Entäpä jos hän häpeää minua...?

Vierailija

Tervehdys kaikille palstalaisille! Olen vähän päälle 50-vuotias nainen. Minulla on ollut "seurustelukaveri" lähes vuoden ja tapaamme yleensä vain täällä minun luonani "hellien hetkien" merkeissä. Olen melko lailla ylipainoinen enkä ehkä muutenkaan mikään erityisen kaunis. Miesystäväni sen sijaan on nuorekas ja hyvin hoikka.
Seurustelumme alkuaikoina kävimme muutaman kerran miehen asunnollakin, mutta sitten ei enää pitkiin aikoihin. Vain ystäväni kaksi melko nuorta poikaa olen nähnyt, muille sukulaisilleen saatikka kavereilleen hän ei ole minua esitellyt. Hän on kuitenkin nähnyt jo minun molemmat lapseni.
Nyt sitten jokin aika sitten miehen entinen siippa muutti uuden puolisonsa kanssa asumaan melko lähelle häntä. Kuvittelenko vain, vai häpeääkö kenties ystäväni minua ja pelkää, että saattaisin ehkä törmätä tuohon exään...? :( (Hän lienee kauniimpi ja hoikempi kuin minä) Alaikäisten lastensa vuoksi he ovat aika paljon vielä tekemisisissä keskenään, varsinkin puhelimessa, sillä heillä on yhteishuoltajuus.
Olen ehdottanut joskus, että kävisin miehen luona, mutta aina on jokin selitys, miksi se ei käy: hän on itse pahalla päällä, miehen pitää käydä naisen luona kylässä, yms.
Entinen vaimo sentään liikkuu ihan avoimesti uuden miehensä kanssa, vaikka tämä onkin melko tuhdissa kunnossa kuulemma!
Voivatko ihmiset olla näin pinnallisia, että ulkonäön takia ei haluta näyttää uutta ystävää?? Onko miesystäväni kenties sellainen?? Onko kenelläkään mitään vastaavaa kokemusta?
Ja miten pian olette tavanneet ystävänne sukulaisia tai kavereita, vaikka ette naimisiin olisi menneetkään? Minua on kummasti alkanut vaivata tämä asia... :(

Sivut

Kommentit (46)

Vierailija

Tiedätkö; epäilen, että kaverillasi ei ole puhtaat jauhot pussissa. Joko hän ei ole täysin sitoutunut sinuun (varma tunteistaan tai halustaan olla kanssasi) tai olisiko hänellä joku toinen kierroksessa samaan aikaan? Voisiko jompi kumpi selittää sen, miksi hän ei halua teidän tapaavan kotonaan?

Vierailija

Jos heittäydyt hänelle "hellien hetkien" kaveriksi, mitä muuta voit odottaa? Jos miesystävälläsi olisi nuori pimppari samoissa hommissa, ei öijö varmaan levittelisi häntä senkään vertaa.

Muuten olen sitä mieltä, ettei yleisiä neuvoja ole. Jokainen hoitaa hommansa. Se mitä sinulla on miesystävällesi ei ehkä ole käypää kamaa muihin ihmissuhteisiin. Mutta aina voi käydä kauppaa, jos ei pelkää menettävänsä yst'vää.

Vierailija

On sen verran tärkeä asia kyseessä, että kannattaisi kysyä asianosaiselta ihan suoraan, missä mennään. Jos kovin paljon arvailee ja tulkitsee, voi mennä pahasti pieleen

Kirsikankukka55

June.A
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Kyllä minusta on outoa jos ollaan seurusteltu noinkin kauan ja ainoastaan sinun luonasi tapailette.Ette ilmeisesti käy missään ulkonakaan yhdessä.En ole mikään neuvoja mutta yhdyn tuohon Kirsikankukan neuvoon.
En myöskään usko että ulkonäkösi olisi syynä siihen.Älä ala kuvittelemaan että sinussa on jotain vikaa.Jokainen meistä on kaunis omalla tavallaan ainakin sisäisesti.Ei kukaan ole ruma.Sitä vaan itse luulee olevansa .Jos jossain on vika niin tässä seurustelukumppanissa.

Vierailija

Nooo, June.A, kaitpa se vika sitten minussa kuitenkin on. En ole tarpeeksi "samannäköinen" kuin tämä exä. Joka on ystävälleni muuten ex-vaimo, ei suinkaan esim. ex-muija, exä tms... ;(((((((((

Vierailija

Kyllä oudolta vaikuttaa sinun tilanteesi, ystävä hyvä. Voisitko kysäistä ihan suoraan herralta, mistä kiikastaa. Ja kerro sekin suoraan, että olis kiva joskus tapailla hänenkin luonaan ja tutustua hänen läheisiinsä.
Helposti sitä ajautuu niihin tuttuihin uriin, mutta teekin poikkeus ja kerro tulevasi hänen luokseen kun hän ehdottaa vierailuaan.
Helppo on toista neuvoa, tiedän, mutta itse kuitenkin saatat arvella mistä todella voisi olla kysymys. Me täällä vaan annetaan mielestämme hyviä neuvoja joita sinä et voi kohdallasi uskoa. Jotain HYVÄÄ sinussa varmasti on kun suhde on kestänyt noinkin kauan. Sinä lopulta päätät millaisessa suhteessa haluat olla. Otapa herra puhutteluun.
Terveisin: yks melko "nätti" ylipainoinen.

Vierailija

"Voivatko ihmiset olla näin pinnallisia, että ulkonäön takia ei haluta näyttää uutta ystävää?? Onko miesystäväni kenties sellainen?? Onko kenelläkään mitään vastaavaa kokemusta?
Ja miten pian olette tavanneet ystävänne sukulaisia tai kavereita, vaikka ette naimisiin olisi menneetkään? Minua on kummasti alkanut vaivata tämä asia... :( "

Kyllä voivat. Minäkin olin joskus vuosia sitten avioeroni jälkeen. Mieheni oli pitkä ja komea, joka naisen "unelma!". Eroni jälkeen tapasin sitten aivan ihanan miehen, joka mielestäni oli ruma ja lisäksi lihava ja vanha, 10 vuotta vanhempi kuin entinen mieheni. Vastustelin itse ihastustani vastaan, vaan hänpä ei antanut periksi, kun juttuun tultiin niin hyvin. Arastelin aluksi kulkea tämän erilaisen miehen kanssa missään, missä olisin voinut törmätä sukulaisiini, tuttaviini tai exään. Vasta puoli vuotta tapailtuamme olin itse niin tottunut hänen erilaisuuteensa, että se menetti merkityksensä ja esittelin hänet äidilleni ja sisarelleni. Kumpikaan ei kommentoinut sen jälkeen minulle ulkonäköä vaan että olipahan kiva mies.

Kyllä se sisäinen kauneus on tärkeämpi kuin ulkoinen, joten älä itseäsi syytä toisen teoista tai käytöksestä. Ja jos lihavuus on sinulle ongelma, voithan aina yrittää laihtua.

Vierailija

Mies voi olla siipeilijä-tyyppi. Nainen ruokkii ja passaa miestä. Jotkut miehet on kovinkin laskelmoivia. Eivät kykene aitoon tunne-elämään ja mies ei halua näyttää muille naista, koska mies ei ole vakavissaan naisen kanssa. Miehen koti voi olla sellainen, ettei kehtaa sitä näyttää naiselle ja jos vielä nuuka mies kyseessä, niin ajattelee joutuvansa tarjoamaan jotakin purtavaa naiselle, jos hänet kotiinsa kutsuu. Onhan niitä kaikenlaisia tyyppejä.

Vierailija

Lainaus:

Mies voi olla siipeilijä-tyyppi. Nainen ruokkii ja passaa miestä. Jotkut miehet on kovinkin laskelmoivia. Eivät kykene aitoon tunne-elämään ja mies ei halua näyttää muille naista, koska mies ei ole vakavissaan naisen kanssa. Miehen koti voi olla sellainen, ettei kehtaa sitä näyttää naiselle ja jos vielä nuuka mies kyseessä, niin ajattelee joutuvansa tarjoamaan jotakin purtavaa naiselle, jos hänet kotiinsa kutsuu. Onhan niitä kaikenlaisia tyyppejä.

Vaan kun ei ole siipeilijäkään, en näet ruoki enkä passaa! Koti on siisti, mutta köyhä hänkin kyllä on, kuten minäkin. Itse kuitenkin kustantaa ruokansa ym menonsa. Ehkä hänellä on eron jälkeen vielä surutyö kesken...? Ei siis "uskalla" sitoutua.

Vierailija

Häpesi tai ei, irtaannu äkkiä tuosta suhteesta. Ei hän oikeasti tarvitse sinua. Jos olisi vakavissaan kiinteämpää suhdetta luomassa, ei käyttäytyisi noin. Säästä itseäsi ja pakene!

Vierailija

Minä en ole esitellyt uutta miesystävääni suvulleni.Enkä aio esitellä. Vika ei ole miehessä. Hän on pienikokoinen, 158cm . Minua pienempi. Tavallisen näköinen mies. Luonteeltaan mahtava. Rakastan häntä. Lapsiini ja läheisiin ystäviini olen hänet tutustuttanut. Lapset hyväksyvät hänet varauksetta. Muiden ei tarvitsekaan. Miksi sitten en esittele sukulaisilleni? En pidä heistä. En halua antaa hyvää miestäni ja suhdettani heidän loukattavaksi. Sukuni on olevinaan niin paljon parempia kuin muut. Toisista löytyy vain virheitä ja jutustelu on pikku irvailua ja nälvimistä.
Kysy kaveriltasi suoraan mikä mättää.Vasta sen jälkeen tee päätöksesi.

Vierailija

Niin, olen tuo aloittaja. Kiitos kaikille vaan kommenteista! Minäkään en kyllä edes haluaisi miesystäväni sukuun tutustua, mutta lapsiin ehkä sentään. Monet ystäväni sukulaisista tosin asuvat siinä lähistöllä, mutta eivät he ole kuitenkaan niin läheisissä väleissä keskenään, että ihan yhtäkkiä piipahtaisivat kyläilemässä, joten sitäkään ei ystäväni tarvitsisi "pelätä"... (Sitä paitsi, kaikki asuvat kerrostalossa, paitsi tuo entinen vaimo miehineen, joka asuu rivitalossa.) Ja kerrostalossahan voi ikään kuin "piiloutua", esittää, että ei ole kotosalla! Vaikka auto näkyisikin pihalla, voihan sitä aina olla vaikka ulkoilemassa... :)
Pitäisi siis tosiaan varmaan kysyä suoraan, miksi en enää "saa" vierailla tuolla hänen kotonaankaan, mutta pelkäänpä, että se jotenkin liittyy tuohon sukuun, tai ainakin exään...! Kaupungilla ja kaupoissa yms. olemme liikkuneet yhdessä.
En haluaisi tämän suhteen kaatuvan, kun mies on niin kiva kuitenkin! Hänellä on ehkä ennakkoluuloja uutta suhdetta kohtaan... Mitähän tässä pitäisi tehdä...? :(

Vierailija

Ei oikein vaikuta normaalilta aikuisen käytökseltä, vertaisin salarakkaaseen. Itse en seurustelis henkilön kanssa jonka takia tarttis piileskellä ja olla aina jotenkin varuillaan.

Vierailija

Lainaus:

Ei oikein vaikuta normaalilta aikuisen käytökseltä, vertaisin salarakkaaseen. Itse en seurustelis henkilön kanssa jonka takia tarttis piileskellä ja olla aina jotenkin varuillaan.

No eihän me varsinaisesti "piileskellä" tai olla varuillaan - mutta kyllä mua jotenkin tää homma vaan nyt risoo, vaikka niin kultainen mies onkin... Hän ei kai halua sitoutua, ei halua kohdata sitä arkea uuden ystävän kanssa, kun entisen kanssa meni sukset ristiin. Onkohan kyse tästä? Tai siitä pelosta, että millaista se arki tulisi olemaan minun kanssani? Halutaan vaan nauttia siitä "uutuudenviehätyksestä"?? Ei haluta kohdata arkea yhdessä?? Minä kuitenkin alan jo nääntyä tähän ikävän tunteeseeni!! Kun olen niin paljon yksin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat