Suomen murteet

Vierailija

On varmaan syytä aloittaa toinen keskustelu Suomen murteista.
Tuo aikaisempi murteet-keskustelu ei käsittele kieliopillisesti
oikealla tavalla murteita. Olisin kiitollinen, jos täällä kuultaisiin
esim. opiskelujensa kautta oikeasti murteisiin perehtyneiden henkilöiden
ajatuksia. Laitan tähän linkin keskustelun avaukseksi ja saman myös siitä
kopioituna, jos joku ei uskalla linkkejä availla :)

http://internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli...

1 Suomen murrealueet

1 Lounaismurteet | 2 Hämäläismurteet | 3 Eteläpohjalaiset murteet | 4 Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet | 5 Peräpohjalaiset murteet | 6 Savolaismurteet | 7 Kaakkoismurteet

Suomen >murteet ja niiden alue käsitellään tässä perinteiseen tapaan. Valtakunnan rajojen ulkopuolella suomen murteita on puhuttu paitsi ns. >luovutetulla alueella ja >Inkerissä myös Ruotsin >Länsipohjassa sekä Norjan >Ruijassa Jäämeren rannalla. Murrekartoissa pienimpiä yksikköjä ovat >pitäjät. Karttojen pohjana on vuoden 1938 tilanne, jolloin kaakkoismurteiden puhujat elivät vielä perinteisillä alueillaan.
Vanhastaan murteet on jaettu länsimurteisiin ja itämurteisiin. >Länsimurteita ovat lounais-, hämäläis- ja pohjalaismurteet. >Itämurteita ovat savolaismurteet ja kaakkoismurteet. Itämurteiden puoleisia ääripitäjiä ovat Virolahti, Miehikkälä, Luumäki, Savitaipale, Mäntyharju, Pertunmaa, Sysmä, Kuhmoinen, Jämsä, Koskenpää (nyk. Jämsänkoski), Keuruu, Pihlajavesi, Ähtäri, Lehtimäki, Alajärvi, Lappajärvi, Kortesjärven itäosa, Evijärvi, Vimpeli, Kyyjärvi, Kivijärvi, Kinnula, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Kiuruvesi, Vieremä, Vuolijoki, Säräisniemen (nyk. Vaala) itäpuoli, Puolanka, Taivalkoski, Posio ja Kuusamo. – Nykyään myös Pudasjärvi ja Ranuan eteläosa, Ranuan kylä ja Simojärvi, (toisin kuin kartassa) luetaan kuuluvaksi savolaismurteiden Kainuun murteiden alueeseen (Räisänen 1972).
--------------------------------------------------------------------------------
1 >Lounaismurteet
Varsinaiset lounaismurteet:
1a Pohjoisryhmä
1b Itäryhmä

Lounaiset välimurteet (nämä esitetään nykyään myös omana murreryhmänään):
2 Porin seudun murteet
3 Ala-Satakunnan murteet
4 Turun ylämaan murteet
5 Someron seudun murteet
6 Länsi-Uudenmaan murteet

Lounaismurteiden aluetta on melkein koko >Varsinais-Suomi sekä Rauman ympäristö >Satakunnasta. Lounaiset >välimurteet ulottuvat Porin seudulta Länsi-Uudellemaalle.
--------------------------------------------------------------------------------
2 >Hämäläismurteet
1 Ylä-Satakunnan murteet
2 Sydänhämäläiset murteet
3 Etelähämäläiset murteet
4 Kaakkoishämäläiset murteet:
4a Hollolan ryhmä
4b Porvoon ryhmä
4c Iitin ryhmä

Hämäläismurteet ovat lounaisten välimurteiden ja itämurteiden välissä. Etelässä ne rajoittuvat Uudenmaan ruotsalaisasutukseen ja Suomenlahteen, pohjoisessa Etelä-Pohjanmaahan. – Sydänhämäläisiä murteita nimitetään myös >perihämäläisiksi murteiksi.
-------------------------------------------------------------------------------
3 >Eteläpohjalaiset murteet
Eteläpohjalaiset murteet ovat varsin yhtenäisiä ja alueella on selvät rajat. Murre on melko samanlaista myös Keski-Pohjanmaan Vetelissä, Kaustisella ja Halsualla heti ns. >savolaiskiilan pohjoispuolella. Eteläpohjalainen murrealue ulottui ilmeisesti sinne saakka ennen savolaisten >levittäytymistä.
-------------------------------------------------------------------------------
4 >Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
1 Keskipohjalaiset murteet
2 Pohjoispohjalaiset murteet

Keski- ja pohjoispohjalaisten murteiden raja sisämaahan päin on horjuva. Monet Keski-Pohjanmaan itäisimmät pitäjät ovat jo hyvin savolaisväritteisiä. Myös pohjoisempana tuntuu vahva savolaismurteiden vaikutus.

Nykyään Pudasjärvi ja Ranuan eteläosa luetaan kuuluvaksi (toisin kuin kartassa) savolaismurteiden Kainuun murteiden alueeseen (Räisänen 1972).

Keski-Pohjanmaan eteläosan Kaustinen, Veteli ja Halsua ovat säilyttäneet monia tyypillisiä eteläpohjalaisuuksia. Niiden ja Etelä-Pohjanmaan välissä on ns. >savolaiskiila.
--------------------------------------------------------------------------------
5 >Peräpohjalaiset murteet
1 Tornion murteet
2 Kemin murteet
3 Kemijärven murteet
4 >Jällivaaran murteet
5 Ruijan murteet

Peräpohjalaisia murteita ovat pohjoisimman Suomen – lähes koko Lapin läänin – sekä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan suomalaismurteet. Tornion murteita puhutaan Ruotsin puolen >Länsipohjassa. Pohjois-Norjan >Ruijan suomalaisasutus on sijainnut hajallaan eri vuonojen varsilla.
-------------------------------------------------------------------------------
6 >Savolaismurteet
1 Pohjois-Savon murteet
2 Etelä-Savon murteet
3 >Savonlinnan seudun välimurteet
4 Itäiset savolaismurteet eli Pohjois-Karjalan murteet
5 Kainuun murteet
6 Keski-Suomen murteet
7 Päijät-Hämeen murteet
8 Keuruun – Evijärven välimurteet
>Vermlannin savolaismurteet

Savolaismurteet ovat laaja-alaisin murteistomme. Niiden piiriin luetaan varsinaisen Savon maakunnan eli Etelä- ja Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjala, pääosa Päijät-Hämettä, Keski-Suomi, Kainuu ja Koillismaa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan välinen järviseutu. – Nykyään myös Pudasjärvi ja Ranuan eteläosa luetaan (toisin kuin kartassa) kuuluvaksi savolaismurteiden Kainuun murteiden alueeseen. (Räisänen 1972.) – Myös Keski-Skandinavian Vermlannin metsäsuomalaisten kieli on ollut vanhaa savon murretta.
--------------------------------------------------------------------------------
7 >Kaakkoismurteet
1 Varsinaiset kaakkoismurteet
2 Lemin seudun välimurteet
3 Sortavalan seudun välimurteet
4 Inkerin suomalaismurteet

Kaakkoismurteet on vanhastaan jaettu kahteen pääryhmään: Suomen kaakkoismurteisiin ja Inkerin suomalaismurteisiin. Suomen kaakkoismurteiden alkuperäisestä alueesta on enää jäljellä vain (entisen) >Kymen läänin itäpuoli.

Laatokan pohjoispuolen Raja-Karjalan sekamurteet eivät enää kuuluneet suomen vaan >karjalan kielen piiriin.

Sivut

Kommentit (39)

Vierailija

Edellä olevaa luetteloa lukiessani kyllä hämmästyin,
kuinka paljon Suomessa onkaan erilaisia murteita ja
vielä niiden lisäksi eri paikkakunnillakin pieniä eroja.
Sitten on vielä erilaisia ns. välimurteita :)

Vierailija

On hyvä ottaa esille faktaa murteista ja murrealueista. Silloin tällöin olen kurkistanut murrepalstalle ja huomannut, että eniten näyttää olevan itäisten savolaismurteitten käyttäjiä eli Pohjois-Karjalan murteella kirjoittavia.
Monilla saattaa kirjoittelun taustalla olla kaipuu lapsuuden murreilmastoon. Ehkä kieli on matkan varrella vähän rapistunut ja tilalle on tullut tahdonalaista vääntöä. Murre on parasta kuultuna, kirjoittaessa siihen ei saa oikeaa intonaatiota.

En ole huomannut yhtään karjalan kielen bagisijaa paikalla. Nythän kieltä elvytetään Joensuussa ja muuallakin on katoavan kielen taitajille perustettu keskustelupiirejä, usein ortodoksisen seurakunnan tiloissa.
Onkohan yhtään meänkielen taitajaa? Pohojalaasiakaan ei ole monta.

Tätä ei ole tarkoitettu hyökkäykseksi tai arvosteluksi murteella kirjoittavia kohtaan. Olen tähän asti pitänyt hyppyseni erossa siitä osiosta, mutta lukemista ei sentään voi kieltää sivullisiltakaan. Minusta on hauska arvuutella, mistä kukin kirjoittaja on kotoisin.

Vierailija

Kunon ilimmeisesti suatu tänne oikkee kirjanoppinut murtteenviäntäjä, niin oisi
mukava kuula jotta mitenkä sitä pohjos-karjalloo huasttoo lottuutettaan
kirjakielelä? Voipi siinä käyvä melekonen pöläkkä.
Tuola oli yks viisas toisessa ketjussa van ei sekkää antana näytettä vaikka tahon.
Minnoo tällä tavala huastana ainnaan ja omppaan tuo kelevanna. Onko tässä
isojahi virhheitä?
Minnuu ei tuo nippelitieto paljo kiinosta hauskkoo pittäissä. Niijjotta saisko
pelekästtään sitä murrenäytettä. Sitä pohjos-karjalloo.

t.metsänpoika

Vierailija

Lainaus:

Kunon ilimmeisesti suatu tänne oikkee kirjanoppinut murtteenviäntäjä, niin oisi
mukava kuula jotta mitenkä sitä pohjos-karjalloo huasttoo lottuutettaan
kirjakielelä? Voipi siinä käyvä melekonen pöläkkä.
Tuola oli yks viisas toisessa ketjussa van ei sekkää antana näytettä vaikka tahon.
Minnoo tällä tavala huastana ainnaan ja omppaan tuo kelevanna. Onko tässä
isojahi virhheitä?
Minnuu ei tuo nippelitieto paljo kiinosta hauskkoo pittäissä. Niijjotta saisko
pelekästtään sitä murrenäytettä. Sitä pohjos-karjalloo.

t.metsänpoika

Olen 18:09 kirjoittaja.
Vastaan omasta puolestani. En osaa kunnolla murrettasi ja senpä vuoksi en sitä kirjoitakaan. Murrekirjoittaminen näyttää olevan pyhä lehmä, johon kajoaminen edes pikkusormella aiheuttaa sättimistulvan. Lottuuttakkee ihan miten tahansa, omapa on asianne. Ei tarvitse lupaa kysellä.
Ymmärrän kaipuun menneeseen maailmaan. Itsekin kaipaan kuulla entisiä sanontoja. Murre on mukavaa kuultuna.

Vierailija

Lainaus:

Kiriotteleppa vaan itekses viisauksia.

Eihän siitä ole mitään haittaa kenellekään, jos tänne asiallista tietoa
kirjoitellaan. Kysymyshän on aika laaja, kun Suomessa on todella paljon
erilaisia murteita ja säilyttämisen arvoisia kaikki. Murteethan ovat rikkaus.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Kiriotteleppa vaan itekses viisauksia.

Eihän siitä ole mitään haittaa kenellekään, jos tänne asiallista tietoa
kirjoitellaan. Kysymyshän on aika laaja, kun Suomessa on todella paljon
erilaisia murteita ja säilyttämisen arvoisia kaikki. Murteethan on rikkaus.

Kiitos linkistä. Etsin iltani iloksi entisten asuinsijojeni murteita.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Kunon ilimmeisesti suatu tänne oikkee kirjanoppinut murtteenviäntäjä, niin oisi
mukava kuula jotta mitenkä sitä pohjos-karjalloo huasttoo lottuutettaan
kirjakielelä? Voipi siinä käyvä melekonen pöläkkä.
Tuola oli yks viisas toisessa ketjussa van ei sekkää antana näytettä vaikka tahon.
Minnoo tällä tavala huastana ainnaan ja omppaan tuo kelevanna. Onko tässä
isojahi virhheitä?
Minnuu ei tuo nippelitieto paljo kiinosta hauskkoo pittäissä. Niijjotta saisko
pelekästtään sitä murrenäytettä. Sitä pohjos-karjalloo.

t.metsänpoika

Olen 18:09 kirjoittaja.
Vastaan omasta puolestani. En osaa kunnolla murrettasi ja senpä vuoksi en sitä kirjoitakaan. Murrekirjoittaminen näyttää olevan pyhä lehmä, johon kajoaminen edes pikkusormella aiheuttaa sättimistulvan. Lottuuttakkee ihan miten tahansa, omapa on asianne. Ei tarvitse lupaa kysellä.
Ymmärrän kaipuun menneeseen maailmaan. Itsekin kaipaan kuulla entisiä sanontoja. Murre on mukavaa kuultuna.

Hyvähä seon tuatahi nippeltietoo julukasta emmie sillä. Mie oun yks sen toisen murrepalstan melek vakitusista kiriottelioista. Oun elänä koko tähäastise elämän tiälä susjrajala - tosi muualahii oun käynä. Van tästä miun murteesta minen tiiä mitee se lienöö. Siinä ko on sitä mitä enne kotona ja välee kylilähii huastettii ja varmasti sihi on tarttunna "lainauksii" muila seuvuila käyvessä ja ko tiälon käyny porukkoo muualta. Samate tartuntoja o antana sekii ko oun lukena vanahoja kirjoja joissa huastoo lotuuttaat jos jonnii moisila murteila. Sentähe tästä miu käyttämästä murteesta on kai tullunnahi tämmönen sekasotku. Tiälä ko asuu niitäi karjalaisii evakkoja ja minoon sitä mieltä notta. kaikki vaikuttaa kaikkee. Tavala tahikka toisela. Tuan alottajan listan perusteela en suana selevee mihinkä kohtaa mie murteen puolesta kuulusin.

T.suapisti

Vierailija

Jos katselemme tuosta aloituslinkistä Suomen murrealueita, niin murteiden
kirjo on todella runsas. Kaikilla murrealueilla on vielä paljon paikkakuntakohtaisia
eroavaisuuksia. Esim. jos joku sanoo puhuvansa vaikkapa Pohjois- tai Etelä-Karjalan
murretta, on toisen aika vaikea mennä sanomaan, ettei se ole aitoa.
Esimerkiksi ns. kaakkoismurteistakin on käytössä monia erilaisia versioita asuin-
paikkakunnan mukaan. Vaikkapa Kotkan, Lemin, Taipalsaaren, Lappeenrannan,
Imatran, Simpeleen ja Parikkalan seuduilla murteet ovat jonkun verran erilaisia.

Annetaan kaikkien kukkien kukkia :)

Vierailija

Kirjahyllyssäni on Suomen kansan murrekirja ,osa 1, joka on ilmestynyt jo v.-40 , sisältää näytteitä neljänsadan sivun verran. Metsänpoika kysyy Pohjois-Karjalan murteesta. Tämänkin kirjan mukaan murteet eroavat sen mukaan, missä Pohj. Karjalassa asut. Täällä on näytteitä Säämingistä,Kerimäeltä,Rääkkylästä, Kiteeltä,Tohmajärveltä,Soanlahdelta, Tuupovaarasta, Kiihtelysvaarasta,Liperistä,Kuusjärveltä,Polvijärveltä,Kontiolahdelta,Enosta, Ilomantsista,Pielisjärveltä,Nurmeksesta ja Valtimosta.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:

Kunon ilimmeisesti suatu tänne oikkee kirjanoppinut murtteenviäntäjä, niin oisi
mukava kuula jotta mitenkä sitä pohjos-karjalloo huasttoo lottuutettaan
kirjakielelä? Voipi siinä käyvä melekonen pöläkkä.
Tuola oli yks viisas toisessa ketjussa van ei sekkää antana näytettä vaikka tahon.
Minnoo tällä tavala huastana ainnaan ja omppaan tuo kelevanna. Onko tässä
isojahi virhheitä?
Minnuu ei tuo nippelitieto paljo kiinosta hauskkoo pittäissä. Niijjotta saisko
pelekästtään sitä murrenäytettä. Sitä pohjos-karjalloo.

t.metsänpoika

Olen 18:09 kirjoittaja.
Vastaan omasta puolestani. En osaa kunnolla murrettasi ja senpä vuoksi en sitä kirjoitakaan. Murrekirjoittaminen näyttää olevan pyhä lehmä, johon kajoaminen edes pikkusormella aiheuttaa sättimistulvan. Lottuuttakkee ihan miten tahansa, omapa on asianne. Ei tarvitse lupaa kysellä.
Ymmärrän kaipuun menneeseen maailmaan. Itsekin kaipaan kuulla entisiä sanontoja. Murre on mukavaa kuultuna.

Hyvähä seon tuatahi nippeltietoo julukasta emmie sillä. Mie oun yks sen toisen murrepalstan melek vakitusista kiriottelioista. Oun elänä koko tähäastise elämän tiälä susjrajala - tosi muualahii oun käynä. Van tästä miun murteesta minen tiiä mitee se lienöö. Siinä ko on sitä mitä enne kotona ja välee kylilähii huastettii ja varmasti sihi on tarttunna "lainauksii" muila seuvuila käyvessä ja ko tiälon käyny porukkoo muualta. Samate tartuntoja o antana sekii ko oun lukena vanahoja kirjoja joissa huastoo lotuuttaat jos jonnii moisila murteila. Sentähe tästä miu käyttämästä murteesta on kai tullunnahi tämmönen sekasotku. Tiälä ko asuu niitäi karjalaisii evakkoja ja minoon sitä mieltä notta. kaikki vaikuttaa kaikkee. Tavala tahikka toisela. Tuan alottajan listan perusteela en suana selevee mihinkä kohtaa mie murteen puolesta kuulusin.

T.suapisti

Suapisti kirjoitit sovinnollisesti. Kiitos siitä, toivottavasti olet esimerkkinä toisillekin murrekirjoittajille. Murteita ja kieltä yleensä voi tarkastella ilmiönä. Ei tässä ketjussa ketään pyritä loukkaamaan.
Sinun kieleesi on tarttunut matkoilla ainakin notta, olet varmaan asunut jossakin päin Pohjanmaata. Kätevä ilmaisu sinänsä ja siitä on tullut sinulle kuin hauska logo. :-)
Tässä ketjussa on linkki, josta pääsee katsomaan murteitten levinneisyyskarttaa. Katsopa lapsuusmaisemasi sijainti sieltä. Lapsuuden kielihän meillä ikääntyneillä puskee pintaan. Ainakin itselleni on käynyt näin. Asuin murrealueen rajoilla ja niin oma murteeni on saanut vaikutteita naapurimaakunnan puheenparsista.
Lapsuuden kielimaisemastani jäi muistoja evakoiden soljuvasta karjalan kielestä, joka ei todellakaan ole murretta, vaan itsenäinen suomensukuinen kieli.

Vierailija

>>>>Ei tarvitse lupaa kysellä.
Ymmärrän kaipuun menneeseen maailmaan. Itsekin kaipaan kuulla entisiä sanontoja. Murre on mukavaa kuultuna.>>>

Mie en kaipaile menneitä aikoja, mut koko aja kyl puhu täl ikiomal murteel ;D
Jokaikine päivä.
Kaikil ihmisil joita tappaan livenä tai puhelimes...
Ja täällä netissä kanssa.

Siis kuulunko mie menneesee maalimaa?
Oonko mie elävä vossiili ? ;D

Vierailija

Lainaus:

>>>>Ei tarvitse lupaa kysellä.
Ymmärrän kaipuun menneeseen maailmaan. Itsekin kaipaan kuulla entisiä sanontoja. Murre on mukavaa kuultuna.>>>

Mie en kaipaile menneitä aikoja, mut koko aja kyl puhu täl ikiomal murteel ;D
Jokaikine päivä.
Kaikil ihmisil joita tappaan livenä tai puhelimes...
Ja täällä netissä kanssa.

Siis kuulunko mie menneesee maalimaa?
Oonko mie elävä vossiili ? ;D

On ammatteja, joissa joutuu käyttämään yleiskieltä tullakseen ymmärretyksi, ainakin toisella murrealueella. Lisäksi se on usein kohteliaampaa kuulijaa kohtaan. Esimerkkinä vaikkapa raumalaisopettaja Pohjois-Karjalassa.
Murre voi silti olla hallinnassa ja sen voi ottaa käyttöön vapaalla. Vähän kuin vaihtaisi kotona verkkarit jalkaan.

Sinun murteesi on kyllä niin ymmärrettävää, ettei varmaankaan synny väärinkäsityksiä... :)

Vierailija

On karjalankieli, mutta myös karjalanmurteet. Länsi-Karjalassa puhutaan aivan eri murretta kuin Laatokan-ja Raja-Karjalassa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat