Vierailija

Hei kaikki!
Mitä mieltä olette anopeista, onko hyötyä vai haittaa?

Sivut

Kommentit (27)

Hei anonyymi, meillä on jo keskustelu tästä aiheesta. Se on Sana on vapaa osiossa sivulla 2. Voit lukea sieltä jo 28 mielipidettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lainaus:

Hei anonyymi, meillä on jo keskustelu tästä aiheesta. Se on Sana on vapaa osiossa sivulla 2. Voit lukea sieltä jo 28 mielipidettä.

Toivottovasti ylläpito poistaa kaikki tämän jälkeen
tulleet "älyttömät vitsit" ja mielestäni voisi poistaa koko
keskustelun, kun lähes samasta aiheesta on jo käyty vähän
asiallisempaakin mielipiteiden vaihtoa...

Niin, kyllähän räpättävistä anopeista voi mielestäni vitsailla. Mutta nylkemis-vitsit menevät jo hyvän maun rajan yli, eikös vaan.

Lainaus:

Tuo on kyllä rumaa huumoria tykkää Brinna

Brinnako tykkää vai? No jokaisella on makunsa. Minä en tykkää.

Maaseudun ilkeät anopit ja kärsivät miniät on eri keskustelu kuin Anoppi mielipiteitä.

Voi jättää lukematta ellei aihe kiinnosta.

Lainaus:

Lainaus:

Tuo on kyllä rumaa huumoria tykkää Brinna

Brinnako tykkää vai? No jokaisella on makunsa. Minä en tykkää.


Verbiä "tykätä" on tässä käytetty merkityksessä "olla jotain mieltä". - Mutta vitsailitkin varmaan vain, anomyymi.

Asiattomat vitsit ylläpito poistanee? Ilmoitettu on.
Anoppikin on jonkun äiti. -kaikilla ei ehkä sitten äiti-suhde kunnossa?
rivojen vitsien vääntäminen on joko keskenkasvuisten tekosia ja kertoo paljonkin ihmisen arvomaailmasta.

Lainaus:

Hei kaikki!
Mitä mieltä olette anopeista, onko hyötyä vai haittaa?

Mitä vikaa anopeissa? Heiltähän me olemme saaneet aviomiehetkin, vieläpä itse saaneet suorittaa valinnan. Miksi pitäisi yleensäkin jotain ihmisryhmää mollata? Meitähän on niin monenlaisia, ja juuri se on elämän rikkaus kun tuntee erilaisia ihmisiä.

Tämä anoppi keskustelu on todellakin ihan eri, kuin tuo "maaseudun ilkeät anopit ja kärsivät miniät."
Onhan aivan toista olla anoppi/miniä maaseudulla, kuin kaupungissa? Tarkoitan, jotta maaseudun anopit ovat tehneet merkittävän työpanoksen kotitilansa eteen. Eikä ne työtunnit 8h tuntisia tahi viikoonloppu vapaita tunne.
Vaan mitä sekin tointaa, jos ei tulevia sukupolvia enää jatkajiksi löydykään?
Mitenkähän paljon noita emännättömiä "maajusseja" oikein onkaan?
Kyllä appivanhempien pitää erillään sitten asua jos miniä taloon tulee.
Olen itse maaseudulta kaupunkiin muuttanut ja anoppi suhde todella hyvä.
Vaan velipoika jäi kotitilalle yksinään, eikä enää varmaankaan 60v perillisiä tee, vaikka jonkun elämäntoverin vielä löytäisikin.
Ehkä tämä kirjoitus olisikin pitänyt laittaa tuonne toiseen anoppi keskusteluun?
Varmaankin joku tästäkin siis moitetta antaa. voi voi tätä ihmisenä olemisen vaikeutta, kun koskaan ei osaa kaikille mieliksi olla ja oikeaan paikkaan kirjoittaa.
(Taitaa näitä nipottaja anoppeja täältäkin siis löytyä? Appiukot ei varmaankaan sanallisesti niin paljon ilkeile, mutta nuulla tavoin osoittavat miniän mitättömyyden. Näin olen itse kokenut.)

Kesäiltoja vain kaikille!
Itselläni ei ole koskaan ollut anoppia ja olen siitä kyllä harmissani. Itse olen anoppi kolmellekkin ihmiselle ja toivon, että osaan olla tarpeeski lojaali ja tarpeeksi auttava tarvittaessa.
Olen antanut lasteni perheiden rakentaa omaa elämäänsä ja olla puuttumatta heidän ratkaisuihinsa. He rakentavat elämästään sellaisen, kuin haluavat.
Olen usein ajatellut tuota kauhujen anoppi/ miniä suhdetta ja tullut siihen tulokseen, että monessakin tapauksessa kyse on
tiedon panttaamisesta.Jolla on tietoa on myöskin valtaa.Anoppi tietää kaikki pojastaan / tytöstään ja talon valtiattaren asemasta, kun mukaan tullut miniä/ vävy on tavallaan astunut anopin reviirille ja ei tietenkään tiedä "mistään mitään".
Voi miten herkullinen vallan näyttämisen paikka anopille.
Niin ja onhan poika tai tyttö kuitenkin omia lapsia ja heillehän halutaan useinmiten aina parasta.
Valitsemaan ikävä kyllä pääsee yleensä vain lapsi eikä anoppi.
Mustasukkaisuus ja katkeruuskin (kun nuoruus meni) jossakin tapauksessa on oikein hyvä kohdistaa uuteen tulokkaaseen.
Kumpa me ihmiset huomaisimme sen, että jokainen tarvitsee toista ihmistä, ainakin joskus.
Yksinäisiä "susia" on paljon omasta mielestään, mutta tiukan paikan tullen on toisen apu kuitenkin tervetullut.
Yritetään me anopit ja miniät hyväksyä toisemme ja ymmärtää, että jokaisessa on omat omituisuutemme ja hyveemme.
Ei korosteta toisen huonoutta, vaan korostetaan hyvyyttä ja ollaan laajasydämisiä.
Hyvää Juhannusta ja kaunista kesää!
Atiram

Oli tuossa viittaus appiukkoihin. Minä en kunnolla ehtinyt tutustua anoppiini ja appiukkoni ei halunnut tutustua minuun, en saanut mennä hänen syntymäpäivilleen enkä muutenkaan hänen luokseen. En ole "lukenut" ihminen enkä rikas, en kelvannut hänelle. Toista miniää ylistettiin jatkuvasti. Mieheni kävi yksin häntä tapaamassa ja juhlimassa, usein minulle sanottiin vasta jälkeenpäin että oli ollut jotkut juhlat tai vastaavaa. Nyt hänen joku sukulaisensa jatkaa samaa perinnettä, lapseni perhe kutsutaan, ei minua... Keksitään jotain tekosyitä miksi ei minua kutsuta. Mutta tähän tottuu!!

Mie luulen, jotta nuo anoppivitsit juontaa juurensa naisten suorasukaisuudesta?
Oma appiukko osoitti mieltään puhumattomuudella ja teoilla. esim. istuttiin kahvipöydässä, niin appiukko otti
oman kuppinsa ja meni olohuoneeseen juomaan. Tuommoinen käytös on yhtä tuomittavaa, kuin anoppienkin käyttämä sanallinen miniän/vävyn mitätöinti.

Lainaus:

Hei kaikki!
Mitä mieltä olette anopeista, onko hyötyä vai haittaa?

Hyötyä! Olen saanut anopilta monet opit, varsinkin ruuanlaitossa. Anoppi oli kotoisin Pohjois-Karjalasta ja hän opetti perinneruuat sieltä päin. Nyt on hyvä m ieli, kun "opiskelin". Samalla hän juorusi kylän asiat, joten tunnen ihmisten kaikki elämän vivahteet.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat