klo 9:30 | 10.9.2010
Keskustelijoiden pyynnöstä avaan kuvakisan, aiheena kivet.
Ensi viikon keskiviikkona (15.9.) palkitsen vähintään yhden upean kuvan lähettäjän.
Nyt kuvaamaan: ihanan aurinkoinen ja lämmin perjantaipäivä!
Terkuin
Sari Alho
nettiET:n toimittaja
Sivut
Aloitanpa näillä pienillä kivillä jotka vaivasivat kävelyäni.
(kolikko ei ollu kengässä).
Lähden tässä päivän mittaan lenkille ja otan kameran mukaan ja toivon löytäväni sellaisia kiviä joita kehtaa esitellä oikein nimen kera.
ps. jos näillä kivillä luvataan palkinto varmaksi niin laitan nimen myöhemmin!
Kivet ovat kauniita. Niitä meidän pihassa onkin paljon. Kiviä ollaan käytetty mm. istutuksissa ja kasvimaan reunustamisessa. Nämä kivet ovat kuitenkin joen rannalta.
Tässä kivellä olen monesti istunut ja lepuuttanut selkää ja jalkoja. Kävelemme venerantaan, siellä pesii joutsenpari ja muitakin lintuja.
Kun vesi on korkealla, ei tuohon kuivin jaloin pääse.
Veden hiomia kiviä jokiuomassa veden ollessa matalalla.
Kivi kiven päällä. Ulko-oven edusta on laatoitettu luonnonkivillä. Sileän pyöreän kiven olen maalannut leppäkertuksi.
Hyvä juttu, Sari, ET-toimitus!
-tmaria-
KIVI.
TV:ssä on sarja nimeltään kolmas kivi auringosta, mutta tämä ei ole se!
Kerrostunut kivi!
Olisin tuonut kotiin muttei mahtunut sienikoriin!
Hei, hyvä kun tuli ratkaisu kilpailukuvista. Kesän aikana on saatu aikaan satoja ihania kuvia ja kuvaketjuja, ajatelkaa esim.pilvet ja paljon paljon muuta.
Tämä kivi on aina ollut "MÖRKÖ"! Kuljin tyttären lasten kanssa metsikön läpi toiseen mummulaan ja polun varressa on tämä kivi. Se oli lapsista valtava, sillä on silmät, nenä ja oikea kita.Käsikädessä seisoimme ja puhuimme että asuuko tuolla sen suussa joku eläin . Vaikka vähän pelotti, mentiin aina "mörön" kautta.
Brinna
Tämä kivi sijaitsee Suomenlahden rannalla Espoon edustalla ( taitaa olla peräti peruskalliota) !
Kivien reunustama puro Orimattilassa kevään aikana!
Paikalliset kylläkin puhunat Palojoesta
Sammaleinen pihakivi tässä
kertoo eletystä elämästä.
Sukupolvien ketju eteenpäin kulkee
tämä kivi monet muistot uumeniinsa sulkee.
Aina vuorollaan
käy joku kesäkukat sen viereen istuttamaan.
Älä huoli on kivelläkin toinen puoli
Kivikkokasvi kiven lämmin syli.
Hautakiven päällä maljakossa,
oli kalalokin pesä.
Kuvasin lokit ruokkimassa poikastaan.
Seuraavana päivänä kuljin taas hautausmaaalla,
Emolintuja ei enää näkynyt.
Kurkistin maljaan; siellä oli kaksi kuollutta poikasta.
Lyhyt on matka kehdosta hautaan.
Jippii, uusi aihe ja heti kipaisin ulos kiviä tutkailemaan!
Pihassa on kivi, mutta sen säästän viimeiseksi.
Itä-helsingin metsissä on kaikenlaista kivaa kuvattavaa ja suunta siis metsikön kätköihin. Sieltähän se löytyi ensimmäinen kuvausaihe,
eli Itä-helsingin Viisasten kivet.
Valitettavasti viisaita ei näkynyt, mutta kivet olivat paikoillaan odottamassa niitä viisaita. Minä en tohtinut istua kivelle, koska en ole niin kovin viisaskaan, mutta tässä ne ovat kauniina ryhmänä.
Sepelistä sorasta raudasta raparperinlehdistä ja vedestä se syntyi tämäkin kivinen polku.
Ihan keveältähä se tuntuu tälläkin kulku.
Keveältä ellei koipia pahasti kolota.
Sivut