Ihan tärisyttää

Ka, kesä se tulloo,

ihan tasapuolisesti kaekille.

Piäsöö tuas pukkoomaan

ruohonleikkuria, tonkimmaan

kasvimuata, puutarhassa kykkimmään.

Jumalaesta, sanonpa vuan,

ihan tärisyttää...

Rehtimpi jos oesin,

sanosin, jotta pysy kesä kaakana;

mieluummi istusin ongella,

jököttäsin laeturinpiässä varpaat veessä,

viheltelisin vanahoja iskelmijä,

hymähtelisin mullan kimpussa

kyykkijöetä, tuhahtaesin työkiireille.

Mutta, ee aata, lammassielunen oun;

sinne vuan jookon jatkoks, ja

harava ja kuokka kätteen,

hijessä yltä piältä pakertammaan,

jotta oes mualima kaaniimpi,

kukkaeset penkeissään ojennuksessa.

Ihan tärisyttää tää omakotieläjän onni!