Eräs Joulutarina kahdenkymmenen vuoden takaa

Seuraa 
Liittynyt19.8.2015

Aina Joulun alla kun minulta kysyttiin mitä haluaisin joululahjaksi oli vastaus aina sama, mopsinpennun.
Jostain kumman syystä kukaan ei koskaan ottanut sitä todesta vaan vuosien varrella siitä tuli perheessämme joka jouluinen vitsi.

Elettiin vuotta 1993.
Meillä oli silloin kaksi alle vuoden vanhaa mopsiveljestä joiden kuulumisia soittelin kasvattajalle.
Samalla sain kuulla mustasta mopsipentueesta joka olisi luovutusikäinen juuri joulun alla.
Siitä sain kuningasajatuksen.
Ostaisin itse itselleni joululahjan,olin mielestäni sen ansainnutkin.
Niinpä varasin pennun siltä istumalta.

Mieheni mielestä ajatus ei ollut alkuunkaan hyvä.
Eihän itselleen voi joululahjaa ostaa, miten sitä voisi ulkoillakkaan kolmen koiran kanssa, hihnatkin olisivat aina solmussa ja miten sitä.....vaikka mitä...
Jääräpäisenä pidin kuitenkin pääni.
Kun sitten pari päivää ennen joulua haimme pennun kotiin niin miehen mieli muuttui kertaheitolla.
Kuinka olisimme voineetkaan elää ilman tätä nuorimmaistamme.

Sinä jouluna meillä jätettiin väliin kaikki turhat jouluhömpötykset, ei kiilloitettu eikä puunattu, matotkin rullattiin kellariin.
Joulukuusi meillä toki oli.
Sen ympärillä kolme mopsin lasta pyörikin sitten piirileikit ja nissepolkat, ihme että kuusi ylipäätään pysyi pystyssä.
Ei ollut Joulu meidän huushollissa rauhallinen, sensijaan hyvinkin iloinen ja riemukas.

Joululahjani toi meille iloa yli kymmenen vuoden ajan.
Myöskin Joulu -93 erottuu kirkkaana tähtenä joulumuistojeni joukossa.

Jouluna on lupa herkistellä.
Aattoyönä, hälinän tauottua ja muiden jo nukkuessa matkustan ajatuksissani kauas joulutähden taa tapaamaan kaikkia rakkaita nelijalkaisiani.

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Iso määrä ihastusta ja kateutta kaihertaa rinnassa. Pula ei ihastuttavista tilanteista eikä tapahtumista,
mutta en saa niitä paperille sujuvasti. Kirjoittamisen taito ei ole kaikkille luotu.

Vierailija

Ei ollut vaikea arvata, kuka on aloittaja.
En kerro mistä on helppo arvata, saan haukut, jos kerron. Avainkirjaimet ovat ok.....

Vierailija

Tutkippa nyt uudestaan. Eihän yksi J riitä. Yritä myös vastailla siten ettet tarvi aloituksia joka lauseelle.

Vierailija

Lainaus:

Ei ollut vaikea arvata, kuka on aloittaja.
En kerro mistä on helppo arvata, saan haukut, jos kerron. Avainkirjaimet ovat ok.....

Että sä kehtaat

Vierailija

Lainaus:

Ei ollut vaikea arvata, kuka on aloittaja.
En kerro mistä on helppo arvata, saan haukut, jos kerron. Avainkirjaimet ovat ok.....

Olisin luullut että edes Joulutarina jätettäisiin rauhaan noilta herjaviesteiltä mutta ei.....
Sovitaan niin että minun kirjoitusvirheeni yhdyssanoineen ja muine kirjaimineen on koulutuksen puutetta, ehkä kielimaisteri siitä rauhoittuu.
Mukavaa kuitenkin että osa on ymmärtänyt myös tarinan sisimmän ajatuksen, KIITOS !!

Vierailija

Tuo katkera kateus vaivaa. Ei siihen mikään auta. Oli AM ketjuunkin paukuttanut 4 viestiä perän jälkeen.
Plaza sivulla oli meinannut tukehtua ja kirjoitusvirheitä oli kasapäin.

Vierailija

On siinä muitakin tauteja. Erikoisruokavaliota kehuu usein. Eikä kateus yksistään sotke kirjoittamista.
Mutta oireiden määrä on iso joten diaknoosin teko on turhaa arvailua. Aika tiuhaan kiehahtelee, mikä liittyy hermostoperäiseen ongelmaan

Vierailija

Kiitos mökinmuori ihastuttavasta joulutarinasta :-)
Mie ainakin eläinten- ja erikoisesti koirien ystävänä
pidin siitä paljon.

En ymmärrä miksi takerrutaan mahdollisiin pieniin pilkku-
tai kirjoitusvirheisiin, itse tarina ja ajatus on tärkeintä.
Vai kui? (usvalintuselta tarttunut ilmaisu :)

Jokaiselle, myös kaikille kielimaistereille ja "liikaviisaille",
varmastikin tulee joskus niitä "kirotusvihreitä" :-)

Mukavaa joulun odotusta kaikille t.Maria

samettiruusu
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Kiitos mökinmuori joulutarinastasi!-Hieno!
Olen iloinen myös-muistakin mielenkiintoisista kirjoituksistasi!-Aina ne luen vaikken kommentoikkaan.

Ei me herjaajist välitetä,eihän-ollaan vaan kuin ei oltaiskaan! :)-
Ja kirjoitellaan...

Vierailija

Lainaus:

Hoh hoijaa,taitas olla parempi,ettei tänne mitään kirjoittelis,kun tämmöiseks aina menee.

Kuinka sä kehtaat

valmatar
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Kaunis ja mukava Joulutarina ! Kiitos Mökinmuorille !

- Keskustelimme torstaina posliininmaalailukerhossa joulusta.
* *Jokaisella on kaauuhee kiire ja sovitteleminen mihin mennään ja ketä tullaan passaamaan jouluna.

Minä olen viettänyt avioeron jälkeen melkein kaikki jouluni YKSIN.
Lapsillani on omat kuviot ja miesystäväkin menee omien lastensa luo.

Osaan nauttia rauhasta, kuuntelen musiikkia ja laitan kaiken kauniisti, oman mieleni mukaan.
(Saatan muistella niitä "hyviä aikoja", kun raskaan työrupeaman jälkeen laitoin perheelle joulua - ja vielä aattoaamuyönäkin olin jakamassa sanomalehtiä ! )
- - Ja huokaista nykyisestä eläkeläisen onnesta !!!
- Katan kaikki jouluherkut - ja - yhden lautasen.
Lapset saattavat käydä (pikaisesti) aattona kahvilla, mutta sitten laskeutuu hiljaisuus. Kynttiläin valossa on ihana tunnelmoida. En ole vuosiin enää käynyt edes kaupassa aattona.

Haaveilen toki joulusta jossakin pienessä mökissä rakkaitten seurassa, mutta haaveeksi kait se jääkin. Tosin esikoinen osti viime viikolla mökin maaseudulta, vapaa-ajan viettoon .....??? - - jospa <3

Vierailija

Kaunis kiitos Mökinmuorille kauniista kertomuksesta! Lisää tälläistä kaivattaisiin, älä välitä kiusaajasta. Hyvää joulua sinulle.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat