Lapseni

Jonakin aamuna he heräävät
katsoen kaukaisuuteen.
Tuntevat,että aika on tullut.

He purjehtivat pilvenhattaralla,
voikukanhahtuvalla leijailevat.
Levittävät siipensä,
antavat elämäntuulien kantaa.

Niin he lähtevät.
Taskut täynnä haaveita,
reppu tulvillaan elämänunelmia.

Mihin päätyvätkään,
ovat aina lähelläni.
Sydänmessäni asuvat.