Kuistilla

Mökin kuistilla istun ja ihastelen,

kun aurinko jälleen paistaa.

Oli välillä kylmä ja sateinen,

nyt lämpöä saan taas maistaa.

Minä kuulen kun laineet liplattaa

ja tuulonen hellästi halaa.

Ja ihanat säteet auringon,

puun oksilta kurkkivat salaa.

On kesäinen päivä niin suloisaa,

se virittää ihmisen kielen.

Kun järveen pulahtaa uskaltaa,

se virkistää kehon ja mielen.

On taivas pilvetön yllä maan

ja lintu sen alla lentää.

Sen iloisen sävelen kuulla saan,

pian se kauaksi entää.

Kesäpäivänä kuistilla istun taas

ja unohdan arkiset mietteet.

Tästä hetkestä nauttia saan -

mihin huominen minua vienee!