Kommentit (7)

tantta 70 v

En tosiaankaan unohda ikinä makaroonivelliä.  Kuinka joku voinut keksiä laittaa makaroonit lillumaan keitettyyn maitoon.

Minulla ei ole huonoja muistoja, muistan vain kuinka ruokalassa oli korkea lämmitysuuni ja pitkiä pöytiä joissa lusikoimme jotakin. Joillakin oli mukana eväspaketti. Sen vain muistan kun joillakin oli "patenttikorkillisessa" pullossa maitoa, ihmettelin, että miksi. Mutta kun luin tuon artikkelin niin huomasin, että koulusta ei saanut silloin 50-luvun alussa sitä maitoa. Muistan myös kuinka kävimme siskon ja äidin kanssa valohoidossa neuvolassa joka oli kaunis puurakennus. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Kävin kouluni pääasiassa 60-luvulla. Vuonna 1961 kansakouluun ekalle luokalle. Kotoa piti tuoda ruokaliina, joka asetettiin pulpetin päälle. Opettaja jakoi ämpäristä lautaselle perunoita ja kastiketta tai sitten velliä. Äiti laittoi evääksi mukaan pienen pullon maitoa ja kaksi näkkileipää, joiden väliin oli sivelty voita. Siihen aikaan kaikki olivat köyhiä, ei puhettakaan leikkeleistä, jugurteista sun muusta. Me kaikki pienet koululaiset olimme tyytyväisiä annettuun ruokaan koska söimme nälkäämme. Tässä mielessä nykynuorison valittaminen koulun tarjoamasta ruoasta nykyisin tuntuu hyvin turhanpäiväiseltä. 

Ruokapelleilyä elintasovaltiossa

Inhokki-sana ruuasta on törkeä.

Tätä monet meidän elintasonirppanokat käyttävät kielikuvissaan.

Maailmassa näkee nälkää n. 800 miljoonaa ihmistä, suuri osa lapsia.

Inhokkiruoka-sana pitäisi ehdottomasti kieltää kuten rasismi. lapsi on saanut hänelle kuulumatonta valtaa.

Vierailija

Lapsia ei pitäisi ollenkaan kannustaa inhoamaan ruokaa. Toisen herkku ei ehkä sovi toiselle mutta parempi keskustella miksi joku ruoka ei maistu niin hyvälle kun joku suosikki ruoka.

Vierailija

Ruokaliinan olin jo vallan unohtanut,niitähän tehtiin käsityötunneilla. Tekikö pojatkin niitä, tuskin?Alakoulussa oli pulpetin päälle aseteltava se ruokaliina. Yläkoulussa mentiin keittolaan syömään. Ja alakouluun piti viedä se maitopullo ja omat voileivät,ehkä ilman niitä omia eväitäkin olisi pärjätty.Se lämmennyt maito ei hyvälle maistunut.Siihen aikaan vaan auktoriteetti toimi. Ja ruoka sitten, osin se oli jopa parempaa kuin kotona mutta oli myös niitä ruokia jotka ei  olisi maistunut mutta syödä piti. Vitapuuroa ei meille tarjottu,mutta vitavelliä kyllä ja voin sanoa että se  oli mielestäni pahin kouluruoka. Maitoruuat yleensä oli minusta pahoja. Makaronivelliä meille ei tarjottu eikä maitokaalia,onneksi. Ehkä suurin osa oli ihan hyviä ruokia. Ja hyvin niillä ruuilla pärjättiin koulupäivä.

Se että vain Suomessa ja Ruotsissa on ilmainen kouluruoka on aika erikoista.

Ja hinta sitten,että se voi vaihdella noin paljon,kallein ruoka maksaa jopa 8,29euroa per lapsi.Sitä ei taidettu jutussa kertoa miksi se oli kalleinta.

Vierailija

Ei puhettakaan, että pojat olisivat tehneet käsitöitä siihen aikaan! Heillä oli äidin tekemä ruokaliina tai sitten isän iso kankainen nenäliina, jonka asettelivat pulpetille. Kaikki miehet käyttivät kankaisia nenäliinoja. Ei ollut paperisia nenäliinoja tai talouspaperia. 

Kansakoulussa ruoka oli ilmaista mutta kun siirryin oppikouluun niin vanhempani joutuivat maksamaan aterioista. Ruokaliinoista pääsin eroon. Ruoka oli kuitenkin aika lailla samaa kuin kansakoulussa, enimmäkseen keittoja. Perjantaisin vähän "parempaa" ruokaa kuten kanaviillokkia tai tillilihaa (hui kauhistus!). En muista, että olisin koskaan saanut syötäväkseni maksalaatikkoa koulussa. Joskus oli makaronilaatikkoa mutta sen seassa ei ollut jauhelihaa, ihan vain makaronia munamaidossa. Lisukkeena raastettua porkkanaa. Näkkäristä en päässyt eroon oppikoulussakaan. Sitä ei sentään tarvinnut kantaa kotoa asti. 

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat