Loskaa

Tännää ko mää käveli loskas,

ajtteli  elämä kohtuuttomuuksii.

Kui me tääl pohjoses karehrittaa

ja kaivataa etelä lämpöö.

Jos joskus päästää siäl käymää,

uiraa lämpimä mere aallois

ja kuunnellaa ko tuuli suhisee

ja kattellaa kui palmut huajuu.

Se o nii ihmeellist ja ihanaa.

Sit ne siält eteläst tullee pohjosee

ja ihastellee kui vihreet kaikki o,

kui puhrast vet järvet o täyn.

Tääl o kaikki niinko paratiisis

ja ihmiset hyvivoivii ja vaurait

ja kaikki toimiimi niinko unelma.

Ko vaa jotenki pääsis tän!

Siin loskas kävelles mää ajatteli,

et jos vaa vaihrettas ihmisii,

etelä ihmiset tän pohjosee

ja pohjose ihmiset sin etelää.

Sit kaikki olis täysi onnellissii.