yksinäisyys ja köyhyys

Vierailija

Radiossa puhutaan juuri yksinäisyydestä.
Taloudellinen - sosiaalinen köyhyys yksinelävillä. Yksineläminen tulee kalliimmaksi kuin perheyhteisössä elävällä-
Maksaahan siinä yksin vuokran, sähkön, nettiyhteyden....
Monella ei ole varaa nettiyhteyteenkään; ei siis sosiaalisia kontakteja sitä kautta.
Ei kenenkään ajatuksissa kuukauteen?
ei ketään,jonka kanssa keskustella.
ei ketään jota voisi pyytää kylään-paitsi kuolema.....
Joulun alla kuulin radiosta kuinka kriisipuhelimen työntekijä kertoi että oli saanut
iltayöstä puheluita ihmisiltä joilla ei ollut ketään ; soittivat hänelle saadakseen kuulla jonkun
sanovan edes"hyvää yötä".
Panee miettimään ......
Miten voisin auttaa? Mistä niin yksinäiset ihmiset voisivat saada apua? Miten heitä voi tavoittaa, kun ovat syrjäytyneet sillätavoin?
Itse asun yksin ja omaiset pitävät harvoin yhteyttä.
Olen huono ottamaan toisiin ihmisiin yhteyttä kasvokkain, mutta olen kiitollinen netistä jonka kautta voin pitää yhteyksiä moniin..
Lapset inttivät pitkään ennenkuin saivat suostuteltua ottamaan nettiyhteyden
-jonka itse maksan pienestä eläkkeestäni. He käyvät harvoin kylässä ja ovat nyt
tyytyväisiä huomattuaan että olen innostunut netin suomista mahdollisuuksista;
erityisesti "nojatuolimatkailu" on mieleeni.Tutustun luontoon ja maihin jne.Fantastisia luontokuvia...

Liikuntarajoite estää liikkumasta fyysisesti paljon, mutta kissat pitävät huolta siitä etten jää
sänkyyn makaamaan ;onhan ne ruokittava.Pakko ollayhteyksissä ulkomaailmaan sitäkin kautta.
Ja illalla voi sanoa "Hyvää yötä, karvaturrit".Maukaisut tulee vastaukseksi...
Jotkut allergiset ihmiset väittävät että jopa akvaariokaloista on seuraa;tulevat "katsomaan" kun sormella naputtaa akvaarioon...No, minunkin kissat ryntäävät keittokomeroon kun kuulevat kuinka jääkaapin ovi aukeaa ;D
paljon puhutaan mutta vähän tehdään..
Mediassa kerrottiin että joka toinen pv. joku yli 65 v. luopuu elämästään omasta aloitteestaan- se on paljon se.
Joillakin on syynä ehkä niin paha sairaus/kivut joihin ei ole löytynyt lievitystä---

Mutta moni on ollut niin yksinäinen että siksi päätynyt siihen ratkaisuun?
Ei vaatisi paljon aikaa jos vaikka soittaisimme illalla yksinäiselle ihmiselle ja juttelisimme hetken ja toivottaisimme hyvää yötä?
tai tekstarina edes..Kun ei ole enää Teija Sopanenkaan tv:ssä toivottamassa hyvää yötä.
Postikortti silloin tällöin tutulle lämmittäisi saajan sydäntä;"" Miten voit ,ajattelen sinua, heitä kortilla joskus...."

Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun kuulin kuinka totaalisen yksin jotkut voivatkaan olla...
Ainut asia mitä juuri nyt voin tehdä on rukoilla Taivaan Isää pitämään huolta yksinäisistä ja muistuttamaan minua että huomenna otan kontaktia niihin jotka ovat ehkä yksinäisiä-tavalla tai toisella...Hyvää yötä, nettipalstalaiset!

Sivut

Kommentit (76)

Vierailija

Makoisia unia! Poikkeuksellisesti olen vielä hereillä tähän aikaan (1.15).
Miten sitä tosiaan ennen tultiin toimeen, kun ei ollut internetiä? Jäi monta hauskaa lukematta ja katselematta,
monta nettituttavaa tapaamatta ja monta mielenkiintoista asiaa oppimatta. Nykyään kuuntelen paljon musiikkiakin
YouTube:lta, ja tulen sitten hyvälle tuulelle huononakin päivänä.
Jos et pääse paljon liikkumaan jalkaisin, niin oletko saanut taksikuitteja virkistysmatkoja varten? Tunnen sellaisia senioreja, jotka näitä paljon käyttävät. Jotkut hakevat samalla reissulla ruoka- ja leipäjakeluista sapuskaa itselleen,
jolloin köyhyyden ahdinkokin helpottuu. Samalla voi tavata muita pienituloisia ja jakaa huolensa; se helpottaa.
Taksilla pääsee ystävän luo, tai vaikka konserttiin, teatteriin tai ostoksille - minne sitten kukin tykkää mennä.
- Mutta ehkä nämä ovatkin Sinulle jo tuttuja juttuja. - Mukavaa viikonloppua, netissä tavataan!
Terv. "Seniorinörtti"

Vierailija

Lainaus:

Makoisia unia! Poikkeuksellisesti olen vielä hereillä tähän aikaan (1.15).
Miten sitä tosiaan ennen tultiin toimeen, kun ei ollut internetiä? Jäi monta hauskaa lukematta ja katselematta,
monta nettituttavaa tapaamatta ja monta mielenkiintoista asiaa oppimatta. Nykyään kuuntelen paljon musiikkiakin
YouTube:lta, ja tulen sitten hyvälle tuulelle huononakin päivänä.
Jos et pääse paljon liikkumaan jalkaisin, niin oletko saanut taksikuitteja virkistysmatkoja varten? Tunnen sellaisia senioreja, jotka näitä paljon käyttävät. Jotkut hakevat samalla reissulla ruoka- ja leipäjakeluista sapuskaa itselleen,
jolloin köyhyyden ahdinkokin helpottuu. Samalla voi tavata muita pienituloisia ja jakaa huolensa; se helpottaa.
Taksilla pääsee ystävän luo, tai vaikka konserttiin, teatteriin tai ostoksille - minne sitten kukin tykkää mennä.
- Mutta ehkä nämä ovatkin Sinulle jo tuttuja juttuja. - Mukavaa viikonloppua, netissä tavataan!
Terv. "Seniorinörtti"

Huomenta vuan. Miehi otan osoo tähän(nii) keskusteluun. Se on vuan sillee notta. Vaikka on par kaverii jotka pistäytyy väliin moikkoomasa ja soitteloottii samate sisarukset ja lapset, van silti sitä tuntoo ihtesä nii hiivatin yksinäiseks. Sitä ko asuu jurottaa ihtesä kansa keskenää eikä ou sitä elämän sulostuttajoo löytynnä (tosin en ou kyvennä ehtimäänkää) nii eipä sitä oikei tarinoo sua aikaseks. Kalliiksii tää käyp. Ko ite ei enee kykene ruokoo laittamaa ja syöp vuan valamispöperöitä sen lisäks maksaa vuokrat sähöt puhelimet netit ja auton kulut ni köyhyyssii on totisinta totta. Sitä jos par viikkoo kuukauvesta pitää pärjätä vajoola kolomela kympilä (josta sittä ne valamis pöperöt ym makseloo) nii ei se elämä tunnu herkkuu olovan. Sapuskapalaveluuhi kokeilin van en olt tyytyväinen. Ja kallista se ol sehi vaikka ilimasi sain van ko sittä leikkasivat muita etuisuuksii nii rajusti ni tul meleki samoihi ko ois joka päivä käynnä ravintolasa syömäsä.
Ni sitä mie vuan notta. Ne on tutttuja molemmat. Köyhyys ja yksinäisyys. Ovat ihan joka aikaset kaverit. Van molemmista luopusin het oitis enkä kaipoomaa jäis moisii kaverloita.

T:suapisti

Vierailija

Mietteitä yksinäisyydestä:

Ei ole sen yksinäisempää kuin mies, joka on niskaansa
myöten naimisissa.
John Steinbeck

Tänään oli tärkeää sytyttää kynttilä,
juoda viini, jakaa leipä
yhdessä itseni kanssa,
ainoan pysyvän seuralaiseni luona
hänen vointiaan kysellen.
Irja Askola

Jotakin minussa kuolee
kun viet minulta kädet
jotakin kivettyy
kun suu on vain sanoja varten
- tässä läheisyydessä voin vain itkeä
läheisyyden puutetta.
Irja Askola

Vierailija

Mitähän ne mahtaa maksaa ne ruokapalvelut?Lankomieheltä kuulin että hänen naapurille kun tuovat niin lanko muka ostas monen päivän sapuskat itse kaupasta sen palvelun yhden pv:n hinnalla?
Olen itse pärjännyt kaupan sapuskoilla mutta kunto on välillä semmonen ettei pysty tekemään lämmintä ateriaa vaan haukkaa lenkkimakkaraa suoraan jääkaapista ja purkista piimää päälle.
Onko ne hinnoteltu asumiskunnan mukaan?
Tietty jos ihan korvessa asus niin vissiin pitäs tyytyy omiin eväisiin.....
Eläke on niin pieni ettei taida olla varaa minkäänlaisiin "palveluihin"...Hyvä kun pystyy muuten vielä omassa kotona asumaan...
Meillä puheltiin muuten porukassa siitä kun oli yksinäinen ihminen ollut kauankin kuolleena asunnossaan ennenkuin löydettiin.Aika pahasuinen rouvashenkilö tuumasi sanoneensa lapsilleen helteillä että :

"Käykääs vähän usiammin ettei käy niinku täl henkilö X:llä.
Ei miusta niin väliä, mutta aatelkaa ees naapureita;
meinaan rupee raato haisemaan näil helteil aika äkkiä"

Tottahan se on ;toivottovasti ei ny joku vedä poroja sieraimiisa tän takia....
nimim"Sattuvasti sanottu"

Vierailija

Lainaus:

Mitähän ne mahtaa maksaa ne ruokapalvelut?Lankomieheltä kuulin että hänen naapurille kun tuovat niin lanko muka ostas monen päivän sapuskat itse kaupasta sen palvelun yhden pv:n hinnalla?
Olen itse pärjännyt kaupan sapuskoilla mutta kunto on välillä semmonen ettei pysty tekemään lämmintä ateriaa vaan haukkaa lenkkimakkaraa suoraan jääkaapista ja purkista piimää päälle.
Onko ne hinnoteltu asumiskunnan mukaan?
Tietty jos ihan korvessa asus niin vissiin pitäs tyytyy omiin eväisiin.....
Eläke on niin pieni ettei taida olla varaa minkäänlaisiin "palveluihin"...Hyvä kun pystyy muuten vielä omassa kotona asumaan...
Meillä puheltiin muuten porukassa siitä kun oli yksinäinen ihminen ollut kauankin kuolleena asunnossaan ennenkuin löydettiin.Aika pahasuinen rouvashenkilö tuumasi sanoneensa lapsilleen helteillä että :

"Käykääs vähän usiammin ettei käy niinku täl henkilö X:llä.
Ei miusta niin väliä, mutta aatelkaa ees naapureita;
meinaan rupee raato haisemaan näil helteil aika äkkiä"

Tottahan se on ;toivottovasti ei ny joku vedä poroja sieraimiisa tän takia....
nimim"Sattuvasti sanottu"


Ne nua ruokapalavelujen hinnat ovat kaiketi kunta kohtasii. Miule huastelivat muistaaksen 7 - 8€ omavastuista enimmillään. Tulot kuulema vaikuttaa siihenni. No minulen ei olis omavastuuta olt ensinkää van muita etuisuuksii oisvat leikanneet kolomatta satoo euroo kuussa ni samaahan seois mänt. Ja sillä rahala taitas suaha syyä ravintolasa napasa täytee ja sais aina tilatessaan sanuu mitä tahtoo syyvä ja mitä ei. Mie ko oun tämmöne moniallerkikko nii vikka kuinka ilemotin sinne ruokapalaveluu mitä en voi syyä ni eikö niät meleki het just niitä aineksii löytynnä pöperöistä. Ja sittä kiven kovaan väittivät notta. eikä varmasti ou. Ja sittä joku apulaisköksä ol ohikulukiissaa vilekassu sitä annosta ja tuumanu notta. tuoha on se ja se annos ja tietennii siinä on sitä ainesosoo mikä minuu alerkisoi. Eli en voina luottoo hetkeekää siihe mitä ol sovittu. Ja annokset ol meleko hupasat useimite. Van tää ol vua miun kokemus asjasta, eihäse joka paikasa tarvi samalaista olla ja varsinnii josko voip syyä mitä tahtojaa eikä tarvi pelätä alerkijoita.

T:suapisti

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Makoisia unia! Poikkeuksellisesti olen vielä hereillä tähän aikaan (1.15).
Miten sitä tosiaan ennen tultiin toimeen, kun ei ollut internetiä? Jäi monta hauskaa lukematta ja katselematta,
monta nettituttavaa tapaamatta ja monta mielenkiintoista asiaa oppimatta. Nykyään kuuntelen paljon musiikkiakin
YouTube:lta, ja tulen sitten hyvälle tuulelle huononakin päivänä.
Jos et pääse paljon liikkumaan jalkaisin, niin oletko saanut taksikuitteja virkistysmatkoja varten? Tunnen sellaisia senioreja, jotka näitä paljon käyttävät. Jotkut hakevat samalla reissulla ruoka- ja leipäjakeluista sapuskaa itselleen,
jolloin köyhyyden ahdinkokin helpottuu. Samalla voi tavata muita pienituloisia ja jakaa huolensa; se helpottaa.
Taksilla pääsee ystävän luo, tai vaikka konserttiin, teatteriin tai ostoksille - minne sitten kukin tykkää mennä.
- Mutta ehkä nämä ovatkin Sinulle jo tuttuja juttuja. - Mukavaa viikonloppua, netissä tavataan!
Terv. "Seniorinörtti"

Huomenta vuan. Miehi otan osoo tähän(nii) keskusteluun. Se on vuan sillee notta. Vaikka on par kaverii jotka pistäytyy väliin moikkoomasa ja soitteloottii samate sisarukset ja lapset, van silti sitä tuntoo ihtesä nii hiivatin yksinäiseks. Sitä ko asuu jurottaa ihtesä kansa keskenää eikä ou sitä elämän sulostuttajoo löytynnä (tosin en ou kyvennä ehtimäänkää) nii eipä sitä oikei tarinoo sua aikaseks. Kalliiksii tää käyp. Ko ite ei enee kykene ruokoo laittamaa ja syöp vuan valamispöperöitä sen lisäks maksaa vuokrat sähöt puhelimet netit ja auton kulut ni köyhyyssii on totisinta totta. Sitä jos par viikkoo kuukauvesta pitää pärjätä vajoola kolomela kympilä (josta sittä ne valamis pöperöt ym makseloo) nii ei se elämä tunnu herkkuu olovan. Sapuskapalaveluuhi kokeilin van en olt tyytyväinen. Ja kallista se ol sehi vaikka ilimasi sain van ko sittä leikkasivat muita etuisuuksii nii rajusti ni tul meleki samoihi ko ois joka päivä käynnä ravintolasa syömäsä.
Ni sitä mie vuan notta. Ne on tutttuja molemmat. Köyhyys ja yksinäisyys. Ovat ihan joka aikaset kaverit. Van molemmista luopusin het oitis enkä kaipoomaa jäis moisii kaverloita.

T:suapisti


Mänkee hakemaan hyvät immeiset seuroo, ulos, ulos!! Ee tämä tietokone ole ihminen, eikä sisällä nyhjöttämällä sua kavereita.

Vierailija

totta se on että kasvokkain ihmisten kanssa keskustelu kyllä voittaa Facebookin :D
On sitten kuitenkin ihmisiä, joilla on liikuntarajoitteita sen verran ettei
yksinkertaisesti pääse ulos niin usein kuin tahtoisi...
Ja joillakin sellaisia sairauksia/vaivoja joitten takia sosiaalinen elämä rajoittuu minimiin.
Heitä pidetään ehkä ylpeinä tai itseensäsulkeutuneina, kun eivät liiku muitten joukossa?

Vaikea seurustella jos pitää istua WC:ssä usein- vatsan toiminta, rakko-ongelmat.
kaikissa paikoissa ei ole invavessaakaan.
Joillakin on paniikkihäiriöitä tms.

On kyllä ihmisiä jotka rohkeasti kertovat omaavansa ko. ongelmia- mutta useimmiten niistä vaietaan ;
on mieluummin siten vaikka "leuhkan" maineessa kuin kertoo terveysongelmistaan.
Onneksi on olemassa netti edes jossa voi keskustella----
Ja löytää ehkäpä hyödyllisiä vinkkejä elämänlaadun parantamiseksi :D

Vierailija

Helpompi sanottu kuin tehty!
Vaikka sitä pääseekin ylös ja ulos,niin kyllä tuo seuran löytäminen onkin sitten jo ihan eri juttu jos ei pidä noista kaljakuppiloista tai eihän mulla ole kokemusta saako niistäkään juttuseuraa.
Tahtoo vain olla että monessakin harrastusporukassa on jo se sisäpiiri,johon on vaikea päästä mukaan ja sitten jos luulet löytäneesi seuraa osoittautuu tämä ihminen niin kiireiseksi ettei hän jouda edes paikallaan sylkäisemään,joten se siitä!
Kyllä se vaan useinkin tuntuu siltä että olet ainoa ihminen,jolla ei ole muuta kuin aikaa. Mutta,mutta kun vilkaiset näitä netin keskustelupalstoja,niin jopa huomaatkin mihin niillä ihmisillä on kiire! Nehän keskustelee täällä!!!!
Kyllähän se kasvokkain keskustelu on aina mukavampaa,kun näet myös ihmisen ilmeet,se kun merkitsee todella paljon.
Mutta joutuuhan sitä muissakin asioissa tyytymään "korvikkeisiin" niin miksei myös keskustelussakin!

Vierailija

No, sitten pitää yrittää hakea seuraa vaikka näistä keskustelupalstoilta.
Rohkeasti vaan! Ei välttämättä se ensimmäinen ihminen ole juuri oma
sielunkumppani, mutta pitää jatkaa sitten hakemista.
Kun kyllä se on niin, kuten monet kerrat täälläkin todettu, ettei kukaan
tule oven taakse koputtelemaan...itse pitää olla aktiivinen.

Ja kertoa, mitkä asiat kiinnostavat vai haluaako jutella kaikista
mahdollisista asioista ja haluaako/pystyykö tekemään jotain uuden
ystävän kanssa.

Tuskin kaljakuppiloista 'tosi henkevää' seuraa saa, mutta eihän sitäkään
koskaan tiedä.

Ja kyllähän meilailu ja kännyllä jutteleminkin on tyhjää parempi.

-tmaria-

Vierailija

Kyllähän tässä taas kerran on oltava samaa mieltä Tmarian
kanssa. Sellaista on sattunut ennenkin :)

Itse olen viimeisen kymmenen vuoden aikana "löytänyt" (tai
mieluummin puhuisin "johdatuksesta") muutamia tosi hyviä
ja samanhenkisiä ystäviä erilaisten sattumusten kautta.

Samanlaisen elämänkatsomuksen omaavia ihmisiä olen
tavannut erään, minulle tärkeän, yhdistyksen parissa ja
yksi hyvin erikoinen tutustuminen tapahtui hautausmaalla,
läheiseni haudalla. Siitä juuri viime viikolla puhuimme tämän
ystävän kanssa, että se oli ihmeellinen sattuma ja ajoitus.
Se, että hän samanaikaisesti tuli viereiselle haudalle.

Sekin oli ihme, että hän alkoi puhumaan minulle, vieraalle
ihmiselle, vaikeasta elämäntilanteestaan, johon tarvitsi
rukousapua. Samantien annoin hänelle nimeni ja puh.numeron
ja siitä se ystävyys sitten alkoi jo monta vuotta sitten.

Olen muullakin tavoin löytänyt juuri minulle tarkoitettuja
ystäviä, he ovat kuin kuvainnollisesti tipahtaneet taivaasta :)
Heistä kaikista kiitän!

-Grandmother -

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Makoisia unia! Poikkeuksellisesti olen vielä hereillä tähän aikaan (1.15).
Miten sitä tosiaan ennen tultiin toimeen, kun ei ollut internetiä? Jäi monta hauskaa lukematta ja katselematta,
monta nettituttavaa tapaamatta ja monta mielenkiintoista asiaa oppimatta. Nykyään kuuntelen paljon musiikkiakin
YouTube:lta, ja tulen sitten hyvälle tuulelle huononakin päivänä.
Jos et pääse paljon liikkumaan jalkaisin, niin oletko saanut taksikuitteja virkistysmatkoja varten? Tunnen sellaisia senioreja, jotka näitä paljon käyttävät. Jotkut hakevat samalla reissulla ruoka- ja leipäjakeluista sapuskaa itselleen,
jolloin köyhyyden ahdinkokin helpottuu. Samalla voi tavata muita pienituloisia ja jakaa huolensa; se helpottaa.
Taksilla pääsee ystävän luo, tai vaikka konserttiin, teatteriin tai ostoksille - minne sitten kukin tykkää mennä.
- Mutta ehkä nämä ovatkin Sinulle jo tuttuja juttuja. - Mukavaa viikonloppua, netissä tavataan!
Terv. "Seniorinörtti"

Huomenta vuan. Miehi otan osoo tähän(nii) keskusteluun. Se on vuan sillee notta. Vaikka on par kaverii jotka pistäytyy väliin moikkoomasa ja soitteloottii samate sisarukset ja lapset, van silti sitä tuntoo ihtesä nii hiivatin yksinäiseks. Sitä ko asuu jurottaa ihtesä kansa keskenää eikä ou sitä elämän sulostuttajoo löytynnä (tosin en ou kyvennä ehtimäänkää) nii eipä sitä oikei tarinoo sua aikaseks. Kalliiksii tää käyp. Ko ite ei enee kykene ruokoo laittamaa ja syöp vuan valamispöperöitä sen lisäks maksaa vuokrat sähöt puhelimet netit ja auton kulut ni köyhyyssii on totisinta totta. Sitä jos par viikkoo kuukauvesta pitää pärjätä vajoola kolomela kympilä (josta sittä ne valamis pöperöt ym makseloo) nii ei se elämä tunnu herkkuu olovan. Sapuskapalaveluuhi kokeilin van en olt tyytyväinen. Ja kallista se ol sehi vaikka ilimasi sain van ko sittä leikkasivat muita etuisuuksii nii rajusti ni tul meleki samoihi ko ois joka päivä käynnä ravintolasa syömäsä.
Ni sitä mie vuan notta. Ne on tutttuja molemmat. Köyhyys ja yksinäisyys. Ovat ihan joka aikaset kaverit. Van molemmista luopusin het oitis enkä kaipoomaa jäis moisii kaverloita.

T:suapisti


Mänkee hakemaan hyvät immeiset seuroo, ulos, ulos!! Ee tämä tietokone ole ihminen, eikä sisällä nyhjöttämällä sua kavereita.

Niimpä. Mänishä sitä. Jos kykenis.

T:suapisti

Vierailija

Lainaus:

Helpompi sanottu kuin tehty!
Vaikka sitä pääseekin ylös ja ulos,niin kyllä tuo seuran löytäminen onkin sitten jo ihan eri juttu jos ei pidä noista kaljakuppiloista tai eihän mulla ole kokemusta saako niistäkään juttuseuraa.
Tahtoo vain olla että monessakin harrastusporukassa on jo se sisäpiiri,johon on vaikea päästä mukaan ja sitten jos luulet löytäneesi seuraa osoittautuu tämä ihminen niin kiireiseksi ettei hän jouda edes paikallaan sylkäisemään,joten se siitä!
Kyllä se vaan useinkin tuntuu siltä että olet ainoa ihminen,jolla ei ole muuta kuin aikaa. Mutta,mutta kun vilkaiset näitä netin keskustelupalstoja,niin jopa huomaatkin mihin niillä ihmisillä on kiire! Nehän keskustelee täällä!!!!
Kyllähän se kasvokkain keskustelu on aina mukavampaa,kun näet myös ihmisen ilmeet,se kun merkitsee todella paljon.
Mutta joutuuhan sitä muissakin asioissa tyytymään "korvikkeisiin" niin miksei myös keskustelussakin!

Tuahan mie sanosin kokemuksen suomala syvälä rintaiänelä notta. Sitä ei välttämätä voi ies kuvitela mitenkä paljon sitä tarinoo voip mahtuu yhteen pieneen kaljatuoppiin. Sitä ko sopivasa vaiheesa iltoo erehtyy jollennii kuppilasa istujale tarjoomaan vaikkapa vuan pienen kaljan nii suattaa olla notta. sitä tarinoo piisovaa sitä tehen. Joskus niisä tarinoisa suattaa olla järkeehi. Riippuu tapauksesta. Van nyttemi en ou enee kuppiloissa käynynnä. ies tarinoimasa. Van luvasa ois notta. huomena helepottaa yksinäisyys. ainahi viikonlopuks. Suan luoksein sen elämäni naisen. Hänet joka on viimeset 26 vuotta pyöritely miut männen tullen pikkusormesa ympärile. Nimittäin se miun ainut ja paras tytär tuloo käymään. Ja mänetiiä vävyntekelehi tuloo.

T:suapisti

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat