Kysymyksiä ruisleivän leipomisesta

Vierailija

Hei,

Tein ensimmäisen kerran ruisleipää Kotivinkin? ohjeella.
Onnistui melko hyvin, mutta olisi voinut olla hieman happamampaa. Tuleekohan jatkossa happamuutta lisää kun leivon pakastetulla hapatteella uudelleen ja uudelleen? Entä kannattaako hiivaa lisätä, kun ohjeessa oli 25 g 1 1/2 litran/4 leivän taikinaan ja onko se hyvä konsti, jos haluaa happamamman leivän vai meneekö suorastaan pilalle hiivaa lisäämällä.

Ja jos voi lisätä, mikä olisi sopiva määrä? Kiitos etukäteen ohjeista..

Kommentit (6)

Vierailija

Minä teen ruisleipää siten, että laitan litran piimää ja lorauksen siirappia lämpenemään kädenlämpöiseksi, lisään sitten palan hiivaa ja ripauksen suolaa ja sitten lisään ruisjauhot, Joukkoon ehkä vähän vehnäjauhoja sitkoa lisäämään, myös joskus leseitä, auringonkukansiemeniä, pähkinärouhetta, kurpitsansiemeniä tms. Alustan kevyesti, kohotan ja leivon. Annoksesta tulee 4 reikäleipää ja on turkasen hyvää.

Vierailija

Eipä kannata ruisleivän kotona teko monestakin syystä, menee energiaa aivan harakoille ellei ole vallan suurperhe ja puulämmitteinen asunto, leivin uunin vaatii, sähkö uunissa ei tule minkään veroista, joten osta K-kaupasta valmis leipä.
Ja unohda haaveilut tykkänään.

Vierailija

Lainaus:

Eipä kannata ruisleivän kotona teko monestakin syystä, menee energiaa aivan harakoille ellei ole vallan suurperhe ja puulämmitteinen asunto, leivin uunin vaatii, sähkö uunissa ei tule minkään veroista, joten osta K-kaupasta valmis leipä.
Ja unohda haaveilut tykkänään.

Itse tehty leipä on kuitenkin kotimaista. K-kaupan leivät taitavat melkein kaikki olla Baltian maista tuotettuja. Kun tehdään itse rekkaralli vähenee ja sen seurauksena dieselkatukut ilmastosta vähenee.

Vierailija

Ja mitä on kannattavuuden rinnalla se, että saa omin käsin tehtyä, tietää mitä siihen on laittanut ( etenkin jos ostaa jauhot jostain paikkakunnan pienmyllystä) ja sitten se tuoksu kotona, sitä ei voita mikään, ei mikään voita tuoreen ruisleivän tuoksua. Saman tuoksun saa, jos kaataa saunan kiukaalle tilkkasen olutta.

Vierailija

Lainaus:

Ja mitä on kannattavuuden rinnalla se, että saa omin käsin tehtyä, tietää mitä siihen on laittanut ( etenkin jos ostaa jauhot jostain paikkakunnan pienmyllystä) ja sitten se tuoksu kotona, sitä ei voita mikään, ei mikään voita tuoreen ruisleivän tuoksua. Saman tuoksun saa, jos kaataa saunan kiukaalle tilkkasen olutta.

Kyllä se arvo mitataan juuri näin, kuin kirjoitat. Minä käytän vai karkeita ruisjauhoja lähimyllystä, merisuolaa, kuminaa ja murskattuja fenkolin siemeniä ruisleipään. Juureni on vuosien takaa, mutta se ei ole olellista. Tärkeintä on taikinan hapattaminen niin, että se kuplii kunnolla. Parin päivän seisottaminen lämpimässä ja ruisjauhojen lisääminen niin, että taikina pysyy löysänä onnistuu melko tuoreellakin juurella. "Alustan" taikinan vaivaamalla sitä pari minuttia sellaiseksi, että se nipin napin valuu sikonivuokiin. On siinä Martoilla ihmettelemistä, etteivät limput kelpaa. Paistan vuoat sähköuunissa: 1 tunti, 200 astetta. Juurta kannattaa pakastaa useita 1-2 dl:n rasiallisia, jotka on vuorattu tuorekelmulla. Jääkaapissakin juuri säilyy, mutta saattaa kerätä yllättäviä makuelementtejä. -s.

Vierailija

Sattuipa mieluinen keskustelu silmääni, kiitos aloittajalle!

Meillä on leivinuuni, jossa paistan säännöllisesti ruisleipää. Juuri on vanhaa, suupuheen mukaan tällä kylällä kiertänyt jo neljä vuosisataa. Se on säilynyt aitassa puisen taikinatiinun rakosissa.
Laitan sitä pienen "koprallisen" lämpöiseen veteen likoamaan. Teen yleensä kuuden leivän taikinan, eli laitan kulhoon n. 3 litraa vettä. Lisään lähimyllyn ruisjauhoja sekä riihiruisjauhoja niin, että seos on paksua velliä.
Taikina saa muhia lämpöisessä vuorokauden.
Lisään leivontapäivän aamuna pari desiä ruisjauhoja "siemenjauhoiksi" siihen ja alustan parin tunnin kuluttua taikinan käyttäen n. kolmanneksen jauhomäärästä riihiruisjauhoja.
Jos seos on hyvin hapantunutta, en käytä hiivaa lainkaan, joskus lisään sitä 10-25g. Karkeaa merisuolaa laitan 2 rkl, eli suolan osuus on hyvin pieni.
Kohotan taikinaa lämpimässä n. 2 tuntia, sen jälkeen pyörittelen leivät vanhaan malliin pyöreiksi, korkeiksi limpuiksi.
Teen niiden päälle kohouman, "nännin". Kun se on painunut tasaiseksi, ovat leivät valmiita uuniin.
Lämpö saa olla n. 220C. Paistan puoli tuntia, sitten käännän ne, että paistuvat tasaisesti ja paistan vielä toisen puolituntisen. Kokemukseni mukaan tunnin paistoaika on sopiva. Koputtelen pohjia, jos kuuluu kuminaa, kypsyys on hyvä.
Otan leivät pois, kiedon ne leivinliinoihin ja levitän vielä ison muovitetun liinan niiden päälle.

Maltan odottaa tunnin, sitten maistan. Pieni sipaisu voita kantapalalle ja nautinto on uskomaton!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat