Yksinäisyys

Vierailija

Hei

Pirjo kirjoitti aiheesta uusimmassa et-lehdessä ,olen hänen kanssaan
samaa mieltä ystävien saamisesta eli jos ei ole aikoinaan koulunkäynnistä
kertynyt ystäviä niin vaikeampaa on tässä vaiheessa niin vain solmia luotettavia
ystävyyksiä.

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Eivät taida yksinäiset, varttuneet ihmiset näillä sivuilla käydäkään? -koska yhtäkään viestiä en ystävähausta ole saanut. Kuitenkin kovasti puhutaan ikä-ihmistenkin yksinäisyydestä. Ei tahdo siihenkään apua löytyä edes SPR:n ystäväpalvelusta tai seurakunnan tms. vapaa-ehtoisjärjestöjen kautta? Tarjouduin noihin kaikkiin tahoihin voidakseni olla jonkun ystävä, juttuseuraa tai jotain pientä auttamishommaa tehdäkseni. Lupasivat ottaa yhteyttä, vaan ei ole kahteen vuoteen mitään kuulunut. Turhauttavaa touhua, kun tarvitsevat ja aikaansa tarjoavat eivät kuitenkaan kohtaa!
Sellaista tuli aloittajan tekstistä mieleen, että kouluajan kiusatuilla/syrjityillä ei ollut ystäviä. Nuorena menetetty luottamus ihmisten hyvyyteen ei niin vain palaudu. Ehkä jäi elinikäiset traumat, huono omanarvontunto jne.
Jotkut sanovat, että harrastuksiin vaan mukaan sieltä löytyy samanhenkisiä kavereita, mutta sosiaalisesti arat eivät kyllä sitäkään kautta ystäviä saa, sikäli jos edes uskaltaa edes mennä mukaan.

Uskoisin yksinäisten ja syrjäytyneiden ihmisten olevan kuitenkin hyvin empaattisia ja hyvätahtoisia ihmisiä, koska heillä on omassa yksinäisyydessään ollut aikaa miettiä ihmiselämän tarkoitusta tarkemmin, kuin ns. menevillä ihmisillä?
Nykyisin kun ei enää olla sukulaistenkaan kanssa niin läheisiä, kuin ennenvanhaan.
Ehkä me suomalaiset ollaan muutenkin jäykkiä ja epävarmoja omasta kelvollisuudesta, verrattuna muihin maihin, joissa ollaan paljon avoimempia ja spontaanimpia kanssaihsiä kohtaan.

Vierailija

On totta, että ei ole kovin helppoa iäkkäänä solmia uusia tuttavuuksia. Ei ainakaan jos muuttaa uudelle paikkakunnalle.

On hämmästyttävää, että tarjottu apu ei ole saavuttanut kohdettaan. Täällä ei ole riittävästi apuaan tarjoavia ystäväpalveluun vaikka kysyntää olisi.

Muutin pääkaupungista Pohjois-Karjalaan. Aivan alkuun tutustuin lähemmin 6-7 ihmiseen ja olin varsin tyytyväinen "seuraelämääni", mutta kuinka kävikään, näiden kuuden vuoden aikana jotka olen täällä asunut, yhtä ainoata lukuunottamatta nämä ystävät ovat muuttaneet toiset tuonen tuville, toiset mielensä syövereihin niin syvälle, että eivät enää muista olemmeko tavanneet.
On hetkiä, jolloin kaipaa toista ihmistä, jonka kanssa voisi keskustella päivän tapahtumista, elämästä, kirjoista, taiteesta ja sensellaisesta.
Jospa näin kirjoitellen?
I.L

Vierailija

Jos paikkakunnalla on kirjasto niin siellä voi kokoontua lukupiiri. Myös asukastuvat ovat kohtaamispaikkoja. Paikallinen Martta-yhdistys järjestää toimintaa. Minulla on jotain kokemusta niistä.

isomummo
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Kyllä minäkin kirjoittelisin joillekin ihmisille silloin,tällöin.Mutta näillä palstoilla kaikki ovat anonyymejä, niin ei tiedä onko minkälainen ja mihin voi viestiä jättää.Ystävänhaku palstoilla kaikki ovat nuoria tai haluavat jotakin sellaista mitä en voi antaa.Pitää olla tietyllä paikkakunnalla ennenkuin kelpaa.
Lueskelen näitä palstoja aina niin kauan,kunnes tulee se tiukkapipo ja pilaa kaiken ja haukkuu kaikki kirjoittajat.
Mutta mukavaa kesää kaikille!

Vierailija

Minä olen ollut kova kirjoittelemaan aina ja tällä tavalla sain muutaman hyvän ystävän. Onhan sitä varovainen oltava netissä liikkuessa. Ennen vanhaan tapasi ihmisiä ulkona, elokuvissa, retkellä, tansseissa ym. Netti on sellainen paikka, johon en luota kovinkaan suuresti. Kirjoittamalla vähän aikaa ihmisten kanssa, heistä muodostuu jo jonkinlainen kuva. Sitten voi ehdottaa tapaamisia puolin ja toisin. Ja hyvin on mennytkin. Harrastuksissa tapaa kyllä ihmisiä ja jos on tarpeeksi rohkea, niin kyllä sieltä saa ystäviä. Arat ihmiset jäävät valitettavasti aina yksin. Ja jos on huonoja kokemuksia, niin ei siinä helposti luota muihin.

Vierailija
isomummo

Kyllä minäkin kirjoittelisin joillekin ihmisille silloin,tällöin.Mutta näillä palstoilla kaikki ovat anonyymejä, niin ei tiedä onko minkälainen ja mihin voi viestiä jättää.Ystävänhaku palstoilla kaikki ovat nuoria tai haluavat jotakin sellaista mitä en voi antaa.Pitää olla tietyllä paikkakunnalla ennenkuin kelpaa.
Lueskelen näitä palstoja aina niin kauan,kunnes tulee se tiukkapipo ja pilaa kaiken ja haukkuu kaikki kirjoittajat.
Mutta mukavaa kesää kaikille!

Olen samaa mieltä siitä, että tiukapipoinen piikittelijä saattaa pilata hyvin alkaneen keskustelun. Toivottavasti sellainen "sanovainen" lukee tuon ylläolevan, ja päättää lopettaa morkkaamisen. Ehkä kirjoittamishetkellä tuntuu hauskalta kun pääsee mollaamaan. Mutta sitten jälkeenpäin voi tulla katumapäälle. Itsellänikin tällaisesta koekmusta "elävästä elämästä". Olen joskus valittanut palvelusta tai äsähtänyt kanssaihmiselle. Sitten olen saanut sellaisen mieliharmin, joka ei hevillä haihdu.

Vierailija

NiiN sydänystävää ei ole koskaan ollut ja ei varmaan enää tule.
juttuseuraa kyllä saisi jos asuisi liikepaikalla, osittain tahdonkin olla rauhassa, koska isosta kaupungista oli kokemuksena jokapäiväiset naapurit, jotka halusi joka paivä, kahville. se oli liikaa.
eEi ihminen ole luotu niin että aina olisi jossain kiinni. Työtätekevänä jouduin ajastamaan aikani omien menojeni mukaan, ja myös lepo teki hyvää.

Nyt olisi aikaa, jonkun verran. mutta mutta on varovaisempi tutustumaan naapureihin, sukulaiset asuvat kaukana , soittelen joskus. lueskelen , neulon, kudon, teen polttopuita ym. niin päivät vierivät.
65 tulee täyteen, mutta tiedän etten ole yksin.

hyvää joulua kaikille ysstäville, kohta tulee kevät ja aurinko alkaa sulattaa jäätyneenkin sydämmen.

lillu

Vierailija
heiskutti

Mukavaa miesystävää etsimässä olen...

Miksi vain "mukavat" kelpaavat? Sanotaanhan että ihmisen pitäisi tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on, eikä tarvitsisi vetää jotain "mukavan" roolia. Jos ei ole mukava eikä edes oasaa näytellä sitä, niin yksinäisenä saa pysyä.
Ja minkälainen on mukava ihminen, mitkä kriteerit pitää täyttää?

Vierailija

Hei, kuka sinä olet ja mistä? Olen itsekin miettinyt tätä yksinäisyyttä. Kun ei ole lähiomaisia ja omat ns. ystävät ovat kiireisiä, niin sitä on jäänyt jotenkin yksin. En edes katso että kerran vuodessa tapahtuva yhteydenotto on ystävyyttä, varsinkin jos asuu samalla paikkakunnalla. Mitä mieltä sinä olet?
Olen yksineläjä ja aika iäkäs eli 67 vuotias (nainen Helsingistä). Joskus tunnen itseni yksinäiseksi. Tosin kuulun siihen ihmistyyppiin jolla on aina jotain tekemistä ja kiinnostuksen kohteita. Jos olisin terve, pystyisin tekemään enemmän. Nyt monet sairaudet säätelevät jaksamistani. Kiinnostaisiko sinua viestitteleminen?

Vierailija

[quote author="heiskutti"]
Mukavaa miesystävää etsimässä olen...

Miksi vain "mukavat" kelpaavat? Sanotaanhan että ihmisen pitäisi tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on, eikä tarvitsisi vetää jotain "mukavan" roolia. Jos ei ole mukava eikä edes oasaa näytellä sitä, niin yksinäisenä saa pysyä.
Ja minkälainen on mukava ihminen, mitkä kriteerit pitää täyttää?

Ensimmäisenä tulee mieleen ystävällinen ja huomaavainen,kun puhutaan mukavasta ihmisestä.

Vierailija

Minusta mukava ihminen on sellainen, jonka seurassa saa olla oma itsensä eikä tarvitse teetellä muuta kuin oikeasti on.
Myös se, että hyväksyy toisen ihmisen mielipiteet, vaikka ne eivät olisi samoja kuin itsellä kuuluu mukavan ihmisen kriteereihin. Toisen ihmisen huomioonottaminen tasavertaisena koulupohjaan tai taloudelliseen asemaan katsomatta kuuluu mukavan ihmisen luonteenpiirteisiin ja tietenkin luotettavuus.

Vierailija

Hei taas, vastaan itse kun kukaan ei ole kommentoinut. Eikö täällä todellakaan ole yhtään yksinäistä, kun ei kukaan ole edes vaivautunut vastaamaan. Ihan vain mielenkiinnosta: oliko viestini jotenkin ärsyttävä, provosoiva, tyhmä tai muuten vain päällekäyvä tai jotain muuta inhokkia? Odotan mielenkiinnolla vastausta, jotta tiedän mikä minussa on vikana.
Hyvää Joulua kaikille, varsinkin yksinäisille!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat