Vierailija

Etsin kohtalotovereita 50-60 vuotiaista naisista ja miehistä. Olen 57-vuotias nainen ja ollut naimisissa 24 vuotta. Jo usean vuoden ajan olen kärsinyt avioliitossani läheisyyden ja hellyyden puutteesta ja toisen osapuolen luonteenlaatuun kuuluvista raivonpuuskista. Olen tuntenut olevani todella yksin tässä liitossa, mutta elämäntilanteemme vuoksi en ole aikaisemmin voinut reagoida vaan olen torjunut ongelmat. Olen kyllä viimeisen viiden vuoden aikana usein ottanut esille kaipuuni hellyyteen ja läheisyyteen, mutta mies ei tuntunut ymmärtävän, mistä on kysymys.
Viime kesänä minulle tapahtui sitten jotain täysin mullistavaa, nimittäin rakastuin toiseen, minua kolme vuotta vanhempaan mieheen. Rakastuminen on molemminpuolista; mies on eronnut ja vapaa. Nyt olen hyvin vaikeassa tilanteessa, koska rakastan tätä toista miestä. Näin on nyt jatkunut jo yli kahdeksan kuukautta.
Olisi lohduttavaa ja voimaannuttavaa voida jakaa tällaisiakin asioita teidän muiden, samassa tilanteessa olevien tai olleiden kanssa.
Nimimerkki ”Sinivuokko”

Sivut

Kommentit (41)

Kuinka kauan aiot vielä niitä raivonpuuskia oikein kestää. Ala kuule vihdoinkin elää omaa upeeta elämääsi ja jätä tuollainen mies. Sinulla menee elämä hukkaan avioliitossasi. Et saa miestäsi muuttumaan. Nimimerkillä Kokemusta on.

Anonyymi 18.44 .
Olen onnellinen puolestasi . On ihanaa rakastua "vanhalla iälläkin". Minullekin kävi niin yllättäen, en osannut odottaa moista tapahtuvaksi minulle. Ihastuminen, kun tapahtuu aivoissa , jolle ei voi mitään. Mutta älä välitä siitä , kun kohta saat moitteita siitä ."asiantutijat" vastaavat ja esittävät kielteisiä mielipiteitä. Toivon kuitenkin ,että tulet onnelliseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sinulla on käynyt hyvin, kun olet löytänyt hyvän ihmissuhteen. Kannattaa takoa nyt kun rauta on kuumaa. Saattaa olla, ettei uutta onnea ilmaannu, jos et nyt toimi. Ero on monesti raskas, mutta tuskin aviomiehesi muuttuu.

Eikös elämän rikkaus olekkin juuri siinä, että ihminen purkaa tunteitaan vaikka raivoamalla, niinkun miehesi tekee. Ihmiselle on tarkoituksella luotu kyky purkaa pahaa oloaan. Mitä tulisi elämisestä jos kaikki olisi yhtä hyssyttelyä. Mielestäni raivonpuuskat eivät ole pahasta, paitsi silloin jos henkilö ei hallitse niitä ja raivotessaan sortuu fyysiseen väkivaltaan.

Toden totta, rakkauden muoto muuttuu ajan myötä. Turha on kenenkään kuvitella, että uudessakaan rakkaussuhteessa alkuroihu kauan kestää, niin se vaan on fakta juttu jokaisen ihmissuhteen kohdalla. Älä heitä hukkaan miehesi kanssa elettyä pitkää yhteistaivalta. Mikähän siinä on, että aina vaan se ruoho on aidan takana vihreämpää, HETKEN.

Ei se nyt ihan noin mene. Jos mies ei halua ottaa huomioon vaimon tunteita eikä toiveita mitenkään, vaan kohtelee epäkunnioittavasti, niin miksi kärsiä, kun on parempaa tarjolla. Tulevaisuuttahan ei voi ennustaa, aika näyttää mihin suuntaan uusi suhde menee. Kypsällä iällä solmitut suhteet saattavat kestää hyvinkin, kun on elämän kokemusta karttunut ja yhteinen vanhuus tuntuisi turvalliselta.

Mielenkiintoinen aihe toi kylmyyden tunteminen avioliitossa. Mielestäni juuri siinä tilanteessa voi saada sivulliselta asiantuntijalta. Kriisiin voivat usein johtaa hyvinkin pienet erimielisyydet tai muut pikkuseikat ja NIIN syntyy kärpäsestä härkänen.

Miehet(kin) tajuavat herkästi parisuhteessa tapahtuvat muutokset. Aina ei ole miehen syy, että parisuhteessa esiintyy kylmyyttä. Rehellisyys on hyvä (ainoa) keino välttyä parisuhteen ongelmista. Itse olen elämässäni joutunut monenlaisten ongelmien eteen mieheni kanssa, mutta kun olemme rohkaistuneet puhumaan asioista rehellisesti, niin ne ovat selvinneet onnellisesti liittoa vahvistavalla tavalla.

Hakeeko kylmyyttä tunteva kirjoituksellaan tukea vieraiden ihmisten mielipiteistä. Tunnetko syyllisyyttä tempustasi ja yrität lievittää omaatuntoasi täällä. Mitä tehdä jos kotona on kylmyyttä, silloin vaaditaan korjaavia toimia, lisätään pökköä pesään , tai muuten lisätään lämpöä ja tilkitään vuotavat paikat. Ei kai kukaan kotiaan vaihda kylmyyden takia ja etsi uutta kotia, järjenvastaista, pätee myös ihmissuhteissa.

Niin, raivonpuuskia on ollut sekä kotona että julkisilla paikoilla. Kuuluu henkilön tempperamenttiin, toiset tuntuvat luulevan, että heillä huutaminen julkisestikin on sallittua. Hävetä olen saanut ja niin lapsetkin. Olisin jotenkin toivonut, että puuskien vastapainoksi olisin myöhemmin saanut halailuja ja kauniita sanoja ikään kuin anteeksipyynnöksi. Aikaisemmin erityisesti lapsille olisin niin toivonut.

Olen tasan tarkkaan tietoinen "ruoho aidan takana vihreämpää" -sananlaskun merkityksestä. Olen lukenut ja palaan aina uudelleen Kari Kiianmaan kirjaan hyvästä erosta, ja siinä tekijä sanoo, että "eroaminen suhteesta ei muuta elämää onnellisemmaksi. Sen voi tehdä vain oma kasvu ja muuttuminen". Tämän vuoksi minun pitääkin itse muuttua, mutta vaikka näin ajattelen, sisimpäni, oma tunteeni ei tunnu taipuvan haluamaan jatkaa suhdetta, jossa en saa kaipaamaani hellyyttä ja läheisyyttä.
Sinivuokko

Kuule ,anna palaa vaan.Kerran täällä eletään.Et kai heitä sivuun,noin ihanaa asiaa,kun RAKASTUMINEN?Se ei tule kohdalle montaa kertaa ja olisin itse onnellinen jos tuollaisen tunteen vielä saisin kokea.Ukko hiiteen!!!

Hei!
Olen eronnut ja miehelläni oli toinen nainen n.reilun vuoden ajan. Hän ei kertonut tätä minulle.
Haki avioeron selittelemättä syytä tähän. Hän oli luonteeltaan mustasukkainen ja haastoi riitaa
pienistäkin asioista. Ottaessaan alkoholia, hän heitti minua lasilla ja yritti vahingoittaa minua.
Jouduin joskus lähtemään ystäväni luo yöksi. Yritin väkisin kestää tätä tilannetta.
Sitten otin yhteyttä perheneuvolaan, jonne tilasin ajan meille. Sinne hän ei tullut ensimmäisellä
kerralla. Toisella kerralla hän tuli, muttei kertonut toisesta naisesta mitään.
Ennen eroa kannattaa selvittää nämä asiat perinpohjaisesti. Eipä tule podettua huonoa
omaatuntoa.
Sellainen kulissiavioliitto ei tule kestämään. Mielestäni parisuhteessa pitää pystyä puhumaan
kaikista asioista avoimesti. Myös tunteista ja siitä, miksi ne eivät toimi. Mikä on syynä näihin
raivonpuuskiin. Se pitää kyllä toiselle osapuolelle rehellisesti kertoa!

Päivi Sato

Lainaus:

Kuule ,anna palaa vaan.Kerran täällä eletään.Et kai heitä sivuun,noin ihanaa asiaa,kun RAKASTUMINEN?Se ei tule kohdalle montaa kertaa ja olisin itse onnellinen jos tuollaisen tunteen vielä saisin kokea.Ukko hiiteen!!!

Justiinsa näin!! Kylmyyttä ei kukaan jaksa vuosikausia, ja siihen päälle vielä järjettömät raivonpuuskat, ja kun edes niiden jälkeen ei tehdä kunnon sovintoa...!! Ei kannata olla miehen kanssa, joka ei osaa tyydyttää tarpeitasi, Sinivuokko! Tarpeesi kun tuntuvat olevan ihan LUONNOLLISIA NAISEN TARPEITA!!!

Ja kun olet kuitenkin yrittänyt puhua miehellesi, eikä hän siltikään ymmärrä, eikä havahdu pyyntöihisi, niin jotakin mätää siinä on - ties vaikka hänelläkin olisi ulkopuolinen suhde...?

ÄLÄ siis hylkää tätä uutta RAKKAUTTASI, jonka olet nyt vanhemmalla iällä löytänyt, pidä siitä kynsin hampain kiinni!!! Tuon kaiken kokemasi jälkeen olet sen ansainnut!
Hyvää kevättä!! t: Anja

Sinivuokko,
elämä on usein muuta kuin mitä avioliiton alussa kuvitellaan. Oletko kysynyt mieheltäsi, mikä mättää, kun hän "raivoaa". Osaatko "lukea" raivon takana olevaa viestiä? Kuuntele häntä tarkkaan. Ei kukaan näytä rakkaudessa
raivon puuskia, yleensä onnenpuuskia, jotka toisen 8 kk kuluttua voivat muuttua hyvinkin hiljaiseksi eloksi.
Kannattanee olla nyt kiirehtimättä onnen huumassa. Ikä tuo mukanaan rauhallisuutta raivotautiin, joskin voi raivoa
lisätäkin. Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää hyvin monessa asiassa. Odottaminen kaikessa rauhassa antaa
kuitenkin parhaan lopputuloksen. Tosin löysässä hirressä on vaikeaa... Olet kypsässä iässä, mutta nyt edessäsi ovat
nuoruuden haaveet. Voithan kertoa miehellesi, ettet jaksa enää hänen kanssaan pitkään. Kysy suoraan, mitä mieltä hän on teidän yhteiselosta. Suo hänellekin aikaa ajatella. Ellei auta, lähde pois joksikin aikaa, mutta älä uuden ihastuksesi luo. Kerro miehellesi, että haluat lähteä kokeilemaan omaa elämääsi. Kokeile omaa itsenäisyyttäsi, riippu-
mattomuuttasi. Ei uudessa enempää kuin vanhassakaan kannata olla kiviriippana. Mieti myös omaa käytöstäsi. Annatko mahdollisesti aihetta raivoon. Sidotko, pakotatko toista SINUN mieleiseksesi. Itse olen huomannut omassa
liitossani, että saan mieheni puhumattomaksi, surulliseksi tavoistani, mutta myös saan hänet hymyilemään, olemaan
jopa onnellinen, kun opin mistä hän pitää. Hän tosin ei koskaan ole juuri kohottanut ääntään, mutta menee lukkoon.
Jankutan sitä ja tätä. Olen oppinut hyväksymään hänet, jopa kiitellyt, että olet jaksanut olla lähes 30 vuotta elämän-
toverinani. Nyt olen jo 70-kymppinen. Elämä on toisen kuuntelemista, hänen toiveidensa huomioon ottmista, mutta
samaa toivon myös itselleni. Siunausta!

Lainaus:

Kuule ,anna palaa vaan.Kerran täällä eletään.Et kai heitä sivuun,noin ihanaa asiaa,kun RAKASTUMINEN?Se ei tule kohdalle montaa kertaa ja olisin itse onnellinen jos tuollaisen tunteen vielä saisin kokea.Ukko hiiteen!!!

Just noin, eipä juuri ainakaan kypsällä iällä rakastuttaessa kannata heittäytyä tunteen varaan. Järki pitää asioissa olla. Nuorena rakastuttaessa on ihana heittäytyä tunteen mukaan seikkailuihin.

Sinivuokot kukkivat viimevuonna jo 18.04.2010 mutta tänä vuonna niitä ei varmaan vielä ole kukassa?

Oletko poliisi? Olen kuullut sanottavan poliisejakin sinivuokoiksi!

Ero voi tulla kalliiksi mutta elämän laatu voi parantua paljonkin.

Vaikeaa on antaa tyhjentäviä neuvoja kun ei tunne ihmisiä eikä elämäntilanteita tarkemmin.

Lainaus:

Lainaus:

Kuule ,anna palaa vaan.Kerran täällä eletään.Et kai heitä sivuun,noin ihanaa asiaa,kun RAKASTUMINEN?Se ei tule kohdalle montaa kertaa ja olisin itse onnellinen jos tuollaisen tunteen vielä saisin kokea.Ukko hiiteen!!!

Just noin, eipä juuri ainakaan kypsällä iällä rakastuttaessa kannata heittäytyä tunteen varaan. Järki pitää asioissa olla. Nuorena rakastuttaessa on ihana heittäytyä tunteen mukaan seikkailuihin.

Jos olisin vain tunteen valtaan tässä heittäytynyt, niin olisin jo lähtenyt liitosta, niin selvältä kaikki tuntuu. Tiedän, että se mitä nyt koen, on todella ainutlaatuista. Olen kohdannut ihmisen, jota rakastan ja joka sanoo rakastavansa minua. Ei varmaankaan tule tallaista enää toista kertaa vastaan minun elämässäni.
Mutta nyt täytyy pitää pää kylmänä. Oman elämän kokeileminen on hyvä neuvo, ehdottomasti. Sitä minun täytyy miettiä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat