Selkähelvetti

Vierailija

Väisänen kirjoitti kokemustensa pohjalta kirjan,
Selkähelvetti.
Kroonisesta selkäkivusta kärsinyt nuori nainen etsi yhdeksän vuotta helpotusta oloonsa. Pitkän kärsimysnäytelmän jälkeen hän valittaa, että selkäkipupotilaat jätetään Suomessa oman onnensa nojaan.

Väisänen toivoo, että muut voisivat oppia hänen kokemuksistaan eikä heidän tarvitsisi kokea samaa.

Hänen selkänsä kunto oli välillä niin paha, että hän olisi tarvinnut kokonaisen tiimin erilaisia ammattilaisia auttamaan selän kuntoutuksessa, mutta sellaisia löytyy vain sairaaloiden kipuklinikoilta, joihin taas on liian pitkät jonot.

–Pahimmillaan joutuu kyykytettäväksi lääkäriltä toiselle ja kipu ehtii kroonistua – kuten kävi itselleni.

Hän kokeili muun muassa lääkäriä, fysioterapiaa,
osteopatiaa,
akupunktiota,
lihasrelaksantteja,
masennuslääkkeitä,
kipugeeliä,
opioideja,
särkylääkettä,
hierontaa ja ruokavalion muutosta.

Lääkärit eivät ottaneet terveennäköisen sporttisen parikymppisen kipukokemuksia vakavasti. Kun hän meni lääkäriin selkä kyttyrällä kykenemättä istumaan tuoliin, lääkäri määräsi lääkkeitä ja sairauslomaa.

–Varo ettet halvaannu, totesi eräskin lääkäri vastaanoton lopuksi.

"Olet kuin Bambi jäällä"
Kuntohoitajaksi valmistunut Väisänen tunsi ensimmäiset vihlonnat selässään parikymppisenä. Oireet pääsivät toisinaan niin pahaksi, että hän makasi vanhempiensa sohvalla viikkoja kykenemättä edes itse muuttamaan jalkojensa asentoa.

–Jos halusin vessaan, eläkeikää lähestyvät vanhempani vetivät minut ylös sohvalta ja minä karjuin tuskasta.

Lopulta Väisänen löysi etsimänsä, hyvän fysioterapeutin, joka tutki hänet perusteellisesti ja antoi diagnoosin:

–Rintaranka ihan betonia. Lanneranka on yliliikkuva, seilaa miten sattuu ilman keskikehon tukea. Olet kuin Bambi jäällä.

Magneettikuvat eivät paljastaneet mitään niin vakavaa, että leikkausta olisi tarvinnut tehdä.
Terapeutti antoi täsmäliikkeet muun muassa rintarangan liikkuvuuden kohentamiseksi,
pakaralihasten hermotuksen parantamiseksi ja syvien vatsalihasten aktivoimiseksi.

Jumppa jatkuu yhä tänä päivänä. Lisäksi Väisänen käy pilateksessa ja osteopaatilla.
Hänen täytyy myös jatkuvasti tarkkailla, miten kauan istuu kerralla, missä asennossa,
miten kumartelee, miten seisoo.

–Tämä on loppuelämän mittainen projekti, sanoo freelancerina kirjoittava Väisänen.
STT–SAILA KIUTTUhttp://www.iltasanomat.fi/terveys/Selk%C3%A4sairasta%20kyykytettiin%20l%...

Sivut

Kommentit (116)

Vierailija

Noissa selkäkivuissa on jotenkin myös stressi mukana, mutta en vain tiedä miten. Eikä moni muukaan tiedä,mutta näin se vain on.

Vierailija

Lainaus:

Minkäs sitten voit, jos selkä on paskana. Ei ne lääkäritkään voi ihmeitä tehdä.

–Rintaranka ihan betonia. Lanneranka on yliliikkuva, seilaa miten sattuu ilman keskikehon tukea. Olet kuin Bambi jäällä.
quote
No eihän siinä selkä sökönä ole jos liikkuvuudessa on sellasita häiriötä, johon voidaan vaikuttaa?
Itse en lääkäreihin enää luota kovinkaan paljon.

Syy:kaikkeen vaivaan on tarjottu vain pillereitä, ja niistä tuli vielä ikäviä sivuvaikutuksia.
Ruokaremontti oli pitkä prosessi, mutta kannatti.

Nyt on kivut lähes minimissä, ja voi tehdä töitä kropan liikuvuuden eteen:
- ennen oli liikunta tuskallista, joten lihakset surkastui..
-sen vuoksi tuli virheasentoja, jotka lisäsivät kipuja...
Tuli välillä jo itsetuhoisiakin ajatuksia, kun ajatteli että"helvetti" jatkuisi vielä vuosikymmenet....

Ravintopuoli on a ja o.
olet mitä syöt: ihan totta.
Pienikin liikuntamäärä lisää verenkiertoa.
On liikkeitä, joita voi tehdä sänkypotilaskin.
Ja pitää tehdä! :)
Mukava musiikki vähentää stressiä ja laukaisee jännitystiloja lihaksissa ja muutenkin kehossa.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Minkäs sitten voit, jos selkä on paskana. Ei ne lääkäritkään voi ihmeitä tehdä.

–Rintaranka ihan betonia. Lanneranka on yliliikkuva, seilaa miten sattuu ilman keskikehon tukea. Olet kuin Bambi jäällä.
quote
No eihän siinä selkä sökönä ole jos liikkuvuudessa on sellasita häiriötä, johon voidaan vaikuttaa?
Itse en lääkäreihin enää luota kovinkaan paljon.

Syy:kaikkeen vaivaan on tarjottu vain pillereitä, ja niistä tuli vielä ikäviä sivuvaikutuksia.
Ruokaremontti oli pitkä prosessi, mutta kannatti.

Nyt on kivut lähes minimissä, ja voi tehdä töitä kropan liikuvuuden eteen:
- ennen oli liikunta tuskallista, joten lihakset surkastui..
-sen vuoksi tuli virheasentoja, jotka lisäsivät kipuja...
Tuli välillä jo itsetuhoisiakin ajatuksia, kun ajatteli että"helvetti" jatkuisi vielä vuosikymmenet....

Ravintopuoli on a ja o.
olet mitä syöt: ihan totta.
Pienikin liikuntamäärä lisää verenkiertoa.
On liikkeitä, joita voi tehdä sänkypotilaskin.
Ja pitää tehdä! :)
Mukava musiikki vähentää stressiä ja laukaisee jännitystiloja lihaksissa ja muutenkin kehossa.

Huomenta vua kaikile tasapuolisesti.
Miulon viijees vuos mänössä tätä selekähelevettii. Sitä aluperin sanottii nottei tää korjauvu ilima puukkoo ja notta. puuko alle pitäs pistee ja nopeesti. No sittä tietty nää vakikuviot ko alettii maksumiestä kyselä vakuutusyhtiöstä ni eipähä minuu enee mikää vaivanakaa. Ja nyt ei (enee) löyvy mitä leikata. Osa lekurloista sanoo suoraa päi näköö notta. sinuuha o tutkittu jo iha liikoohi. Kokeilivat jo ehtii korvii välistäi sitä vikoo. ei löytynä. Töihe pitäs männä sanoot. Terve ukko. Ei vua siltä tunnu. 6 nappii opiaattiloita päivää. Ei kuulosta ies paljolta- eihä? kaks o viä vara kiristee josko oikei pahaks äityy. Välii huuvan suoroo huutoo tuskissan. va mikää ei vaivoo. Ja sittä tää muutama valtio valtiosa. kela. laittaa kuntoutuksee ja kieltää kaikemmoiset tutkimukset lähetteessää. Patistaa mänemää viä linja-autola tahi junala sen 500km mikä matkoo ois. Pahinta tässä selekähelevetissä on se notttei kukaa muu ko semmone joka ite on tahi on olt samasa tilanteesa ota vakavasti selekäsairasta. kaikki muut pitäät vua patalaiskana ja luulotautisena työtävieroksuvana.

paljo ois viä kiriotettavoo asjasta van en kärsi enee istuu konee iärelä pitempää.

T.suapisti

Vierailija

Lukekaapa Antti Heikkilän kirja Selän viisaus.

Itse olen selkäni kanssa taistellut parikymmentä vuotta.
Kertaalleen leikattu välilevyn pullistuman ja pysyvien tunto ym. puutostilojen seurauksena.
Toiseen leikkaukseen eli nikaman siirtymien aiheuttamiin vaivoihin eli jäykistysleikkaukseen en enää suostunut. Nämäkin vaivat iän myötä helpottuu, kun nikamien ypäristö rupeaa rustottumaan ja luonnollinen jäykistyminen tapahtuu.
Leikkauksen seurauksena kivut, vaivat ja ongelmat poistui.
Tilalle tuli kuitenkin uusi ongelma, eli arpikudosta issiashermon ympärille ja siitä sitten loppuelämän ajoittain hankala vaiva.
Tuolloin 90-luvulla ei välilevynpullistumaa heti lähdetty fysikaalisilla hoidoilla ja omalla jumpalla hoitamaan, kuten nykyisin jo tehdään.
Yhteenvetona en suosittele kenellekkään leikkausta kuin äärimmäisessä hädässä eli jos selkäydin ahtautuu ja liikuntakyky on vaarassa.

Nyt tällä elämänviisaudella ja kipukokemuksella voin ajatella selkäkipujani aivan uudesta näkökulmasta.
Oman mielen, alitajunnan, vaikeiden elämänkokemusten, pettymysten ym. ilmenemisenä selkäkipuina.
Mitä taakkaa, huolta ym. kannat mielessäsi niin paljon, että selkäsi on kipeä?
Tätä kannattaa kysyä itseltää.
Vastauskin löytyy, kunhan uskaltaa tutkiskella itseään.
Niin, mutta kun olen tehnyt niin, niin raskasta työtä ja selkäni meni sen vuoksi.
Näinhän minäkin ajattelin aikoinaan. Työ altistaa sen seurauksena ja yhdessä mielen kanssa yhdessä.
Uskon ihmisen kokonaisvaltaisuuteen ja mielen ja kehon saumattomaan yhteyteen.

Nykyisinkin selkäni oireilee ja kipuilee ihan riittävästi. Selkä on tutkittu ja vanhat vaivat siellä on edelleen.
Usein, ellei aina kipujen syynä selässä on lihakset ja niiden aiheuttamat heijastekivut.
Eli viesti on selvä LIIKKEELLE!
Kivusta huolimatta tai juuri siksi kävelemään ja venyttelemään selkää. Tanssin eri muodot liikuntaharrastuksena auttaa hyvin. Lajeja on lukuisia omien mielymysten mukaan.

Usein syytämme lääkäreitä kun selkää ei saada kuntoon. Jokaisen syyttäjän on katsottava peiliin ja tehtävä itse jotain selän hyvinvoinnin eteen, keinoja kyllä löytyy.

Joskus kannatta jättää kaikki lääkkeet pois ja kuunneella selän kipujen aitoa viestiä aidosti!

Vierailija

Joo, samaa mieltä kuin edellinen. Punttisalille vaan, niin siellä ne lihakset vahvistuu ja selkävaivat katoavat. Lisäksi tietenkin se oikea ravinto, ei mitään hiilihydraattimössöä.

Vierailija

Lainaus:

Joo, samaa mieltä kuin edellinen. Punttisalille vaan, niin siellä ne lihakset vahvistuu ja selkävaivat katoavat. Lisäksi tietenkin se oikea ravinto, ei mitään hiilihydraattimössöä.

Jos sattuu olemaan issiashermo joka on kireällä, en kyllä kehottaisi punttisalille, tämä hermo jos menee poikki, ei kävellä enää ikinä. Joten varmaan kannattaa otta selvää ensin oman vaivan syy, ennenkuin sitä itse alkaa hoitamaan.

Vierailija

Jos sattuu olemaan issiashermo joka on kireällä, en kyllä kehottaisi punttisalille, tämä hermo jos menee poikki, ei kävellä enää ikinä. Joten varmaan kannattaa otta selvää ensin oman vaivan syy, ennenkuin sitä itse alkaa hoitamaan.[/quote]

Oletko aivan varma antamasasi ohjeesta.
Tuskin issiashermo poikki menee ja ei takuulla parane paikollaan ollessa.
Liikuntaa on niin monenlaista ja punttisalillakin voi valikoida mitä lihasryhmiä harjoittaa.
Minun kireä issiashermo ym. vaivat ei kestä nopeita äkkinäisiä liikkeitä, kuten kaatumisia, bencihyppyjä, vesihiihtoa ym. vastaavia lajeja, joita en harrastaisikaan.
Kaatumisia ei voi kukaan välttää, mutta niihinkin pitää osata varautua.
Jos ei uskalla mennä punttisalille niin miten voi liikua ja jos kaatuu niin eiköhän hermot siinäkin "katkea"??????

Vierailija

Lainaus:

Jos sattuu olemaan issiashermo joka on kireällä, en kyllä kehottaisi punttisalille, tämä hermo jos menee poikki, ei kävellä enää ikinä. Joten varmaan kannattaa otta selvää ensin oman vaivan syy, ennenkuin sitä itse alkaa hoitamaan.

Oletko aivan varma antamasasi ohjeesta.
Tuskin issiashermo poikki menee ja ei takuulla parane paikollaan ollessa.
Liikuntaa on niin monenlaista ja punttisalillakin voi valikoida mitä lihasryhmiä harjoittaa.
Minun kireä issiashermo ym. vaivat ei kestä nopeita äkkinäisiä liikkeitä, kuten kaatumisia, bencihyppyjä, vesihiihtoa ym. vastaavia lajeja, joita en harrastaisikaan.
Kaatumisia ei voi kukaan välttää, mutta niihinkin pitää osata varautua.
Jos ei uskalla mennä punttisalille niin miten voi liikua ja jos kaatuu niin eiköhän hermot siinäkin "katkea"??????
[/quote]

"Isssiashermoa" kannattaa venytellä ihan päivittäin.
Selällään maaten toinen piolji koukussa ja suoraa jalkaa nostetaan kattoa kohden ja kurotetaan vuoroin varpaita ja vuoroin kantapäätä eteenpäin. Sama toisella jalalla useita kertoja.

Vierailija

Lainaus:

Jos sattuu olemaan issiashermo joka on kireällä, en kyllä kehottaisi punttisalille, tämä hermo jos menee poikki, ei kävellä enää ikinä. Joten varmaan kannattaa otta selvää ensin oman vaivan syy, ennenkuin sitä itse alkaa hoitamaan.

Oletko aivan varma antamasasi ohjeesta.
Tuskin issiashermo poikki menee ja ei takuulla parane paikollaan ollessa.
Liikuntaa on niin monenlaista ja punttisalillakin voi valikoida mitä lihasryhmiä harjoittaa.
Minun kireä issiashermo ym. vaivat ei kestä nopeita äkkinäisiä liikkeitä, kuten kaatumisia, bencihyppyjä, vesihiihtoa ym. vastaavia lajeja, joita en harrastaisikaan.
Kaatumisia ei voi kukaan välttää, mutta niihinkin pitää osata varautua.
Jos ei uskalla mennä punttisalille niin miten voi liikua ja jos kaatuu niin eiköhän hermot siinäkin "katkea"??????
[/quote]

Pitkitin leikkaukseen menoa viimeiseen asti, lopulta en voinut enää edes auto ajaa. Sairaalassa lääkäri sanoi leikkauksen jälkeen, jos et nyt olisi tullut, kohta tämä hermo olisi mennyt poikki, ja en olisi kävellyt enää ikinä, vaan istunut pyörätuolissa ikäni. Jos hermo on pahasti puristuksissa, se vie yleensä ihmisen niin kipeäksi, ettei tule mieleenkään mennä kuntosalille, kun ei edes pääse sängystä omin voimin ylös. Leikkaus onnistui, ei enää kipua, ei lääkkeitä, toistaiseksi luotan tämän kokemukseni jälkeen vielä enemmän lääkäriin, kuin näihin ohjeisiin mitä täällä annetaan, kaikella kunnioituksella poppamiehiä kohtaan, vai pitäisikö sano poppanaisia kohtaan.

Vierailija

Lainaus:

Lukekaapa Antti Heikkilän kirja Selän viisaus.

Itse olen selkäni kanssa taistellut parikymmentä vuotta.
Kertaalleen leikattu välilevyn pullistuman ja pysyvien tunto ym. puutostilojen seurauksena.
Toiseen leikkaukseen eli nikaman siirtymien aiheuttamiin vaivoihin eli jäykistysleikkaukseen en enää suostunut. Nämäkin vaivat iän myötä helpottuu, kun nikamien ypäristö rupeaa rustottumaan ja luonnollinen jäykistyminen tapahtuu.
Leikkauksen seurauksena kivut, vaivat ja ongelmat poistui.
Tilalle tuli kuitenkin uusi ongelma, eli arpikudosta issiashermon ympärille ja siitä sitten loppuelämän ajoittain hankala vaiva.
Tuolloin 90-luvulla ei välilevynpullistumaa heti lähdetty fysikaalisilla hoidoilla ja omalla jumpalla hoitamaan, kuten nykyisin jo tehdään.
Yhteenvetona en suosittele kenellekkään leikkausta kuin äärimmäisessä hädässä eli jos selkäydin ahtautuu ja liikuntakyky on vaarassa.

Nyt tällä elämänviisaudella ja kipukokemuksella voin ajatella selkäkipujani aivan uudesta näkökulmasta.
Oman mielen, alitajunnan, vaikeiden elämänkokemusten, pettymysten ym. ilmenemisenä selkäkipuina.
Mitä taakkaa, huolta ym. kannat mielessäsi niin paljon, että selkäsi on kipeä?
Tätä kannattaa kysyä itseltää.
Vastauskin löytyy, kunhan uskaltaa tutkiskella itseään.
Niin, mutta kun olen tehnyt niin, niin raskasta työtä ja selkäni meni sen vuoksi.
Näinhän minäkin ajattelin aikoinaan. Työ altistaa sen seurauksena ja yhdessä mielen kanssa yhdessä.
Uskon ihmisen kokonaisvaltaisuuteen ja mielen ja kehon saumattomaan yhteyteen.

Nykyisinkin selkäni oireilee ja kipuilee ihan riittävästi. Selkä on tutkittu ja vanhat vaivat siellä on edelleen.
Usein, ellei aina kipujen syynä selässä on lihakset ja niiden aiheuttamat heijastekivut.
Eli viesti on selvä LIIKKEELLE!
Kivusta huolimatta tai juuri siksi kävelemään ja venyttelemään selkää. Tanssin eri muodot liikuntaharrastuksena auttaa hyvin. Lajeja on lukuisia omien mielymysten mukaan.

Usein syytämme lääkäreitä kun selkää ei saada kuntoon. Jokaisen syyttäjän on katsottava peiliin ja tehtävä itse jotain selän hyvinvoinnin eteen, keinoja kyllä löytyy.

Joskus kannatta jättää kaikki lääkkeet pois ja kuunneella selän kipujen aitoa viestiä aidosti!

Mie just tuata tarkotin ko sanoin nottei selekäsairasta ymmärä kukaa muu ko semmone jolle itelä o selekä OIKEESTI kipee. En ou lukena ite tuata heikkilän kirjoo enkä lue. tutulta kuulin katkelmii siitä ja sittä mie oun nähnä tuan heikkilän huastattelun. Sen huomoo notta. se ukko on kela liäkär. kukaa ei ou oikeesti kipee sen mielestä ressii se vua o ja viärällaista sapuskoo ja patistaa punttisalile. Mie oun nykysellää jo köpöukko van sevverra miusta sisuu viä löytyy notta. minoo valamis pieksämää tuamose uko samaa kuntoo ko ite oun nyt ja voin sanuu sille viä päi näköö nottet sie kipee ou siulo vua ressii ja ruuvasulatushäiriöitä painu punttisalile siitä.
Soon turha kuvitela notteikö imeine ou valamis kokeilemaa mitä vua sen ette nottei jatkuvasti tarviis olla tuskissaa. Jumpat ja akupunktiot, jäsenkorjoojat ja rosenit on kokeiltu useemmalaiset mömmöt apteekista, saunomiset hierotukset vysioakutuolit ja terapia-altaat on kokeiltu. Toine sanoo pitää venytelä toine jyrkästi kieltää sen. lenkile en enee kykene enkä sapuskoo ite tekemää mikroruuvat ei ou terveellisii va justiisa hengis pitäät. van nii toivoton en viä ou notta. kaikemmualima huuhaa ukkoja uskosin. Sen o sanona mon muu ja sen voin sanoo miekki notta se tua ukko o ite julistautuna vähä joka ala amatilaiseks eikä ymmärä mistää mittää vapuhuu tarpeeks vakuuttavasti ni alakaa itehi kohta uskoo omii puheitaa ja suap monet muuttii uskomaa.
Josko joku suap avu ja paranukse tuan heikkilä opetuksila ni suotakoo se hälle emmie sillä sano. va miule o sen ja kenennii muunkaa tulla sanomaa notten mie oikeesti kipee oukkaa va seo vua ressii tahikka ilimavavoja

T.suapisti

Vierailija

Kamalan vaikeaa on oikeanlaatuista apua vaivoihinsa saada..
Jos olisi iso pankkitili,sitten voisi saada jotain helpotusta...
muuttaisin etelän lämpöön täältä, ainoastaan kesällä pari kk on siedettävämpi olo...
ja tosikovilla pakkasilla...
pohjoisnavalle en muuttais, mut etelä...ilman tsunameja ja terroristeja..ja....ja
No, kipulääkkettä naamaan vaan..
Olin kyllä aika huvittunut kerran kun luin että placebo-lääkkeetkin vaikuttaa-
joillakin henkilöillä hyvin...

Elikä. minullakin on "uskon puute" , vaan...?

Aloin ajankulukseni kokeilla niitä ravintojuttujakin:
juuri äsken tekemäni "vihersmoothie" on niiin kammottavan värinen, että varmasti se on terveellistä ;D
Ja illalla pakurikääpäteetä :)
Nauraminen helpottaa välillä..vähän...
Laittasko loput viherpirtelöstä naamaan, ottas kuvan itestään ja laittas kakaroitten kauhuksi Facebookiin..
Ruokanne olkoon lääkkeenne, sanoi joku, ennenkuin lääketehtaat alkoivat maailmaa hallita.
Jos olisi enemmän rahaa kuin pieni eläke(alle 800/brutto)niin muuttasin etelään, makaisin palmun alla odotellen milloin kookospähkinät tippuvat...
Minun tuurillani tulisi kyllä päähän..
pitääkin lisätä siihen mielikuvitusmaisemaani kypärä mummelin päähän, palmun alle...
Kipuilijamummeli

Vierailija

Kipu ja mielikuvitusmatkailu

Mielikuvamatkailu
Mielikuvamatkailussa mielihyvää tuottavilla muistikuvilla
pyritään saavuttamaan rentoutuminen ja vapautuneisuuden
tunne ja sitä kautta suuntaamaan ajatukset pois kivusta.
Mielikuvat voivat olla matkoja tulevaan tai menneeseen tai
matkoja eri paikkoihin mistä vanhus saa mielihyvää.

• Huomioi että vanhuksilla on usein aistimuutoksia ja
näin ollen tulee huomioida kaikki vanhuksen
mahdollisuudet tuntea mielikuvamatka.
• Kerro vanhukselle, että aiot ohjata häntä hänen oman
mielikuvituksensa avulla siirtämään ajatukset pois
kivusta.
• Pyydä vanhusta hengittämään rauhallisesti ja syvään
sisään ja ulos sekä toistamaan tämä muutamia kertoja.
Pyydä sulkemaan silmät ja ottamaan mukava asento.
• Ohjaa vanhusta rentouttamaan vuorotellen jalat,
varpaat, kaula, kasvot, otsa ja silmät. Lopuksi
käsivarret, kädet ja sormet.
• Johda vanhus siirtymään mielessään paikkaan, jossa
hän tuntee turvallisuutta ja hyvää oloa.
• Käytä ohjauksessa sallivia ja myönteisiä sanamuotoja,
älä manipuloi.
• Pyydä vanhusta keskittymään miellyttäviin mielikuviin
ja kysele rauhallisesti mitä hän näkee/kuulee/aistii?
Mitä hän tekee tai näkeekö hän eläimiä tai muita
ihmisiä?
• Lopeta mielikuvittelu pyytämällä vanhusta palaamaan
kotiin tai lopettamaan sen mitä on tekemässä. Kehota
availemaan hitaasti silmiä, liikuttelemaan varpaita ja
sormenpäitä.
• Keskustele lopuksi vanhuksen kanssa hänen
kokemuksestaan.
Ajattelin tehdä tästä itselleni sovellettuna sopivan äänitteen...
ehkäpä piiipahdan sen kypäräpäisen mummelin luokse palmun alle hetkeksi ;)
Ehkäpä näen muitakin ...?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat