klo 18:54 | 9.12.2013
Temosen Olgan kasvisruoka kirjan myötä olen tutustunut hirssiin, spelttijauhoihin ja soijaan.
En ole koskaan oikein tykännyt jauhelihasta ja nyt olen korvannut sen soijarouheella.
Soijapullat ja soijabolognese maistuvat huomattavasti paremmilta kuin lihapullat ja jauhelihakastike.
Soijaa täytyy vain maustaa napakasti sillä se on itsellään aika mautonta.
Kunhan vielä tässä kasvisruoka projektissa hieman harjoittelen niin ehkä jonakin päivänä olen aito vege.
Pitäähän ihmisellä olla tavoitteita ja unelmia.
Eikä tämä tavoite liene sieltä huonoimmasta päästä.
Eihän aikuinen mies rehuja syö. Joten olen ehkä alaikäinen. Ihme, mutta jopa tykkään niistä.
Sellaisia salama-annoksia kuin sekahedelmäkuutiot ja kuohukermaa. Aivan mahtavaa kamaa kun katseleen
töllöttimen -40 luvun uusintoja.
Toinen hyvä on ulkolainen kermajäätelö ja kotitarhan mansikkahilloa päälle. Reilusti.(paino ei ongelma)
Aina ei kiire. Silloin voi värkätä hedelmäkulhon omena-, päärynä-, banaani-, mandariinilohkoista.
Unohtamatta kiiwiä, oliiveita, paprikaa, hillosipulia, kurkkua. Varmaan taas jotain unohdin, eikä niitä aina kaapissa olekkaan.
Kun oikein on olo maassa, hyvin harvoin, silloin valko tai punaviinipullo ilmettä piristämään. Joskus jopa likööri saa suun makeaksi, ja mikäli pulloon unohtuu niin kakun kostukkeeksi pari tippaa.
Sitten vaihtelun vuoksi, lihaa, kalaa, eli en pääse puhtaasti ykkösryhmään. ( Liha, että kalat selkeinä annoksina, ettei kauppias myy vikaa, eli ylikesäistä tai viimonen myytipäivä unohtu. Ei jauhettuna eikä kastikkeilla uitettua.)
Paheista voisi mainita perunalastut, musta limsa, ehkä 6 pulloon olutta vuodessa.
Olen ollut vege 70-luvulta lähtien. Vatsa ei kestänyt lihaa, kipuja oli ollut pitkään ja vatsan toiminta huonontunut.
Karmeaa manitakin, että lihapullan tai -pihvin jälkeen oli annettava ylen. Voisi sanoa, että oli aivan syönnin suhteen hunningolla.
70-luvun alussa omenan syönti aiheutti turvotusta ja kirvelyä nielussa ja vuonna -78 pääsiäisenä omenan syötyä sain ensimmäisen vaikean astmakohtauksen.
Diagnoosi - koivun siitepölyallergia ja lisänä vaikea ruoka-allergia. Siihen loppuivat raakojen hedelmien, juuresten sekä joidenkin marjojen ja sienten syönti. Selleriä en voi syödä edes keitettynä samoin pähkinät ja mantelit.
Alkoi uusi elämäni ruokavallankumous aikana, jolloin ei pahemmin ollut minkäänlaisia ruokakursseja. Olin kuitenkin päätynyt Margit Jaatisen pitämälle ruokakurssille. Se vastasi viime aikoina esille putkahtanutta 5/2-kurssia, siis kahtena päivänä paastottiin ja muina päivinä syötiin normaalisti kasvisruokaa. Yksi parhaimmista oli maitorahkan käyttö. Samalla opin kuuntelemaan, mitä elimistöni sieti ja mitä ei.
Kolmelle lapselleni valmistin aivan normaali ruoan, joskin kasvispainoitteisen. Itse söin kalaa, maitovalmisteita, kananmunia ja kaikkia allergioita aiheuttavia kasvisruokia läpikotaisin kypsytettynä, näistä omena on vaarallisin ja usein petollisin.
Kaiken tämän lisäksi en sietänyt silloisia useimpia astma- ja allergialääkkeitä. Siihen aikaan nämä lääkkeet olivat yleensä suurissa pakkauksissa ja olivat aika arvokkaitakin. Ilman muuta oli selvää, että iso lääkepakkaus vaikkakin lääkkeet olivat omissa pakkauksissa, avattuna apteekit eivät ottaneet enää takaisin loppuerää.
Kesät vietimme aina sukulaissaaressa. Kerran meni eräästä lääkkeestä taju. Oli Juhannusaika ja saaressa runsaasti sukulaisia. Onneksi apu oli lähellä. Anoppini oli sairaanhoitaja ja muutenkin siellä löytyy useilla eri aloilla työskenteleviä sairaanhoitajia ja lääkäreitä.
Nykyään siitepölyn oireilu vaihtelee, mutta ruoka-allergia on ja pysyy. Tämän syksyn satoa on musta- ja sitruunapippuri.
Ruoka-allergia on uskomattoman rasittavaa. Viime lauantaina oli tyttäreni tallin pikkujoulut. Niitä vietettiin eräässä ihanassa ruokapaikassa. Ruokalista eri ruokalajeista oli ollut seinällä toista viikkoa. Minulle ruokalaji ei riitä, vaan ruoan valmistukseen käytettävät aineet. Jäin tällä kertaa kotiin.
Voisinpa syödä kuten edellinen kirjoittaja 9.12.20:21. Jäin vain miettimään - 6 pulloa olutta vuodessa? Hm...
Juotko kerralla, vaiko joka toinen kuukausi ja puolipulloa illalla ja loppu aamulla krapulaan ?:))Eihän tämä tietysti minulle kuulu, mutta mutta .... Kun noin tarkasti mainitsit uteliaisuus heräsi, niiiiin...
00:55
En kirjautunut, joten kosto tuli. Korjaan kirjoitustani sen verran,9.12. 20:21 pitää olla 21:21. Muu saapi olla.
-tunari-
Ihminen on monipuolinen ravintoketjussa. Liha kelpaa ja kasvikset. On toki joitakin eläimiäkin joilla sama ominaisuus.
Mutta alati lisääntyvä allergia kiusaa monia. Syytä en tiedä mutta 60 luvulla koulussa ei ollut yhtään
jolla olisi ollut rajoituksia syömisen suhteen.
Lisäaineet, lannoitteet, teollinen käsittely, geenimanipuloitu viljely . Ehkä jonkin näistä tai näiden yhdstelmä ?
Erittäin ikävä ilmiö joka tapauksessa
Lisäaineet, lannoitteet, teollinen käsittely, geenimanipuloitu viljely . Ehkä jonkin näistä tai näiden yhdstelmä ?
Varmasti näillä edellisen kirjoittajan esiintuomilla asioilla on suuri merkitys
allergioihin.
Minun/meidän sukupolven ihmisillä on ollut onni saada äidinmaidossa hyvät eväät
elämään. Lisäksi elämä ei ollut 30, 40, 50-luvuilla niin hygieenistä kuin nykyisin ja
näinollen totuimme moniin pöpöihin, jotka nykylapsille ovat kauhistus.
Olen sekasyöjä, tosin punaistalihaa hyvin vähän, possua, kanaa, kalaa, perunaa,
vihanneksiakin, tosin vähänlaisesti. Lisäravinteina puolukkaa, hunajaa,
valkosipulia tuoreena ja kapseleina, lisäksi D-vitamiinipommi 125 migrogrammaa
päivässä, kesällä vähemmän.
Näillä eväillä olen pysynyt terveenä, ei lääkityksiä eikä sairauksia. Lisäksi
kohtuudella viiniä ja joskus paloviinaa.
Syön vain kasviksia , kalaa ja hedelmiä , leipä kuuluu ruokavaliooni. Minua kummastuttaa aika ajoin keskustelut joko kasvisruuan puolesta tai vastaan . Mutta ainakin jos itse voin vaikuttaa siihen mitä syön teen sen . Tosin toisille teen ruokaa joka sisältää lihaa. Pystyn itse kasvattamaan juureksia , perunoita. Poimia marjoja ynm. Minulla ei ole aatesuuntaa minkä takia en voisi käyttää lihaa , vaan puhtaasti liha ei maistu . Ajatelkaapa niitä ruokia mitä ennen on tehty , monet perinneruokia , jotka nyt ovat suurinta herkkua esimerkiksi ruispuolukkapuuro , kalakeitto . Kalojen terveellisyyttä on aina korostettu .
Mökinmuori tuossa alussa kertoi Olga Temosen keittokirjasta.En tiennytkään,että hän on tehnyt semmoisen.
Katselin aina mielenkiinnolla hänen kokkailuaan siinä ohjelmassa.
Tuli aina tunne,että tekipä hän tuonkin näppärästi,voi kun saisi maistaa.
No nyt kun tuonkin tiedän,käyn kirjastosta kysymässä ko. kirjaa ja jos se oikein mielenkiintoiselta vaikuttaa,
voisin vaikka ostaa sen.
Sianliha luokitellaan Suomessa punaiseksi lihaksi. Mm. Jenkeissä on toisin.