Vierailija

Mihin ihmisten käytöstavat ovat kadonneet?
Pidän kaupanovea auki perässäni tulevalle lastenvaunuja työntävälle äidille, kurkotan kaupan ylähyllyltä vielä lyhyemmälle asiakkaalle jauhopussin, annan röllaattori-vanhukselle tilaa mennä kassalle ennen minua, mutta mitä saan kiitokseksi, jäätävän katseen tai ihan kuin olisin pelkkää ilmaa.
Tarkoitan tällä ihan tavallista pientä kiitos sanaa, joka ainakin minulle opetettiin jo kotona ja myöhemmin koulussa jolloin vielä korostettiin hyvän käytöksen aakkosia.
Toinen unohtunut sana, anteeksi, kun vahingossa tönäisee toista, tarvitsee päästä täydestä bussista ulos ja toinen ei huomaa, ym. tapauksia.
Helsingin busseissa ja metrossa oli kampanja "älä kailota kännykkään" ja mielestäni siitä oli hyötyä. Jotenkin tuntuu, että sen kampanjan jälkeen ei sitä kuuluisaa V-sanaakaan kuule enää niin paljon metrossa. Olisiko aika aloittaa HYVÄ KÄYTÖS KUNNIAAN-kampanja.

mummeli

Sivut

Kommentit (29)

Lainaus:

Kissa se kiitoksella elää.

Ohhoh !

Kyllä käytöstavan on aina arvossaan !
Ne on opittu jo lapsena kotona ja tulevat luonnostaan.
--- jos on tullakseen.

Nimim. mummeli on ihan oikeassa !

- Tämä nykyajan yleinen itsekkyys ja välinpitämättömyys
on tehnyt paljon hallaa tuossa asiassa !

Saan olla onnellinen, että omat lapset on vielä vanhanaikaisesti kasvatettuja.

Joka tilanteessa voin luottaa, että pärjäävät ja osaavat ! Ei tarvii hävetä .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valmatar


Kissa se kiitoksella elää.

Ohhoh !

Kyllä käytöstavan on aina arvossaan !
Ne on opittu jo lapsena kotona ja tulevat luonnostaan.
--- jos on tullakseen.

Nimim. mummeli on ihan oikeassa !

- Tämä nykyajan yleinen itsekkyys ja välinpitämättömyys
on tehnyt paljon hallaa tuossa asiassa !

Saan olla onnellinen, että omat lapset on vielä vanhanaikaisesti kasvatettuja.

Joka tilanteessa voin luottaa, että pärjäävät ja osaavat ! Ei tarvii hävetä .


Niin - ei pieni ystävällinen ja kohtelias sana paljon vaivaa vaadi, mutta voi ilahduttaa kanssaeläjää.

Kyllä hyvät käytöstavat ovat tarpeen ja kyllä niitä
vieläkin useimmissa perheissä opetetaan lapsille.
Kiitos ja anteeksi ovat tärkeitä pieniä sanoja.
Ei ainoastaan kissa elä kiitoksella, ihmisille - kanssakulkijoille
on myös kiitos hyvä "ravintolisä". Lapsikin oppii uusia asioita
parhaiten juuri kiitoksen ja kannustuksen avulla :)

Olen kyllä aloittajan kanssa samaa mieltä, että monelta aikuiselta
ja vanhemmaltakin nuo kaksi tärkeää sanaa ovat hukassa juuri
esim. kaupoissa saatujen pienien apujen suhteen.
Olen joskus ihan kokeilumielessä avannut kaupan oven
jollekin kiireesti ohipyrkivälle nuoremmalle mieshenkilölle ja
sanonut "ole hyvä" eikä tämä ole huomannut siinä mitään
erikoista tai kiittämisen arvoista :)

Jos avaa oven itseään nuoremmalle ja sanoo "ole hyvä", tilanne tulkitaan joskus "kettuiluksi",
ja avaaja saa osakseen mulkaisun, joka ei suinkaan ole kiittävä ;D

Nykyään kaikenlainen "sarkasmi" on hyvin yleistä medioissa.
Pyritään jotenkin mollaamaan toista ihmistä."Pilkkakirves" onkin "humoristi?"
Tuli mieleen, kun on ajatellut viimeaikaisia keskusteluja...

Luulenpa että näille pilkkakirveillekin on kotona opetettu hyviä käytöstapoja,
mutta ne ovat karisseet kovassa maailmassa ja on otettu "maailman malli tilalle".
Hyväksytty irvailut ja "maan tapa" omaankin kielenkäyttöön ja käytökseen.

Monenkaan lapsuudenkodissa ei ole käytetty paljon alkoholiakaan, mutta nyt se
"kuuluu" jokapäiväiseen arkielämään ja seurusteluun ihmisten kanssa....
On otettu lapsuuden opetusten tilalle "maailman malli", joka on itsekeskeinen.
Olen huomannut itsestäni, kuinka helposti kielteisyys tarttuu.
"Maailman henki" haisee pahalle.....mutta silti sinnitellään "mukana", ettei jäisi yksin
muista poikkeavan käytöksen vuoksi?

Itse koen minuun kohdistuvan sarkasmin ja ironian loukkaavana.
Puolisoni harrasti sitä puheessaan, ilmeisesti ollenkaan tajuamatta sitä loukkaavaksi...
"Ujo piimä"

Olen saanut kuulla kiitosta keskimmäisen poikani käytöksestä, esim. kun hän on bussissa antanut paikkansa vanhemmille ihmisille. Mutta pahasti pelkään, että nuorimmainen ei moisia huomioi, ainakaan puheistaan päätellen.
Ja kuitenkin olen samalla tavalla koettanut opettaa kaikkia lapsia. - Onkohan se syntymäjärjestys vai luonne, joka
tekee tällaisen eron. - Ehkä molemmat?

Lainaus:
Anonyymi klo 10.54
Mitä sitä ruveta turhan kohteliaaksi, kun ei kuitenkaan kiitosta heru.

Ystävällisyys ja kohteliaisuus kannattaa aina. Hyvyyden ja hyvien asioiden
"kierrättäminen" kannattaa aina. Ainakin itsellesi saat siitä hyvää mieltä,
vaikka et suoraan saisikaan kiitosta. Jossain vaiheessa saat ystävällisyyden
moninkertaisesti takaisin, ehkäpä ihan odottamattomalta taholta.

Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.
Pienillä sanoilla, pienillä teoilla, ystävällisellä hymyllä voit helposti
ilahduttaa monia :)

Tällaisin miettein Karpalo.

Olen Karpalon kanssa täysin samaa mieltä,jos toimii samoin kun toivoo itseänsä kohdeltavan,sekä nuo pienet sanat ja hymy siihen,niin eikös se siinä ole ja sillä pääsee hyvin pitkälle,saa hyvän mielen itselleen ja läheisilleen ja myös tuntemattomille,hyvin miellyttävän kuvan heistä ! Oikein hyvää talviaikaa kaikille ja hymyillää kun tavataa...:)))

Hyvä kirjoitus Karpalolta! Ei kohteliaaksi voi ruveta. Käyttäytyminen opitaan lapsena
matkimalla vanhempia. Kohteliaisuudesta tulee luontainen "tarve".

Monet lapset oppivat aikuistuttuaan hyvin huonoja tapoja
ystäviltään ja tuttaviltaan, ja lapsuudessa opetetut tavat jätetään
pois "vanhanaikaisina......"
sitten voi viskata Raamatunkin olkansa yli lattialle, vaikka sitä ei olisi kotona
pidetty laisinkaan hyvänä käytöksenä.

Mediasta oppii kaikenlaisia "uudenaikaisia" tapoja ja sanontoja.
Tietokoneeni ilmoitti äsken tuttavallisesti"Voihan räkä, emme löydä hakemaasi sivua".
Taidanpa vaihtaa takaisin entiseen palvelimeen, joka ei käyttänyt alatyylin sanontoja...

riliini

Olen Karpalon kanssa täysin samaa mieltä,jos toimii samoin kun toivoo itseänsä kohdeltavan,sekä nuo pienet sanat ja hymy siihen,niin eikös se siinä ole ja sillä pääsee hyvin pitkälle,saa hyvän mielen itselleen ja läheisilleen ja myös tuntemattomille,hyvin miellyttävän kuvan heistä ! Oikein hyvää talviaikaa kaikille ja hymyillää kun tavataa...:)))

Aivan näin! Olen lapsillekin sanonut, että kohteliaat tavat ovat kuin käyntikortti, jolla antaa hyvän kuvan itsestään. Ei nyt tietenkään pidä ajatella, että vain siksi huomioisi kanssaeläjiä, että siitä saisi itselleen hyötyä. Kaikkien meidän on parmpi elää, jos huomioimme toisemme ja levitämme hyvää mieltä Mutta se hyöty tulee ikään kuin kaupanpäällisinä. Toisaalta taas röyhkeä etuilija munaa itsensä, jättä huonon mielikuvan. - Toivoisin, että minua hautajaisissanikaan ei muisteltaisi kiukkuisena akkana, vaan mukavana ihmisenä.

Hyviin tapoihin voisi liittyä myös tämä.
Moitteiden esittäminen sillä tavoin että vastaanottajalle tulee hyvä mieli kaikesta
huolimatta. Moni luulee että se on mahdotonta mutta kyse on kuitenkin vain
sanojen valinnoista ja äänensävysistä. Kannustavat sanat ovat tärkeitä.

Lainaus:

Hyviin tapoihin voisi liittyä myös tämä.
Moitteiden esittäminen sillä tavoin että vastaanottajalle tulee hyvä mieli kaikesta
huolimatta. Moni luulee että se on mahdotonta mutta kyse on kuitenkin vain
sanojen valinnoista ja äänensävysistä. Kannustavat sanat ovat tärkeitä.

Juuri noin on asia. Sanavalinnat ja äänensävy (ja myös ns. kehonkieli) on tärkeää.
Se ei ole mahdotonta, mutta vaatii tietenkin malttia ja harjoitustakin :)
Kannustuksen ja kiitoksen avulla lapsetkin oppivat paremmin, eivätkä
pienet moitteetkaan tunnu pahalle :)

Olen tullut huomaamaan, että juuri elämän hyvillä pikkuasioilla joita voimme viljellä ihan ilmaiseksi voit tehdä toisen iloiseksi ja hyvällemielelle.
Esim. suuressa valintamyymälässä on useinkin joku vanhus, joka ei näe pientä tekstiä pakkauksen kyljestä, tai tuote on liian ylhäällä hyllyllä ja niinpä on ilo auttaa, vaihtaa muutama sana ja toivottaa hyvät jatkot.
Perjantaina sain auttaa vanhempaa pappaa, jonka vaimo oli lähettänyt ostamaan fariinisokeria. Yhdessä löysimme hänelle oikean tuotteen ja siinä toivoteltiin toisillemme hyvät pyhäinpäivät.
Aion vieläkin avata ovia ja auttaa lastenvaunujen kanssa vaikka kiitosta ei kuuluiskaan.
Kyllä minä sitä sanaa kaipaan vaikka en sillä eläkkään eikä kissanikaan.
t.pieni-hymy

Lasten käytöstavat ovat kodin käyntikortti kodin ulkopuolella.
Valitettavasti usein koulumaailmassa hyvät tavat unohtuvat ja täytyy esittää kavereille ettei nynnyillä. Mielestäni myös koulumaailmassa voisi enemmän kiinnittää huomiota tapakasvatukseen. Ei se ainakaan ole hukkaan mennyttä pääomaa.
Olen kiitollisuudella muistellut opettajaani, joka aina jaksoi pitää yllä hyvän käytöksen sääntöjä niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin.

Kyllä se vitsa on nuorena väännettävä ja ihan tarpeellinenkin - muista pienenä kun olin tuhma, äiti sanoi ettei tupaan ole tulemista ellet tuo tullessasi koivuvitsaa. Pitihän se piiska tuoda mutta onneksi sen sai itse valita jolloin se aina sattui olemaan mitättömän pieni. Niinpä minusta onkin tullut ihan kunnollinen kansalainen joka ottaa huomioon myös muut ja sanonta "minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa" pitää tässäkin paikkansa.

Pahoinpiteletkö myös omia lapsiasi, kun mallin olet kotikasvatuksen myötä saanut. Vitsa nujertaa vain itsetunnon. Lapsi oppii ainakin pelkäämään. Kun lapsena oppii, että ongelmat ratkaistaan lyömällä, niin tosiaan vanhanakin sen taitaa.

Nykyään käytöksessä korostetaan sitä, että pitää saada toteuttaa itseään. Siis, jos käyttäytyy vastoin hyviä ja yhteiskunnan yhteisesti sopimia tapoja ja toinen huomauttaa siitä, niin vastauksena on: pitää saada olla oma itsensä, toteuttaa itseään ja älä nyt syyllistä. Tämä syyllistäminen on keino välttää vastuuta omista tekemisistä. Vastuu siirretään helposti viranomaisille, muille yhteiskunnan toimijoille jne. Mistä pitäisi itse vastata ja milloin vastuu siirtyy ulkopuoliselle osapuolelle?

Mistä lapset oppivat kiusaaminen MALLIN ja mistä saadaan esimerkit että toisten omaisuuteen voi kajota ja sitä voi tuhria ilman lupaa esim. maalaamalla töhryjä. Ei vauvoilla näitä taitoja ole. Esimerkin voima on suuri. Myös media etenkin televisio opettaa kuinka toisia voi kohdella, olkoon vaikka kuinka fiktiota. Muistelkaapa vain Heikoin lenkki ohjelmaa!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat