Yksinäinen

Vierailija

Hei,
olen 51 vuotias äskettäin eronnut nainen. Lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja olen nyt ihan yksin. Voisinko Sinusta saada kirjeenvaihtoystävän/tekstiviestiystävän?

Kommentit (10)

Vierailija

Hei!
Täällä voi keskustella paljonkin monista asioita jos tuntee yksinäisyyden.Sit kun tuntuu et voit esiintyy nimimerkillä,niin kirjoittele vaan.Täällä voi esintyy myös ilman nimimerkkii.Mut ei kannata jäädä yksin ,elämä voittaa kuitenkin.

Vierailija

Kyllä vaan se käy!

Vähän samoissa mietteissä ja elämäntilanteessa olen minäkin, muutaman vuoden sinua vanhempi mies. Luulin, että minusta ei koskaan tulisi yksinäinen. Sattumalta näin viestisi. Olisi kiva saada ystävä.

Terveisin: Toinen yksinäinen

Vierailija

Hei kaikki anonyyminä ystävää etsivät!
Rekisteröitykää nyt ihmeessä, kirjoittakaa nimimerkillä ja
laittakaa profiiliinne yksityisviestimahdollisuus X.
Silloin on paremmat mahdollisuudet tutustua toisiinne,
kun voitte keskenänne vaihtaa mielipiteitä ilman, että
ne tulevat kaikkien luettavaksi.
Rekisteröityneenä voitte myös laittaa ilmoituksen
ystävähakuun.

Itse rekisteröidyin heti, kun löysin tämän palstan, vaikka
nyt näin aamuvirkkuna kirjoittelin anonyymisti :)
Onnea etsintään!

Vierailija

Hei Yksinäinen!
Itse olen eronnut jo yli 20 vuotta sitten ja olen yhä yksin. Ikää on kyllä jo kuusikymmentä. Kirjoitteleisin kyllä sinulle mielelläni jos laitat nimimerkin, että tiedän kelle kirjoittelen. Älä jää yksin, lähde rohkeasti vaan rientoihin mukaan. Tämä elämä on kuitenkin niin lyhyt, ettei kannata ajatella sitä, mitä muut ajattelevat joa on yksin liikkeellä.
Yksinäisyyttäkin on niin monesta syystä, tilapäistä taikka pitempää. Itse olen niin ``ronkeli``, että olen mieluummin yksin, kuin huonossa suhteessa. Olen siis nainen ja mummukin jo viimein, kaksi ihanaa lapsenlasta, mutta asuvat kaukana, etten näe heitä tarpeeksi usein, joten eläkkeellä olisi aikaakin kirjoitelle!

Vierailija

Hei Toinen yksinäinen!
Minäkään en uskonut, että joskus olisin yksinäinen. En harrasta ravintoloita tms, niin en oikein tiedä miten voi tässä iässä saada ystäviä. Elämässä pitää kuitenkin mennä eteenpäin. Ehkä tämä on uuden alku, kun uskalsin palstalle kirjoittaa. Mitä pitää tehdä, jotta voisin kirjoittaa yksityisviestin tai sinä minulle?

Terveisin, yksinäinen

Vierailija

Hei sinä 20 v sitten eronnut nainen. Nimimerkkini on Kimono. Vasta eilen löysin tämän palstan, hieman on vielä ongelmia. Laitoin kyllä täpin yksityisviesti kohtaan, mutta en tiedä miksi ei tullut ilmoitukseeni. Olisi kiva kirjoitella yksityisesti, jos sinulle sopii. Miten se onnistuisi?

Vierailija

Minulla on paljon naisystäviä- ja kavereita. Silti on usein sydämessä yksinäinen tunne.Olen 49-vuotias leski. Mukava olisi kirjoitella fiksun miehen kanssa. Rehellisyys ja aitous ovat asioita, joita arvostan.

valmatar
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Kokemukseni yksinäisyydestä !

- - Yksinäisten ihmisen pitäisi hakeutua sellaiseen harrastepiirin tai muuhun yhteisöön, jossa tapaa muita ihmisiä !

- Olin ( 1. )avioeron jälkeen aivan hukassa, mutta menin seurakunnan vapaisiin tapahtumiin.
Keskustelin myös diakonien kanssa ja he osasivat neuvoa uusia kiinostuksen kohteita.
- Sitä ennen en ollut KERENNYT käydä missään harrastuksissa. Perhe ja useampi työ veivät kaiken ajan. - Laman alkaessa 90-luvun alussa, samoihin aikoihin (2.) meni päivätyöpaikkakin. (3.) Vanhempani kuolivat ja (4.) lapset pikku hiljaa lähtivät omilleen.
- - OLIN TODELLA haasteellisessa tilanteessa. Onneksi minulla on ystäviä, jotka eivät hylänneet ! ( Jotkut lakkasi jopa tervehtimästä semmosta "hylkiötä" ??? )

- Siis - on tärkeää pitää yllä ihmissuhteita koko ajan. Jos joku osa elämästä romahtaa, niin on olemassa vielä
"TURVAVERKOSTO" !

- Tiedän myös kokemuksesta tuon taloudellisen niukkuuden, kun jäin yksinhuoltajaksi ja ex-mies vielä teki monenlaista kiusaa.

* * Vain rehellisyydella ja vahvalla USKOLLA olen selvinnyt !

- Köyhän ei parane olla turhan ylpeä, vaan kertoa tilanteestaan, niin apua kyllä aina jostakin suunnasta löytyy !

- Erottuamme tein, - niin kuin terapiaksi, - valtavasti käsitöitä; sukkia ja sormikkaita ja sain niitä myytyä.
Tuli tilauksia ihan yllättäviltäkin tahoilta ! "Pankkineiditkin" ostivat minun kutomia sukkia. Hyvälaatuisia !

Kuljin myös paljon luonnossa , halasin puita ja itkin murheeni siellä. Toki kävin myös silloisessa "mielenterveystomistossa" juttelemassa, mutta en huolinut niitä turruttavia lääkkeitä. Kävin kaikki tunteen läpi ! ja sain vapautuksen. Kasvoin itsenäiseksi ja ehyeksi vasta 40 vuotiaana.

T a i v a a n I s ä n johdatusta on ollut elämässäni !

valmatar
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

** Hei Sinä äskettäin eronnut 51 vuotias !

- Laita toki - nimimerkki - ja mahdollisuus saada kirjeystäviä paranee heti !

Täällähän ollaan muuten vapaita keskustelemaan kaikenlaisesta, kuten olet ehkä huomannutkin !!!

- Olen yksineläjä ja raskaita kokenut, mutta säilyttänyt elämänhaluni ! -- Ja aikaa on kirjoitella !!!

Voisin mennä vaikka ESIMERKISTÄ SELVIYTYJÄNÄ, kuten eräs diakonissa totesi, kun pyysi mukaan keskusteluryhmään.

- Eikä kannata "pelätä" srk:n kokoontumisia, ei siellä ketään aleta "käännyttää ".
Jokaisella saa olla omat uskonsa ja käsityksensä asioista !!!

Kannustaa: valmatar

Vierailija

Seurakunnissa on yleensä Ystävän kammareita tai vastaavia vapaaehtoisvoimin toimivia
kaikille avoimia paikkoja. Ylläpitäjä saattaa olla myös joku yhdistys mutta toimintaperi-
aateiltaan samantyylisiä.
Niihin kannattaa tutustua vaikkei itse olisi avuntarpeessa. Tarkoitan auttajan roolissa.

Kysykää seurakunnastanne tai netistä voi myös löytyä tietoa.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat