Valoa, valoa, valoa...

Kirjoitti pakinoitsija Pii:

Ku meen Stockalle, nii

siel on kamoi tosi ihanii

ympäri ämpäri nurkkii,

ja mä tunnen onnee bulii

ku suhtautua niihi voinkii:

ei pakko duunaa ostoksii.

Kunpa oppisin minäkin,

totuuden moisen älyäisin:

ei tarvitse ostella onnea,

ei kerätä tyhmiä bonuksia,

ei vaellella marketeissa

stressihikikarpalot otsalla,

angsti ainainen rinnassa.

Valoa, valoa, valoa -

kovin kaipaa koko kansa

monen monella tavalla:

synkkäsyksyn poistajaksi,

sairasmielen hoitajaksi,

murhesielun lohdukiksi,

tuskalemmen laastariksi.