Vain sanoja

Onnellisesta elämästä
runoni tahtoisin kirjoittaa.
Kestävästä rakkaudesta,
ihanista ihmissuhteista.
Niistä mä lausua tahtoisin.

Tasapainoisesta taivaltamisesta,
Hyvyydestä kaikkien kesken.
Voi sen kun mä voisinkin sanoa.

Noususuhdanteesta,
talouden vakaasta tilasta,
kylläisestä olosta jokaisen.
Riemumielin sen kertoisin.

Ystävyydestä,
sopusoinnusta,
harmoonisesta yhdessäolosta.
Musiikkia se korville oisi.

Ei siitä runoni synny,
ei paperille piirry.
Elämän koko kirjosta,
syvältä tunteiden suosta,
sieltä se nousta voisi.