppanat", joilla ei ole minkäänlaista tietoa ja ei haluakaan tietää kodin ja talouden hoidosta !Sainpahan tutustua näihin perusteellisesti. Kiersin vuosikymmenet siivoamassa, pyykkäämässä, laittamassa ruokaa samoissa paikoissa ! Toiset ottivat oppia ja käynnit harvenivat ja lopulta tulivat tarpeettomaksi. Mutta toisille ei mennyt oppi hyvällä eikä pahaliakaan perille. Toiset taas eivät vain laiskuuttaan viitsineet vaivaitua, olihan apu ilmaista.
Olisin tarvinnut jossain elämän vuosien varrella kodinhoitajan tms.apua kun olin tullut vauvan kanssa kotiin keisarileikkauksesta toipumaan ja vauva-arkea opettelemaan. Mieheni oli työssä päivät, eikä muuta apua ollut.
En kuitenkaan rohjennut kysyä ulkopuolista apua, kun arvelin että kotiapu vain ihmettelisi miten sekavaa ja epäjärkevästi laitettua meillä on. Itsetuntoni ei riittänyt apua ottamaan.
Siinäpä sitten vaan hiljakseen hissuttelin vauvan unien aikana kevyempiä kotitöitä ja mies auttoi töiden jälkeen mattojen ja painavampien tekemisten kanssa, kun en voinut nostella enkä kannella mitään vauvaa painavampaa.
Oli ehkä ihan hyvä kun en avannut kotini sotkuja ulkopuoliselle avulle, kun luin tuon 17.09 kirjoituksen.
Ihan hirveetä kattoo tommosia huusholleja.Ei kyllä kierrä energiat eikä mikään muukaan.Varmasti on itsellä koko ajan nuutunut olo.Ei voi ymmärtää mikä on niin ylivoimaista.Vaikka siivoisi yhden hyllyn tai kaapin tai nurkan illassa saisi jotain aikaan.Ja tavaraa vaan pois,eipä niistä pinon alimmaisista paljon iloa ole kun eivät edes näy.
Vierailija 1.5. klo 18:06
Hiukan tuli minullekin mieleen, että kodinhoitajan kirjoitus ei ollut oikein ymmärtäväinen. Monet sairaudetkin tekevät "laiskaksi", esimerkiksi masennus. Mutta juuri näitä kotiapua kaipaavia varten kodinhoito on tarkoitettu. Kaikki heikkous ei näy päälle päin, apua tarvitseva saattaa olla riskin näköinenkin.
- Veit sanat suustani!