Sivut

Kommentit (2718)

Pää on tyhjä,

tyhjä on pää

 ilma läpi puhaltaa

millä  täytän

mihin sitä käytän

 vedän tyhjän pään

se hyvää säätä lupas

vesiperän kantoi

talvea kevättä kesää

säätä vaikka mitä

sitä samaa ...

Jään katsomaan.. tyhjään

vedätetyn pään päätä

Ei ole minulla mitään

mistä kiinni voisin pitää

en mitään voi mukaani ottaa

Lähden silloin kun aika on

menen...sinne missä

sadut purkautuu

sinne missä

kaipaukseni täyttyy

missä maailmani hajoaa

siellä sini taivaan minut tavoittaa

Siellä pyhä vapaus

rakkaudestaan antaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olin lapsi

kuin kuka tahansa.

Rantaan taas kävin

kera äidin ja isän.

Varovasti askeleita 

laiturilankuilla,

ne keikkui,

siinä,  täynnä rohkeutta seison.

Hiljaa paikoillani ihailen

väreilevää Pyhäjärven vettä,

taivaan sineä, aurinkoa.

Minä muutuin osaksi olevaa

maailman ääretöntä avaruutta

jo silloin  minä rakastuin

Kohtasin sinut

.

Siihen tulit, taakseni

 kätesi laskit olalleni,

sanoit, hei, tyttö Karjalan, etsin

en sieltä sinua löytänyt!

Hämmennyin...

uljaan miehen huomiosta!

Katsoin sinuun, korkealle,

ja sanoin kuin noutajalle

tulen jos olisi hakija...

Kiinteän katseen sain, hymyn!

Pois saa en  mielestäin,

tuota katsetta

jonka sulta sain!

Vierailija

Eräänä päivänä

tervehdyksen tään sain

se korttiin oli kirjoitettu:

xxxxx

Tämä nainen on

lapsen ja vanhemman,

nuoren ja vanhan,

kauniin kukan

ja pienen linnun,

vihreän metsän

ja sinisen järven

ja minun, rakas ystäväni!

xxxxx

..

Meret, vuoret, auringot

kuiskii kuinka kaunis oot,

ja niin kuin lehdet "auringoivat"

sun syntymäpäivääsi

ne toivat

NSxxx

Ihmisen koko pelko

syvälle kivettyneenä

raskaana painaa.

Helpotuksen aallokkoon

kadota tahtoisi.

Laineiden harjalla

kauniina kukkivat lumpeet

tummilla lehdillään

kiiltävät kyyneleet.

Vapauden lähde

purjeet avaa, jo kutsuu

aallokko  purjehtijaa

Vierailija

Voi Jumalani Herrani Pyhä!

.

Tää pimeys jonka ympärilläin nään,

saa se minut puoleesi kääntymään!

.

Eikö koskaan opi

ihminen toistaan rakastamaan?

.

Ei tule rauha päälle maan

ei poistu tuska, ei vaiva,

enne kuin herää

tää kansa huomaamaan,

että Jeesus on kaikki mitä tarvitaan!

.

Herra Jeesus! herätä tää kansa

toisiaan rakastamaan!

.

Puhkeis silloin kukkaan tää maa,

silloin Elävää vettä sais jokainen ammentaa,

silloin kaikki kansat saa valossaan vaeltaa!

.

Herra! herätä

sytytä tää kansa kiittäen ylistämään,

rakkaudestasi elämään!

-valone-

Sateen vihellys vaikenee

pilven reunalta aurinkoa

alas saattelee

.

Metsäpolultani

suon pehmyt tuoksuaa,

ja puiden latvuksiin

valo taivaast' lankeaa

.

Tuo valo polullani

se täysi  on aurikoista,

 antaa se terän pohdintaani

ja pian laantuu kaaos aatosteni 

 ja varjot sen vaihtuu ilokseni

Saarnaaja

.

Kuin kirkon kupoli

täynnä kaikuja.

Jostain valo laskeutuu

puhuu se jumalaisia sanoja...pyhiä...

"syyllisiä olette, syntisiä"...

.

"Jumalan miehellä"

hänell' vapaus on...

jaella jumalaisia sanoja

syytellä armahdettuja,

sanalla rikkoa

minän murentaa,

 kääntää 

"puhtaaksi pestä" tahtoonsa taipua!

.

Kuka on hälle oikeuden antanut,

kuka hyväksynyt...kuka?

"Jumalan miehellä"

on oikeus suuta piestä

ehtoja sanella!

Mistä sai hän oikeutensa?

"Jumalan miehen" oikeudella,

joka ei ole

Jumalan antamaa oikeutta!

Vaan pahan itsensä tiedotusta,

Saatanan sanelua,

iänikuista kiusaa!

Itse sen otti "jumalan mies",

mielessään kristikansan kiroten,

mieli synnillä peittää.

.

Peittääkseen kristikansan pyhityksen,

sen joka tuli lahjana

Jeesuksen Kristuksen kautta!

.

Sitä ei "jumalan mies" 

pysty sanoin likaamaan

ei pois ottamaan!

Hetki...

kuin varkain, luvatta

palaan sinuun

kirjain kerrallaan

en kokonaista sanaa

.

Jos ajattelen sinua,

vaikka vain lauseen verran,

sekoavat ajatukseni

En osaa paluutietä...

jään muistoihin meistä!

Meistä ei tullutkaan...Meitä!

Sinun kanssasi...kaikki harhaa

ajattelen syvästi sinua...ja

siirrän kuvasi...pois, pois...

Vierailija

Yksin

Missä kuljen milloinkin

mutt' tänne palaan silloinkin

kun yksin lähdin ja yksin tulin.

Yksin söin, join, suihkuttelin

yksin musiikkiani kuuntelin!

Yksin nautin iltamaidon

kera keksin murentuvan.

Yksin unten maille, yksin!

Kun silloin aamulla herään

ja unet muistista kerään

yksin silloinkin syön puuroni

yksin juon kahvini.

Yksin uuteen päivään kasvan

jos voimat kantaa yksin

silloinkin ulos lähden.

Missä kuljen milloinkin 

tänne palaan silloinkin!

-valone-

Rohkeudesta

Hän rohkeasti tien ylittää

pizzaa kotiin kantaa

se kättään lämmittää!

Mutt' lämmittääkö se sydäntä?

vai kenties vain olevaa himoa?

Himo tyyntyy kun tuon 

herkun sisäänsä ahtaa,

herkulle luvan antaa tyydyttää!

.

Tuo kylmää sydäntäin,

tää kaikki' kiire, elämä ympärilläin, 

tavat syödä, juoda, liikaa nauttia,

terveyttä tuhoten.

On totta se minkä 

taakseen jättää

sen edestään

 löytää, myöhemmin!

.

Kuin sitten taas toiselta

kaloreita lasketaan...

rasvanapaa mitataan

ennustetaan siit' sitten

kun sairastut!

Yksi elämä on tää annettu,

jokaiselle, loppuunsa katsoa,

toimia oikein tai sinnepäin

tai vaikk' nälkää vain ruokkia.

.

Tärkeää on elämästä iloita

posittivisesti niitä näitä miettiä,

iloa kantaa sydämess'

jakaa siitä, ottaa osaa, suvaita.

Vierailija

Elämää 

.

Yleensä näin on,

ett' totiset kauan eläneet,

ei sietää voi ihmisen iloa,

ei kevyempää elämän otetta!

Mummovainaan esimerkki toten näytti

aina tasaisen vihainen, ilkeästi suhtautuja.

Siitä sitten suku jatkui  ja esimerkillään

opetti toisin ajattelemaan, ilolla ja rakkaudella

ihmistä kohtaamaan.

Hyväksyen, elämästä iloiten!

-valone-

Syys

Rinteen vihreässä

ruskea  polku metsään

sateinen märkä maa

juo kevään elämäksi

kauniisti kuolee syksy

.

Valoa kohti kuljen

näen vain tuon

kaukaisen kirkkauden

Hellä on aamuvalo

 visertää se uutta säveltä

Järven pinta iloitsee

rantakorret keinuvat

noissa sävelissä

Minussa uusi tahti

tuon tyynen sävelen kaiku

rinteen vihreässä

kiiltää paluun polku

Taas katseeni nostan

kohti tähtitaivasta

Sua kiitän Luoja 

kaikesta vaivasta

On maailmas kaunis

ja kätes jälki ihana

Pilviin katseeni jää, kuvaasi,

näen rakastavat silmäsi

ne taivaalle piirtyy...

mieleni taakan kannan

pilvien vietäväksi annan

Käteni onhan

kädessäsi Jumalani

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat