Pikku pojan silmin

Millainen maailma onkaan,

miten ihmeellisiä elämän kiemurat,

pikku pojan silmin..?

Kunpa osaisin minäkin yhä ihmetellä,

katsella, tuumailla ja tutkailla.

Vaarilla aukeaa jo loppusuora,

takakaarteessa mieluiten jo hiljentäisin,

menköön muut hoppuisammat edelle.

Minulla ei ole kiirettä kuolla,

on tapanani sanoa kaahaajille.

Tiedän puutteeni lasten kasvattajana,

uskon kuitenkin riittävän, liiankin kanssa,

jos onnistun sinut, pikku poika,

opettamaan nauttimaan elämästä,

rakastamaan tätä maata ja tätä kieltä.

Ei minulta liikene sinulle perinnöksi

maallista mannaa, ei niin minkäänlaista.

En tyrkytä, mainitsen vain, pari elämänohjetta:

Palvele mieluummin kuin palveluta,

koe aito rakkaus ja opi rakastamisen onni.

Millainen maailma onkaan,

miten ihmeellisiä elämän kiemurat,

pikku pojan silmin..?

Kunpa osaisin minäkin yhä ihmetellä,

katsella, tuumailla ja tutkailla.