Ahneuden huippu

Seuraa 
Liittynyt19.8.2015

Näin eläkkeellä on aikaa muistella menneitä ja usein mieleen nousevat rakkaat koirani.
Ensimmäisen mopsini sain vuonna 1981, se oli kutsumanimeltään Jorkki, todella vahva persoona jolla oli uskomaton ego.
Ensimmäinen mopsi on aina ihme.
Mikä se on tuo ryppynaamainen, kuorsaava ja krohiseva otus jonka sielunelämäkin tuntuu poikkeavan tavallisesta koirasta.

Koska olimme päivät töissä, hankimme hänelle kaveriksi partacollien, Kassun.
Kassulla oli hyvin lempeä ja alistuva luonne, niinpä Jorkki pomottikin häntä mennen tullen.
Viisi kertaa mopsin kokoinen koira oli pienen mopsinrääpäleen tassun alla alusta lähtien.
Kassu oli myös paukkuarka ja pelkäsi pimeää.
Oli koomista katsottavaa kun hämärän laskeuduttua mopsi kulki edellä partacollien hiipiessä perässä kuono melkein mopsin peräpeilissä kiinni.

Mopsi oli myös ruoalle ahne.
Annostellessani ruokaa kuppeihin hän tanssi sapuskavalssia ympäri keittiötä vaatien samalla kovaäänisesti ripeämpää tarjoilua.
Rakensimme silloin juuri kesämökkiämme, saostuskaivoa ei vielä ollut joten tiskivedet menivät putkesta suoraan lepikkoon.
Ihmettelin minne mopsi katosi aina kun aloin tiskata.
Syy selvisikin kun kerran katsoin keittiön ikkunasta, siellähän se istui putken päässä odottaen sattumia.
Nakkarillakin se sai usein keploteltua itselleen ylimääräisen nakin esittäessään lahjakkaasti köyhän perheen nälkään nääntyvää koiraa.

Kävi meillä muutamia morsiamiakin, mutta Jorkki oli päättänyt pysyä poikamiehenä.
Istui nurkassa, katseli ikävystyneenä katonrajaan ja haukotteli
Ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, siinä eivät auttaneet loitsut eivätkä rukoukset.

Kaksikosta Kassu lähti ensimmäisenä.
Kassun jälkeen meille tuli kaksi uutta mopsipoikaa.
Jorkki otti tulokkaat ystävällisesti vastaan mutta säilytti auktoriteettinsa.
Kun ensimmäinen pentu yritti iskeä naskalihampaansa vanhan herran poskeen niin tassu heilahti salamannopeasti ja pentu oli selällään lattialla
Sen jälkeen veljesten liikaa riehaantuessa tarvittiin vain tuima katse ja kakarat olivat ojennuksessa.

Jorkki eli luonamme lähes yksitoista vuotta, hyvää ja rikasta mopsinelämää, sitten vanhuuden vaivat voittivat ja annoimme hänen lähteä arvokkaasti Sateenkaarisillalle.

Kommentit (15)

La mer
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Hieno Koiratarina.
Kiitos!

Itsekkin koiraihmisenä tykkään koirista. Monenlaisia niitä
on ollut. Nykyinen on oikein kaksrotunen. Emä
kääpiöpinseri ja isukki beagle. Oikein
hyvä risteytys.

Vierailija

Vilpittömiä, uskollisia, rehellisiä. Koirista on helppo pitää. Kun uhraa hivenen aikaa niin niitä ymmärtää sujuvasti. Ääntelyt, ilmeet, kehon kieli. Kaikki toimii.

Ohittaa helposti ihmiset, jotka ovat menneet alaspäin jo monta vuosikymmentä.

Ihaillen ja ihmetellen olen noita "kirppusäkkejä" seurannut. Aamutuimaan herätys parin minuutin tarkuudella. Arkipäivinä. Vaapaapäivät saa nukkua ilman herätystä. Jopa torkkuissaan huomaa jos ihminen tai eläin tulee tontin sisälle. Varoitus tulee ääneti. Tuo postin sisälle jos tuttu jakaja.
Juoksuttaa aamutossut viereen ja vie työpatiinit naulakon alle ritilälle.
Jos mieliala on maassa, niin kukapa kylkeen puskee ja naamaa lipsuttelee.

Vierailija

Kyllä minä ainakin annan koirani tarkistaa vieraat. Onneksi heissä ei ole "pelkääjiä" jotka panikoi heti kun hauveli vilkaisee.

Vierailija

Lainaus:

Kyllä minä ainakin annan koirani tarkistaa vieraat. Onneksi heissä ei ole "pelkääjiä" jotka panikoi heti kun hauveli vilkaisee.

Joojoo mutta et olekaan presidentti virallisessa tialnisuudessa!
Mopsi on rumin koira minkä tiedän.
Presidentin koira ei ole mopsi.
Koira (mopsi) on tietydti kuva isännästään/emännästään.

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Kyllä minä ainakin annan koirani tarkistaa vieraat. Onneksi heissä ei ole "pelkääjiä" jotka panikoi heti kun hauveli vilkaisee.

Joojoo mutta et olekaan presidentti virallisessa tialnisuudessa!
Mopsi on rumin koira minkä tiedän.
Presidentin koira ei ole mopsi.
Koira (mopsi) on tietydti kuva isännästään/emännästään.

Presidentti Niinistön koira on rodultaan bostoninterrieri.
Presidentti Tarja Halonen on kissaihmisiä.
Presidentti Ahtisaarella ei tiettävästi ole lemmikkejä.
Presidentti Mauno Koiviston Assi tyttärellä on ollut aina mopseja, Koivistoilla on aina ollut tiivis side mopseihin.

Vierailija

En tiedä onko nuo eläinrakkaita. Monasti näet hommataan joku söpöläinen lemmikki äänestäjiä houkuttamaan. Kissa ja koirat vetoaa ihmisiin paremmin kuin P Lipponen tai Sahtivaari.

Nuo pari huonona esimerkkinä.

Vierailija

Maailmaa kiertänyt mökinmuori tietää varmaan , miten koiran makkaraa tehdään hauvelista. Pena oli kaksi viikkoa tutustumassa kiinalaiseen rakentamiseen. Se kehui ruokia. Sanoi, että söi kaikkea innolla, kun ei kysytty mitä se oli.

Vierailija

Ihmiset on haaskansyöjiä. Niin sinäkin. Eräät herkuttelee pääskynpesillä, eräät Porvoossa syo etanoita että kuuluisi "eliitti"sakkiin. Lisäksi syödään lepakoita, matoja, toukkia, eli kaikkea mahdollista.

Makkaroihin pistetään mitä milloinkin. Onko koiran liha jotenkin poikeus vaiko oma herkkusi.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat