Sivut

Kommentit (8430)

Hei kulkijat,

Niin vain kesän ensimmäinen hellejakso alkanee olla lopuillaan. Olen viettänyt suurimman osan ajasta sisätiloissa kuunnellen kiltisti ilmastointilaitteen hurinaa. Onneksi se ei ole kovin kovaääninen. Pitäisi ulkoilla varhain aamulla, mutta illanvirkkuna se onnistuu huonosti.

Tapahtui sellainen kumma, että kun olin vähän vahingossa varannut labra-ajan lauantaiaamuksi, iso odotushuone oli typötyhjä. Vain yksi henkilö otti näytteitä. Pahoittelin erehdystäni, mutta hoitaja sanoi, ettei se mitään. He ovat töissä joka päivä ja monet työssä käyvät tulevat viikonloppuna. Asia ei minua lohduttanut, kun työssä käymisestä on vähän aikaa eli paljon. Homma tuli kuitenkin hoidetuksi.

Niin se amaryllis puhkesi oikeasti kukkaan. Tällä helteellä kukat tulivat nopeasti ja tuskin kestävät kauan. Milloin mahtaisi kukkia seuraavan kerran, jos rupean sitä hoitamaan jatkossa. 

Pian on mansikoiden pakastusaika. Niitä on joka kesä hankittava.

Hoitokoira kuorsaa lattialla ja pian lähden sen kanssa metsänsiimekseen.

Vierailija

Hei!

Onpa erikoinen luonnonoikku tuo kesällä kukkiva amaryllis! Tai ainakaan minä en ole törmännyt vastaavaan ilmiöön, mutta ehkä todelliselle multasormelle onnistuu kukittaminen kaikkina vuodenaikoina.

 Herkkä väri, täydellinen yksilö muutenkin. Kiva kun laitoit kuvan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Kattia kanssa, "multasormi". Ei suostunut joulunaikaan kukkimaan, eikä koko keväänäkään. Oli kuitenkin niin "hyöteälehtinen", etten heittänyt poiskaan ja näin kävi. Ehkä kaikilla vain ei ole uteliasta kärsivällisyyttä odottaa, mitä saattaa tapahtua.

Vanha elli

Rinna

Sateinen tervehdys täältä merenkurkuntienoolta. Täällä siis kunnon vesisade ja vaan +14 astetta.

Muuten kaikki OK ja hiljaiseloa on eletty, eikö ole aikomustakaan lähteä minnekkään, ehkä myöhemmin syksyllä.

Meillä onki nyt "tassuterapia" viikko. Tytär ja hänen miehensä lähtivät pienelle kotimaan reissulle ja kissat tuotiin meille. Kyllä se meille sopii, ompahan muutakin  ajateltavaa kuin oma napa kun kissoja hoitaa.

Pitää kertoo jotta luin Helena Jouppila- Sanna Walleniuksen kirjan Neloset.  Empä ole vuosiin lukenut mitään noin kamalaa ja itkettävää. Jouppilan nelosten äiti  oli tyranni lapsiaan kortaan.

Voikaa kaikki hyvin ja nujerretaan tuo hemmetin korona ihan porukalla.

t. Rinna

Rinna

No,mutta hei!!! Ootteko te kaikki uponneet hillasuohon, vai missä olette.

Jokatapauksessa, sadepäivä jälleen täällä meillä. tänään. Jos ei muuta vaihtelua ole niin ainakin sää vaihtelee päivittäin, ihana kun aurinko näkyy edes joka toinen päivä. Tänään + 19 astetta.

Mun pitää kertoa lisää lukemistani kirjoista. nythän sitä taas saa seikkailla kirjastonhyllyjen väleissä.

Luin Otto Gabriessonin kirja  Rikkaruoho Viimeinen kirje isälle. Ottohan on Jörn Donnerin poika ja aika katkeransävyisesi hön kirjoitti kirjeensä, mutta varmasti oli syytäkin.

Eilen kävin uudelleen kirjastossa ja löysin Eve Hietamiehen  Tarhapäivä kirjan jonka luin ns. "yhdellä istumalla", oli niin mukava . Kirjahan on jatko-osa  Yösyöttö kirjaan. Tosi mukavaa lukemista.

Nyt minulla on menossa Kimmo Laakso ja Sakari Markkasen kirja Rikolliseksi kasvatettu, Volvo - Markkasen pojan tarina. No, elämäntarinahan se on tämäkin  ja monenlaisia elämäntarinoita on tullut luettua.

Minulla on ollut Kirpputoripöytä tuossa lähellä kirpparilla, mutta taitaapa mennä niin jotta maksan hänelle "säilyttämisestä". Kukaan, ei ainakaan moni tykkää minun ompelemista kasseista,pussukoista ja tilkkutäkeistä. Ei voi mitään joten laitan ne takaisin laatikkoon ja säilytän sängyn alla.

Toivottavasti olette pysyneet terveinä, eikä

 todellakaan tarttis tulla mitää koronan uutta-aaltoa.

Hyviä marjaretkiä t. Rinna

Kostean lämmin moikkaus tänään,

Totesin, että kuukausi sitten olen viimeksi minäkin kirjoitellut. Eipä tässä mitään kummempia - onneksi - ole tapahtunut, mutta aika kuluu silti vauhdilla.

Rinna, varasin sen neloskirjan kirjastosta. Sitten luin netistä siitä tarkemmin. Rupesi ahistamaan ja peruin varauksen. Tässä on tuttavilla menossa asioita, jotka surettavat jo ilman, että alkaisin lukea noin raskasta kirjaa. Ehkä myöhemmin.

Nyt luen Eino Leinon  "Elämäni kuvakirjaa", jossa runoilija on lapsuuskotinsa nurkilla. Tuli se jokin ohjelma Leinosta telkusta ja siitä sain kimmokkeen. Joskus 50-luvulla kyläilin luokkakaverini luona Paltaniemellä Hövelön naapurissa ja istuin hänen kanssaan aution rakennuksen rappusilla. En muista, oliko se päätalo vai jokin piharakennus, mutta Leinon lapsuuskoti kuitenkin. Sinne on rakennettu kopio talosta toiseen paikkaan ja kerran olen sielläkin käynyt.

Myyn nettikirppis Tori.fi:ssä kaikkea pientä ja kasveja. Ei maksa mitään. Kerran varasin yhdestä lähikirpparista pienen hyllyn ja hyvä kun myynnit riittivät vuokran maksamiseen. Pitäisi olla esim. muotivaatteita halpaan hintaan, että menisi kaupaksi. Parhaiten Torissakin menevät kasvit. Ulkona tavataan.

Mansikat on pakastettu, tein jopa laatikollisesta mehua ja loppumäskistä hilloa, johon lisäsin vähän sitruunaa. Hyvää niistä tuli. Metsään en lähde kompuroimaan, mutta on luvassa päästä poimimaan viinimarjoja mehuksi hoitokoiranomistajan mukana, ehkä jo huomenna, jos ei kovin paljon sataisi.

Kun ei ole unikkopeltoa eikä muutakaan maaplänttiä, on tyytyminen muutamaan unikkoon parvekkeella. Kuvassa ensimmäinen.

Tulkaahan toisetkin jutustelemaan. Aina sitä voi ajatuksiaan raapustaa, vaikkei mitään kummempia kuuluisikaan.

PKolli

Tänään on tullut reipas sadekuuro, ei kovin pitkä, lämmintäkin on liki + 20 astetta.  Minulla oli vajaan viikon verran hoitokoira  ja tulee myös ensi viikolla pariksi päiväksi ynnä yöksi.   Kovin se otti minut emännäksi , käveli ympäri taloa perässäni ja yritti jopa nousta syliin. En kuitenkaan suostunut, koska tämä koira on 40 kg painava, erittäin paljon karvoja heittävä tyyppi.  Seuraa siitä kyllä oli ja kun käveltiin kylätiellä, jokainen halusi morjenstaa ja sanoa jonkun sanan. 

Olavi ottaa ja Lasse lakasee, seurataan nyt lintujen poismuuttoa!

Kesä jatkuu vielä pitkään...

Työikäisten paras lomakausi taisi loppua jo, mutta meillä vanhemmilla sitä on jäljellä toivottavasti vielä kauan. 

Kyllähän nuo karvakorvat ovat aivan ihania meille, jotka niistä tykätään. Olen jo viikon saanut nukkua "maastonakin" kanssa kimpassa. Välillä yöllä saatetaan sovitella asentoja, kun mäyräkoiralla on pitkä vartalo. Eipä se hanttiin pane, kun raivaan tilaa sen verran, että minunkin jalkani mahtuvat peiton alle. Huomenna sen emäntä tulee kotiin.

Pienoinen unikkokesä jatkuu parvekkeella. Mielenkiinnolla odottelen, montako erilaista kukkaa saan. Ei niitä paljon tule, kun kasveja on vain yhdessä pienessä ruukussa.

Nautitaan lämmöstä nyt, kun hellettä on luvattu vain hetkeksi.

Vierailija

Täällä ei olla lomalla tavallista elämää vain, mutta kuumaa sisällä 31 astetta ulkona 39 astetta ja kovenee vaan.

Myöhäisiltaa taas,

Kun asuu lämpimässä maassa, tottuuko lämpimään ja jos, niin kauanko kestää ennen kuin olo ei ole enää tukalaa?

Suomen helteet eivät kauan kestä. Kai ne siksi tuntuvat ainakin minusta hankalilta. 

Kävin eräässä lääkärikeskuksessa eilen. Oli niin viimeisen päälle järjestetty kaikki "estot" koronalle kuin vain voi. Ihmiset pitivät turvavälit. Kun jäin väljään paikkaan odottamaan, että maksan käyntimaksun, niin jo tuli joku kysymään, olenko tulossa vai menossa. Vastasin, että menossa maksamaan. Hän ei huomannut papereita kädessäni. Nekin olivat sellaisenaan, eikä muovikansissa. Lääkäri selitti, vaikka en kysynyt, että niitä pitäisi koko ajan olla pyyhkimässä. Lääkärillä oli maski ja suojakäsineet. Avasi ovenkin lähtiessäni, etten vain koskisi ripaan. Tuntui vähän oudolta kaikki, mutta hyvin asiat sujuivat. En käyttänyt julkista kulkuneuvoa, joten minulla maskia ei ollut.

Tänään tämmöinen unikko.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat