Siivousinto

Seuraa 
Liittynyt19.8.2015

Hei, ajattelin viimeinkin siivoilla komeroitani, jotka ovat täynnä kaikenlaista. Ongelma on siinä kun en pääse alkuun, olen säästäjäluonne ja mietin aina josko jotain vielä tarvittaisiin... Ompelen ja tuunaan myös jonkin verran ja hyviä kankaita löytyy monista vanhoista vaatteista, retromalleista yms. Olen nyt tehnyt 3 kasaa: pois heitettävät, kirpparille lähtevät ja ne tavarat/vaatteet jotka jäävät itselle. Onko teillä mitään vinkkejä, kuinka tavaroista voi luopua, niin ettei mieti liikaa? Odotan teiltä vastauksia, huumoripitoisiakin. :)

Kommentit (11)

Vierailija

Jos ei muuttoja ole elinkaaren aikana, kerääntyy itsekullekin kaikenlaista. Itse saan hyvänmielen kun lahjoitan pois sellaisen joista on iloa vielä toisille. Esim. kirjat lukusaliin vaikka vanhainkotiin, vaatteita kerätään esim. rajantaa ja ainakin mietenvaatteista ja jalkineista on jopa pulaa, nuorille kotoaan pois lähteville voi lahjoittaa mikä kelpaa periaatteella. Kierrätyskeskukset ottavat mielellään vastaan, osa jopa hakee. Samoin on kirpputoreja jotka noutaa tavaran silloin kun se lahjoitetaan heille myyntiin, esim oman kaupungin nuorten hyväksi ja he tekevät kalusteisiin jopa huoltoa jne. Tämä on mielestäni hyvä vaihtoehto, ohjaavat nuoria elämäntielle ja takaisin säännölliseen elämään sekä kiinni työhön tai uudelleen kouluun. Lapset kun eivät voi vanhempiaan valita ja kaikki eivät osaa tai jaksa huolehtia heistä "yksin". Vaate ja kodin tekstiilipuolelta säästän vain hyvät 100% puuvillaa olevat, tilkkutöihin. Leikkaan jo huonot kohdat pois samoin voin raksia nappeja, vetoketjuja yms. Meille kädentaitojen harrastajillehan se on jo hyvä tapa! Omasta kirpputoripöydästä on vaivaa, koska se kannattaa käydä siistimässä joka päivä ja viedä samalla jotakin uutta myytävää. No kimppa pöytä on myös yksi vaihtoehto. Myytävää pitää olla reilusti, jotta kannattaa, koska pöytien viikkovuokrat ovat kovat. Jos on mahdollista mennä itse myymään johonkin päivätapahtumaan on se ehdottomasti edullisin ja hauskin vaihtoehto. Hinta ja laatu pitää muistaa kohdentaa oikein. Pyytää saa mitä vaan, mutta tyhmä on se joka maksaa. Jos haluaa oikeesti tavaroistaan eroon on tuo hinnoittelu tärkeää. Luopumisen iloa kaikille ja muistakaamme mukaan emme saa kun muistot, miksi keräisimme tarpeetonta tavaraa.

Vierailija

Alla oleva on lainaus netistä "moninainen.blogista", mutta ajatukset tuntuvat
jotenkin aika tutuilta ja samoja asioita varmaan moni pohdiskelee, kun koettaa
raivata kodistaan itselle tarpeettomaksi käynyttä tavaraa pois:

"Voinko laittaa eteenpäin anopin tuomat omasta mielestäni hirveät tavarat, kun ne ovat kuitenkin anopin ostamia? Voinko luopua lapsena veljeltäni saamasta pesukarhu puussa –kynttilänjalasta, jonka veli pienillä rahoillaan ja rakkaudella on minulle ostanut? Entäs ne kaikki omilta lapsilta saadut lahjat? Mieheni koulussa veistotunnilla tekemä puuarkku? Anoppini tekemät hienot käsityöt, joita arvostan todella, mutta joita ei kuitenkaan pidetä meillä esillä? Appiukolta saatu pöytä? (Tuohon viimeksi mainittuun on kyllä suunnitelma, ja se on todella epäreilu miestäni kohtaan, mutta tyttärien kanssa olemme päättäneet, että tulemme sen toteuttamaan joskus.) Voinko luopua edesmenneeltä sedältäni, vanhaltapojalta, saamastani puisesta korulippaasta?"

Hyvämieli
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Hei biba!
Minä pääsin juuri eläkkeelle ja voin todeta, että komerot olivat tupaten täynnä tavaraa. Aina löytyi kolo johon vielä mahtui jotakin.
Mieheni kanssa pidimme tuumaustauon ja mietimme miksi meille oli kertynyt niin paljon kaikkea. Lopputulos mietinnälle oli se, että kun on joutunut tyhjästä aloittamaan niin mitään ei raaski heittää pois.
Tästä syntyi yhteinen päätös, että nyt lähtee. Tyhjensimme kaapin kerrallaan selvitykseen ja niin syntyi kaksi kasaa. Toinen jää, toinen hyväntekeväisyyteen. Tuntui mukavalta, että joku tarvitsee poisantamiame tavaroita, siis ne jotka aloittavat myös tyhjästä. Näin puuhasimme, pakkasimme ja soitimme Fidan auton hakemaan tavarat. Kumma kyllä, ei kaduttanut yhtään ja mikä riemastuttava tunne kun kaapeissa oli suorastaan väljää.
Kaikki antamamme tavarat olivat ehjiä, puhtaita ja käyttökelpisia.
Kirjoja ja musiikkia lahjoitimme lasten leirikoulumyyjäisiin.
Tärkeintä on mielestäni päätöksen teko ja sitten toimeen.

Vierailija

Kiitos vastauksista, niissä jokaisessa oli hyviä vinkkejä!
Mimmulle sanoisin, tein hyvistä kankaista siistejä pakkauksia läpinäkyviin muovipusseihin. Nämä lahjoitin tutulle tytölle, joka opiskelee AMK artenomiksi, vaatetusalaa. Hän otti ilomielin vastaan nämä retrokankaat ja muut. Lupasi painaa minulle keittiööni sopivan pöytäliinan "palkaksi" :)
Grandmother: Olet aivan oikeassa, tavaroihin liittyy paljon tunteita ja muistoja. Niitä on vaikea sivuuttaa, kun siivoaa.
Yks kottarainen: Oli hyvä kun mainitsit tuon käyttöajan. Jos ei jotain tarvitse pariin vuoteen, siitä voi tosiaankin luopua surutta. Tietenkin vain hyvän ja käyttökelpoisen voi luovuttaa eteenpäin.
Ja Hyvämieli: Meistä monikin on tosiaan aloittanut aivan tyhjästä. Itsekin ison perheen lapsena kävin koulunikin lainarahoilla, jotka itse sitten maksoin, kun pääsin töihin. Näin oppi arvostamaan, ettei mikään tule ilmaiseksi.
Kaappien siivoamiseni on jo hyvällä mallilla, mutta en siitä mitään stressiä ole ottanut!

Vierailija

Minullakin on kertynyt ns. hyviä vaatteita ja kankaita komeroihin. Onko kellään vinkkejä, mitä niistä voisi tehdä? Oletteko esimerkiksi ommeelleet nisstä jotain kotiinne? Kertokaa ihmeessä, otan neuvot kiitollisena vastaan.
t. Touko Kuu

Vierailija

Minä tein niin,että otin sellaiset vaatteet ja tavarat,joita VARMASTI tarvitsin.
Sitten pyysin tytärtäni viemään loput tavarat johonkin sillä aikaa,kun olin pois,sillä minä en osannut niille tehdä mitään,siirsin aina vain sivuun,jos joskus sattuisin tarvitsemaan.Hänellä ei olut sellaista "tunnetta" niihin vaatteisiin ja tavaroihin,kuin minulla.Hän teki sen jopa erittäin mielellään,oli vihjaillut jo aikaisemmin niistä,että vievät vaan turhaa tilaa,kun en kuitenkaan niitä käytä.
Osan vaatteista ja tavaroista hän oli vienyt kierrätyskeskukseen ja osan työttömien työpajaan,joista he saivat ompeluksiinsa kankaita.

Vierailija

Minulle on joskus käynyt niin, että olen heittänyt pois sellaisia tavaroita, etten luullut niitä tarvitsevani. Mutta myöhemmin surin monta kertaa, kun olisin sittenkin tarvinnut. Nykyään siivoan ylimääräiset vain pahvilaatikoihin ja vien varastoon. Otan sieltä, jos jotain tarvitsen tai teen käsitöitä. Vaatteista ja kankaista voi leikellä tilkkuja ja niistä tehdä kaikkea kivaa. Varsinkin jos omistaa lapsenlapsia. Aika kuluu nopsaan tilkkuja yhdistellessä. Nukeille voi tehdä vaatteita ja vauvoille tilkkutäkkejä ym. ym. Minulla on jopa kesämökillä tilkuista tehtyjä sohvanpäällisiä, seinävaatteita ja tyynynpäällisiä. Tein myös pienet verhokapat saunatupaan. Kyllä sitä kaikenlaista keksii. Kirpputorit ovat täynnä vaatetta, joten sinne en vie. Itse tulee näköjään kulutettua. Terveisin Nuppu

Vierailija

Hei, täältä löytyi jotain vinkkejä komerojen siivoukseen. :)
Oletteko jo pesseet ikkunoita vai onko liian aikaista niitä availla?
t. Kevätmieli

Vierailija

Kevätmieli kyseli ikkunoiden pesusta. Minä eilen pilvisenä päivänä pesin ja voi miten on nyt mukava katsella maisemaa kun lopputuloskin on ollut näemmä hyvä. Toki monesti maailma kirkastuu jo sillä kun pesee silmälasinsa.
Valoisaa kevättä vaan kaikille, lisääntyvän linnun laulun myötä, nautitaan!
irjoitteli mimmu

Vierailija

Löytyi tällainen vanha keskustelu josta oli hyötyä, kun etsin siivousintovinkkejä. :) Ikkunoiden pesussa käytän itse astianpesuainetta ja huuhteluveteen vähän lorautan etikkaa, kirkasta tulee.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat