Reseptit ennen ja nyt

Vierailija

Kuinka sattuikaan käteeni kirjahyllystä "Kotitalouden oppikirja, Väänänen, Sorri", vuodelta 1958. Huvikseni kääntelin sivuja ja päädyin reseptipuolelle. Heräsi siinä muutama ajatus.

Tärkein havainto oli se, että silloisissa resepteissä oli aika pelkistetyt valmistusaineet. Aika oli toinen, mutta jossakin asioissa on kyllä menty takapakkia. Nykyisissä ruokaresepteissä on miltei aina jotkin mömmöt, sen seitsemän sorttiset kermat ja juustot, puhumattakaan muista rasvaisista makuaineista. Keittoihinkin lisätään useimmiten sitä ja tätä eikä aina kovin kevyttä, vaikka keittojen pitäisi juuri sieltä vähäkalorisemmasta päästä olla. Sitten ihmetellään, kun ihmiset lihovat.

Tietysti on monta muuta asiaa, jotka vaikuttavat nykyiseen painoon tai "painottomuuteen" eli hallitsemattomaan painonnousuun, mutta kyllä valmistukseen käytettävissä aineissa yksi osa on. Onhan kevyttuotteita, mutta taitaa niiden käyttö vastaavasti olla niin runsasta, että se kompensoi laadun tuoman edun.

Herääkö mitään ajatuksia?

Kommentit (10)

Vierailija

Lainaus:

Kuinka sattuikaan käteeni kirjahyllystä "Kotitalouden oppikirja, Väänänen, Sorri", vuodelta 1958. Huvikseni kääntelin sivuja ja päädyin reseptipuolelle. Heräsi siinä muutama ajatus.

Tärkein havainto oli se, että silloisissa resepteissä oli aika pelkistetyt valmistusaineet. Aika oli toinen, mutta jossakin asioissa on kyllä menty takapakkia. Nykyisissä ruokaresepteissä on miltei aina jotkin mömmöt, sen seitsemän sorttiset kermat ja juustot, puhumattakaan muista rasvaisista makuaineista. Keittoihinkin lisätään useimmiten sitä ja tätä eikä aina kovin kevyttä, vaikka keittojen pitäisi juuri sieltä vähäkalorisemmasta päästä olla. Sitten ihmetellään, kun ihmiset lihovat.

Tietysti on monta muuta asiaa, jotka vaikuttavat nykyiseen painoon tai "painottomuuteen" eli hallitsemattomaan painonnousuun, mutta kyllä valmistukseen käytettävissä aineissa yksi osa on. Onhan kevyttuotteita, mutta taitaa niiden käyttö vastaavasti olla niin runsasta, että se kompensoi laadun tuoman edun.

Herääkö mitään ajatuksia?


Minulla heräsi ajatuksia eli kun otsikossa on sana resepti, ajattelin, että on kyse lääkeresepteistä ja ehkä sähköisestä reseptistä. Mutta olikin kyse ruoasta eli RUOKAOHJEISTA.
Jos keittokirja on vanha, täytyy muistaa että ennenmuinoin ihmiset tekivät aika moni fyysistä työtä. Ja kaikki tekivät todella jotain, kukaan ei saanut sossusta mitään.
Toiminnallinen elämä kuluttaa kaloreita ja ihminen myös tarvitsee vahvempaa ruokaa ,kun jos esim. kaataa metsässä puita.
Ja silloin ei ollut tietokoneita eikä televisioita. Niiden ääressähän aika moni istuu päivät pitkät.
Liian helppo elämä lihottaa ihmiset jo ihan nuoresta lähtien. Sen seurausta on "läpinäkyvät" kevytkeitot. Sana kevyt jonkun valmistuotteen eli raaka-aineen edessä on täyttä bluffia, vain tyhmä niihin sortuu.
Jos syö olemattomasti eli kevyesti, silloinhan täytyy syödä usein. Siinä kaatuu koko hyvä idea painonhallinnasta.

Vierailija

Olen huomannut minäkin ja ihmetellyt ruokaohjeiden yltkylläistä aineosaluetteloa.
Olemme eläneet vuosikymmenen ruokakulttuurin ylösnousua, muuttuvuutta, syystä, että rahaa ruokaan on kaikilla ja Eurooppa senkun suurenee ja vaikkutteet matkaavat lisääntyvän matkustelun myötä, kuin myös kaikenkaikkisen kansainvälisyyden lisääntyessä.
Ohjeisiin ympätään suuri määrä aineita, mutta kun niitä miettii, mikä on tarpeellista niin tällainen kotikokkikin ymmärtää, että ilman noita jokaista aineosaa saadaan yhtä hyvää ja maistuvaa ruokaa, jos parempaakin.

Vierailija

Lainaus:

Olen huomannut minäkin ja ihmetellyt ruokaohjeiden yltkylläistä aineosaluetteloa.
Olemme eläneet vuosikymmenen ruokakulttuurin ylösnousua, muuttuvuutta, syystä, että rahaa ruokaan on kaikilla ja Eurooppa senkun suurenee ja vaikkutteet matkaavat lisääntyvän matkustelun myötä, kuin myös kaikenkaikkisen kansainvälisyyden lisääntyessä.
Ohjeisiin ympätään suuri määrä aineita, mutta kun niitä miettii, mikä on tarpeellista niin tällainen kotikokkikin ymmärtää, että ilman noita jokaista aineosaa saadaan yhtä hyvää ja maistuvaa ruokaa, jos parempaakin.

Niin, kun vaikkapa chiliä pistää ruokaan, eihän siinä muu maistukaan. Lisäksi makuaisti turtuu vahvoista mausteista eikä mikään maistu miltään. En tarkoita että pelkkää suolaa ja pippuria pitäisi käyttää mausteena, mutta kohtuus tässäkin asiassa.

Vierailija

Hei, minullakin on tuo Väänänen-Sorrin vanha keittokirja ja siinä on kyllä maailman yksinkertaisimmat reseptit. Kuten vanhoissa keittokirjoissa näissäkään ohjeissa ei ole kypsymis aikoja eikä uunien lämpötiloja. Sen suhteen uusimmat ohjeet ovat sopivampia "uusavuttomillekin", ja varmasti ei tule keittäjille pettymyksiä kun on selvempi ohje.

Tässä ensin vanha Lihakeitto ohje.
1 1/4 l vettä, 1/2 rlk. suolaa, 4 maustepippuria, 1/2 sipulia, 300 g luista naudanlihaa, pala lanttua, 1 porkkana, 4 isoa perunaa, persiljaa.

Vesi mausteet ja paloiteltu liha keitetään kunnes liha on puoli kypsää. Lanttu- ja porkkanakuutiot lisätään. Noin 20 min. ennen tarjoilua lisätään perunalohkot Valmiiseen keittoon lisätään hienonnettu persilja.

ww.ksml.fi/erikoissivut/ruokaohjeet/keitot/vanhanajan-lihakeitto/867795
Tässä vertailun vuoksi uudempi ohje.

/quote

Minulla heräsi ajatuksia eli kun otsikossa on sana resepti, ajattelin, että on kyse lääkeresepteistä ja ehkä sähköisestä reseptistä. Mutta olikin kyse ruoasta eli RUOKAOHJEISTA.
Jos keittokirja on vanha, täytyy muistaa että ennenmuinoin ihmiset tekivät aika moni fyysistä työtä. Ja kaikki tekivät todella jotain, kukaan ei saanut sossusta mitään.
Toiminnallinen elämä kuluttaa kaloreita ja ihminen myös tarvitsee vahvempaa ruokaa ,kun jos esim. kaataa metsässä puita.
Ja silloin ei ollut tietokoneita eikä televisioita. Niiden ääressähän aika moni istuu päivät pitkät.
Liian helppo elämä lihottaa ihmiset jo ihan nuoresta lähtien. Sen seurausta on "läpinäkyvät" kevytkeitot. Sana kevyt jonkun valmistuotteen eli raaka-aineen edessä on täyttä bluffia, vain tyhmä niihin sortuu.
Jos syö olemattomasti eli kevyesti, silloinhan täytyy syödä usein. Siinä kaatuu koko hyvä idea painonhallinnasta.

Eikös painonhallinnan idea ole juuri se että syö kevyesti, mutta usein?

Vierailija

Lainaus:

http://www.ksml.fi/erikoissivut/ruokaohjeet/keitot/vanhanajan-lihakeitto...
Tosi "vanhanajan lihakeitto".
Kukaan ollut kuullutkaan jostakin öljystä ruoanlaitossa. Kyllä se oli lamppuöljy tai omepelukoneen voiteluun käytetty öljy, timjami ja persilja. Timjaminmehua käytettiin yskänlääkkeenä, kun olin lapsi, mutta kukaan ei ainakaan minun kotiseudullani timjamia kasvattanut tai purkissa ostanut.

Noita lämpötiloja ei varmaan kerrottu siksikään, kun leivinuunit olivat kovin erilaisia ja emännät osasivat "ulkoa" niiden lämpötilat kädellä koettelemalla ja puumäärää säätelemällä.

Ai että ovat ajat muuttuneet. Tosin minulla on maalla leivinuuni, mutta kun se on kesäpaikka, ei kovin lämpimällä tee mieli lämmittää enkä ihan kaikkeen ole opetellut sitä käyttämään. Kylläkin laatikoiden ja sen sellaisten tekemiseen, mutten juurikaan pullia siinä paista, kun on vaivaton sähköuuni. Karjalanpiirakat kyllä tulevat ihan eri rapsakat puu-uunissa sähköuuniin verrattuna.
Vanha elli

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Olen huomannut minäkin ja ihmetellyt ruokaohjeiden yltkylläistä aineosaluetteloa.
Olemme eläneet vuosikymmenen ruokakulttuurin ylösnousua, muuttuvuutta, syystä, että rahaa ruokaan on kaikilla ja Eurooppa senkun suurenee ja vaikkutteet matkaavat lisääntyvän matkustelun myötä, kuin myös kaikenkaikkisen kansainvälisyyden lisääntyessä.
Ohjeisiin ympätään suuri määrä aineita, mutta kun niitä miettii, mikä on tarpeellista niin tällainen kotikokkikin ymmärtää, että ilman noita jokaista aineosaa saadaan yhtä hyvää ja maistuvaa ruokaa, jos parempaakin.

Niin, kun vaikkapa chiliä pistää ruokaan, eihän siinä muu maistukaan. Lisäksi makuaisti turtuu vahvoista mausteista eikä mikään maistu miltään. En tarkoita että pelkkää suolaa ja pippuria pitäisi käyttää mausteena, mutta kohtuus tässäkin asiassa.

Chilillä, kuin muilla liiallisilla mausteilla vain pilaa vatsansa, siis ennemmin tai myöhemmin.
Kokemusta on! Sitten närästää, polttaa, ripuloi sun muuta sellaista, ei lainkaan hauskaa.

Vierailija

Olen myös ollut huomaavinani joissakin lehdissä on noita ns. vanhanajan ruokareseptejä, yksinkertaistaisesti laitettua, kauniisti esille asettettua ruokaa, perusruslähiruokaa, vielä mieluummin luomuna!

Vierailija

Haluan tuoda lusikkani soppaan.
Paljon kirjoitetaan,että Suomalaiset ei viitsi kerätä marjoja metsistä,saatikka pellosta,pitää maksaa ulkomaalaisille,että ei mansikat esim.jää peltoon.Kyllä on aikoihin eletty,voi voi.Sit valitetaan kuinka ruoka on kallista,ja ilmaista ruokaa on metsät ja pellot täynnä,kun vai viitsii vaivautua.Mutta nyky ihmisillä on rahaa,se kun ratkaisee kaiken.Valitetaan,et ruoka on suomessa kallista,juoma on kallista,silti SUOMI SYÖ JA JUO itsensä hengiltä!!Niin paljon oli viime kesänäkin marjaa ja sientä metsässä,ei ollu kerääjiä.Kun rahalla saa,ei tarvi nähdä vaivaa,edes oman kunnon vuoksi,sitten kyllä hypätään kylän raittia hienot urheiluvaatteet päällä keppien kanssa,kun se on ah,niin muodikasta.Kotikasvatuksestahan se on kiinni,mitä suuremmassa määrin.Minut on ainakin opetettu marjastamaan ja sienestämään pienestä pitäen,ja arvostan yksinkertaista ja hyvää kotiruokaa,ilman mitään kommervenkkejä,kiitos kasvattivanhempien.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat