jätetyksi tuleminen

Vierailija

Moi!

Seurustelin aikoinaan erään miehen kanssa
viitisen vuotta. Olin niin rakastunut, että olin valmis melkein
mihin tahansa. Kävi sitten kuitenkin niin, että mies jätti minut, en pystynyt hänen mielestään mm.
syvällisiin keskusteluihin.
Todellisuudessa hän oli palannut entisen naisystävättärensä , syvällisiin keskusteluihin kykenevän, naisen luokse.
Jätetyksi tuleminen oli minulle shokki. Jouduin käymään mm. juttelemassa asiantuntijan
luona ja syömään rauhoittavia pillereitä.
Aloitin kostamisen..kaikkea pientä,ja vähän isompaakin.. ilkeitä kirjeitä ja puhelinsoittoja yms.
Kun mietin nyt jälkeenpäin, en koe tehneeni väärin.
Minulle tehtiin vääryyttä ja minulla oli oikeus kostaa. Halusin miehen kärsivän.
Oletko samaa mieltä?

minä

Sivut

Kommentit (32)

Vierailija

Lainaus:

Moi!

Seurustelin aikoinaan erään miehen kanssa
viitisen vuotta. Olin niin rakastunut, että olin valmis melkein
mihin tahansa. Kävi sitten kuitenkin niin, että mies jätti minut, en pystynyt hänen mielestään mm.
syvällisiin keskusteluihin.
Todellisuudessa hän oli palannut entisen naisystävättärensä , syvällisiin keskusteluihin kykenevän, naisen luokse.
Jätetyksi tuleminen oli minulle shokki. Jouduin käymään mm. juttelemassa asiantuntijan
luona ja syömään rauhoittavia pillereitä.
Aloitin kostamisen..kaikkea pientä,ja vähän isompaakin.. ilkeitä kirjeitä ja puhelinsoittoja yms.
Kun mietin nyt jälkeenpäin, en koe tehneeni väärin.
Minulle tehtiin vääryyttä ja minulla oli oikeus kostaa. Halusin miehen kärsivän.
Oletko samaa mieltä?

minä

Moro
Mitäpä tuasta tuammosesta hyövyit? Väittäsimpä notta. et mitää. Itelles vua lisäsit pahoo oloo. Ensinnäkii jos välit mänöö poikki, nii ne mänööt. Ei sille mitää maha eikä ainakaa kostotoimet paranna tilannetta. Päivasto. Eikä siinä kannata lähtee ketää syyttelemääkää. Eikä kannata katkeroituukaa. Sillähi suap vua oma olosa entistä surkeemmaks. Kannattaa kahtoo peilii ja miettii mitähä män pielee mitee tein viärin vai teinkö mitää. Ja josko tuntuu notta. on ite tehnä jotai viärin ni kannattaa ottoo opiksee nottei se seuraavasa suhteesa toistus. Van jos tuntuu nottei ou mitää tehny ite viärin nii sen toisen tekemät virheet ei siirry siun seuraavaa suhteesee. Van jos kostotouhuihi lähet ni se kostautuu ennemi tai myöhemmi itelles. Ja suattaa pilata siun seuraavannii suhtees. Suatat nimittäi katkeroituu liikoo ja kostoo sille tilanteesees täysin syyttömälehi. Sille uuele kumppaniles ihan tahtomatas.

T.suapisti

Vierailija

Lainaus:

Moi!

Seurustelin aikoinaan erään miehen kanssa
viitisen vuotta. Olin niin rakastunut, että olin valmis melkein
mihin tahansa. Kävi sitten kuitenkin niin, että mies jätti minut, en pystynyt hänen mielestään mm.
syvällisiin keskusteluihin.
Todellisuudessa hän oli palannut entisen naisystävättärensä , syvällisiin keskusteluihin kykenevän, naisen luokse.
Jätetyksi tuleminen oli minulle shokki. Jouduin käymään mm. juttelemassa asiantuntijan
luona ja syömään rauhoittavia pillereitä.
Aloitin kostamisen..kaikkea pientä,ja vähän isompaakin.. ilkeitä kirjeitä ja puhelinsoittoja yms.
Kun mietin nyt jälkeenpäin, en koe tehneeni väärin.
Minulle tehtiin vääryyttä ja minulla oli oikeus kostaa. Halusin miehen kärsivän.
Oletko samaa mieltä?

minä

En ole kanssasi samaa mieltä. En ole edes varma, että juttusi on tapahtunut juuri sinulle tässä todellisuudessa, sillä se muistuttaa viihdeteollisuuden kliseitä.
Oletetaan, että tarina on tosi. En itse voisi olla suhteessa, jossa kumppani ei pystyisi keskustelemaan älyllisesti.
Tietenkin jätetyksi tuleminen loukkaa sydänjuuria myöten. Mutta kenenkään ei ole pakko jatkaa suhdetta, jos ei halua. Ketään ei voi omistaa ja kahlita, ei edes vihittyä puolisoa.
Kosto on alhaista ja käyttämäsi keinot voisi laskea rikoslaissa mainitun häirinnän piiriin. Usein lehdissä uutisoidaan ex-kumppanin häiritsevästä viestittetystä. Toistuvana ja runsaana häirintä voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Vierailija

Minusta ei ole oikein kostaa kenellekään mitään.
Todella pahalta tuntuvat nuo kertomasi puhelinsoitot, ilkeät kirjeet ym.
Elämä vain on sellaista, että ihmiset muuttuvat ja tunteet myös saattavat
muuttua ajan kuluessa. Tulitko itse yhtään sen onnellisemmaksi, kun sait
"kostettua"? Tunsitko tyytyväisyyttä? Uskon, että kostotoimenpiteillä vain
keräsit itsellesi negatiivista energiaa ja pahaa mieltä.

Ps. Sillä aikaa, kun kirjoittelin tätä vastausta, oli ilmestynyt
"suapistin" kirjoitus. Minusta se on tosi hyvä ja mukavasti kirjoitettu :)

Vierailija

Aloittaja anonyymille. Itsesi vain nolasit kun aloitit kostamisen. Kas, kun kaveri ei hakenut sinun suhteesi lähestymiskieltoa.Ketään ihmistä ei voi omistaa eikä kahlita.Unohda hänet ja jatka omaa elämääsi terveeltä pohjalta.

Vierailija

Lainaus:

Moi!

Seurustelin aikoinaan erään miehen kanssa
viitisen vuotta. Olin niin rakastunut, että olin valmis melkein
mihin tahansa. Kävi sitten kuitenkin niin, että mies jätti minut, en pystynyt hänen mielestään mm.
syvällisiin keskusteluihin.
Todellisuudessa hän oli palannut entisen naisystävättärensä , syvällisiin keskusteluihin kykenevän, naisen luokse.
Jätetyksi tuleminen oli minulle shokki. Jouduin käymään mm. juttelemassa asiantuntijan
luona ja syömään rauhoittavia pillereitä.
Aloitin kostamisen..kaikkea pientä,ja vähän isompaakin.. ilkeitä kirjeitä ja puhelinsoittoja yms.
Kun mietin nyt jälkeenpäin, en koe tehneeni väärin.
Minulle tehtiin vääryyttä ja minulla oli oikeus kostaa. Halusin miehen kärsivän.
Oletko samaa mieltä?

minä


Näytä niille, että sinulla menee nykyään hyvin. Nauti elämästä, harrasta ja etsi uutta seuraa. Se on paras kosto, kun ex-ystäväsi huomaa että olet päässyt menneen yli ja pärjäät hienosti ilman häntä.

Vierailija

Kosto ei ole suloista,se kostautuu vain itselle.
Et päässyt asiassa eteenpäin,kun olit junnautunut koston kierteeseen.
Kosto on tässä maailmassa saanut vain pahaa aikaan,sovussakin voi erota,
kaikkein kauheinta mitä olen kuullut,niin kumppani on jätetty tekstiviestillä.

Vierailija

Lainaus:

Kun mietin nyt jälkeenpäin, en koe tehneeni väärin.
Minulle tehtiin vääryyttä ja minulla oli oikeus kostaa. Halusin miehen kärsivän.

Minusta et tehnyt oikein, vaikka vääryyttä ehkä koitkin saaneesi osaksesi. Kun joku sellainen jättää, jota rakasti, on aluksi ihan hirveä olo ja vihakin on luonnollinen tunne. Mutta ratkaisevaa on se, miten vihansa kanssa menettelee. Minusta sinä et menetellyt oikein.

eitietoo
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Hei!

Aloitin keskustelun jätetyksi tulemisesta.
Kiitos vastauksista! Arvasin että tuomio tulee. ( Kukaan ei ollut samaa mieltä)
Joku epäili ettei tämä olisi tapahtunut, mutta totta joka sana.
Oikein olisi varmaan ollut niin kuin te sanoitte, hyväksyä tilanne, kostamalla vahingoitin myös itseäni,
ja lähestymiskiellonkin olisi voinut minulle laittaa.
Mutta olin sellaisessa kuohunnassa!!! Rakastin sitä miestä! Miten olisin voinut hyväksyä rauhassa tilanteen?
Putosin syvälle ja olin oikeasti jonkin aikaa sekaisin.
Enää en nojaa kehenkään, sillä jos toinen taas lähtee, kaadun rähmälleni!
Elämä onneksi jatkuu.
ps. Enää en tee kenellekään samaa, lupaan!

minä

Vierailija

Vihan tunne on luonnollista jätetyksi tulleelle, varsinkin kun olisi halunnut jatkaa. Sinulla ei ollut kykyä kanavoida vihan ja pettymyksen tunteitasi järkevämällä tavalla. Nuo "temppusi" saattoivat hieman ehkäpä helpottaa eroahdistustasi.

Vierailija

Lainaus:

Hei!

Aloitin keskustelun jätetyksi tulemisesta.
Kiitos vastauksista! Arvasin että tuomio tulee. ( Kukaan ei ollut samaa mieltä)
Joku epäili ettei tämä olisi tapahtunut, mutta totta joka sana.
Oikein olisi varmaan ollut niin kuin te sanoitte, hyväksyä tilanne, kostamalla vahingoitin myös itseäni,
ja lähestymiskiellonkin olisi voinut minulle laittaa.
Mutta olin sellaisessa kuohunnassa!!! Rakastin sitä miestä! Miten olisin voinut hyväksyä rauhassa tilanteen?
Putosin syvälle ja olin oikeasti jonkin aikaa sekaisin.
Enää en nojaa kehenkään, sillä jos toinen taas lähtee, kaadun rähmälleni!
Elämä onneksi jatkuu.
ps. Enää en tee kenellekään samaa, lupaan!

minä

Mie tiiän kyllä nottei siinä tilanteesa aina pysty ajattelemaa selekeesti. Omala kohalan aikonaa en kaiketi voi sanoo notta. oisin vihoo tuntena ainakaa lasteni äitii kohtaa vaikka hiä miut jättikii. Ja sanoi sukulaisillennii notteivät hyökää syyttäs, ko miekää en syytä. Josko jossakussa se vika ol nii se ol miussa, ku en häntä suana piettyy luonan. No miteepä tuala enee on välii. monta mukavoo asjoo ois jiänä kokemata josko ei ois eroo tult. Eikä tarvii kenellennii selitelä mitä tien tahikka en tie. Tosin ei tää herkkuu ou tää yksinää olokaa pitemmä piäle.

T.suapisti

Vierailija

Tuskinpa sinussa suapisti kaikki syy on ollut. Erossa ei kait muutenkaan syyllisiä kannata etsiä. On vain onnettomia ihmisiä, jotka ovat epäonnistuneet parisuhteessaan. Paljon riippuu myös siitäkin, missä iässä on kohdattu. Nuorena ihminen on monasti hyvin itsekeskeinen, vuorovaikutustaidot on vielä hakusessa. Vanhempana solmitut suhteet saattaa kestää paremmin, kun on tuota elämänkoulua takana riittävästi.

Vierailija

monta kertaa olen haikaillut: ollapa vielä nuori! Mutta ei nuoruuskaan pelkkää onnea ole, vaan esimerkiksi rakkaussurut voi nuori ihminen ottaa todella raskaasti. - Kun minut parikymppisenä jätti "Elämäni Mies", itkin
ensin silmät päästäni. Sitten rupesin nopeasti järjestämään itselleni työpaikkaa Tukholmasta, en paljon välittänyt
millaisen paikan työkkäri minulle hommasi. Pois, pois oli vain pakko päästä tästä kotikaupungista, jossa jokainen
puisto, katu ja rakennus muistuttivat tuosta miehestä. En kerta kaikkiaan kestänyt jäädä, vaan ihan uusi elämä
piti aloittaa. - No kestihän sitä "siirtolaisuutta" sitten vuoden päivät, sitten oli suru jo jäänyt taka-alalle, ja sukulaiset
ja ystävät vetivät taas takaisin kotikunnaille.

Vierailija

Joku epäili aloittajan kertomusta keksityksi tai ainakin epäaidoksi. Minä uskon. Noita tapahtuu kaiken aikaa. Myös itse olen kokenut samantapaisen jätetyksi tulemisen. Viihdyttiin yhdessä ja mies puhui jo pidemmälle yhteisestä tulevaisuudesta. Kunnes äkkiä vain muuttui ääni kellossa. Sitten hän kertoi, miten hyvä hänen exänsä oli ja että jos joskus tulee uusi suhde, sen on oltava paljon parempi kuin exä, joka hänen kertomanaan oli täydellinen kaikissa elämän osa-alueissa.. . . . Repikää siitä.

Onkohan maailmassa yhtään miestä, joka osaa olla aito, rakastaa aidosti ja ehdoitta ja olla uskollinen ja kunnioittaa naistaan?

Vierailija

Lainaus:

Onkohan maailmassa yhtään miestä, joka osaa olla aito, rakastaa aidosti ja ehdoitta ja olla uskollinen ja kunnioittaa naistaan?

On. Tiedän kokemuksesta yhden. Ja epäilen montaa muutakin....

Vierailija

<br /> [quote kirjoitti:

Onkohan maailmassa yhtään miestä, joka osaa olla aito, rakastaa aidosti ja ehdoitta ja olla uskollinen ja kunnioittaa naistaan?

Minun mieheni oli sellainen, tosin hänkin hieman ujo ja jäykkä, mutta TODELLA uskollinen ja aito, hyvä aviomies ja hyvä isä ja isoisä - mutta hän menehtyi, vain 52-vuotiaana...!! :( En ikinä usko, että toista yhtä hyvää voi löytyä, jos haluaisi näin "vanhana", 50-kymppisenä vielä löytää...
Vai onko olemassa jokin tietty paikka, palsta... KERTOKAA, jos jollakulla on myönteisiä kokemuksia uuden aidon suhteen löytymisestä!!? Surun murtama

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat