Dille vai dieetillä?

Ah, saisinpa ees kerran makustella

läskiä lämmintä, voissa paistettua!

huokailin ennen, mutta en enää;

en puputa pullaa rusinaista, en leipää,

jätän tuppipotut ja soositkin pois -

oh, imellykset ihanat iäksi mennyttä ois,

näin päätin mä mielellä vakaalla,

se oliko männä viikolla...tällä viikolla..?

Jeh, pian karjun keholle, kumpareille,

muodoille muhkeille, koko mursumiehelle,

kuin pyylle edellä maailmanlopun käy:

häviää, haihtuu tykkänään, ei enää näy

kait kuin korvat takaa heinäseipään.

Vau, varpaitani vihdoin käyn tervehtimään:

juhuu, joriinin juuret...ihan noloksi mään...

Nyt uneksi en enemmin, vaan syönkin runoni tään.