Sivut

Kommentit (69)

Vierailija

Ei kaikkia leskiä paapota, sanotaan että nythän sinulla on helppoa kun ei ole miestä passattavana. Pahinta on kun oma sukukaan ei välitä. Ei ole tullut myötätuntoa mistään.

Ettekö ymmärrä että leskeys on luonnollista?
Jompikumpi kuolee ensin, ei se tule yllättäen puun takaa.
Vai oletteko ripustautujia ja sellaisia joilla ei ole ollut koskaan omaa elämää, ei harrasteita.
Mieskö määrää mitä vaimo tekee? Se ei ole oikeata elämää.

Leskeksi jäin 43v ja tasan tarkkaan pensaan takaa tämän kohtaloni sain.

Minä jäin leskeksi 49 vuotiaana. Mies meni lääkäriin vaivoineen ja sanottiin maksimissaan 2kk elinaikaa. Kyllä tuli useamankin puun takaa ja yllättäen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Minä jäin leskeksi 49 vuotiaana. Mies meni lääkäriin vaivoineen ja sanottiin maksimissaan 2kk elinaikaa. Kyllä tuli useamankin puun takaa ja yllättäen. 

 

Minä puolestani jäin leskeksi 50-vuotiaana. Mieheni oli myös "vain" 52-vuotias, ja meni kahdessa kuukaudessa syövän takia... Minusta ainakaan ei ole kovin luonnollista joutua jäämään leskeksi näin nuorena.

Jos on ollut hyvä parisuhde ei sitä haluaisi toisesta luopua.

Mahdotonta sanoa mikä olisi "oikea" ikä jäädä leskeksi.

Itse olin 61v. ja ajattelin että meillä olisi ollut vielä "elämää" edessä-mutta LUOJA päätti toisin.

Nimim.eräs lekinainen

Leskiä on niin kovin monenlaisia,samaten kuin avioliittojakin,ei voi yleistää tiettyä "leskityyppiä",joillekkin on suuri helpotus kun omaishoitajuus päättyy vuokikymmenten hoitotyön päätteeksi,puolison kuolemaan,toiset jäävät katkeraakin katkerimmiksi kun elämä ei "antanutkaan"sitä mitä vaaleanpunaiset lasit päässä vihkialttarilla kuvitteli,osa odottaa lasten ja sukulaisten apua ja huomionosoituksia leskeksi jäädessään turhaan ja katkeruus nostaa päätään,osalla puoliso on hoitanut yksin kaikki perheen raha ja korjaus,ja juoksevat asiat,hoivaten puolisonsa"kädettömäksi-ja jalattomaksi,jopa täysin uusavuttomaksi,tehden näin suuren karhunpalveluksen yksinjäävälle puolisoleen,puoliso on leskenä täysin tietämätön ja kykenemätön hoitamaan mm.pankki,laina,talous,-ja kodinhoidollisia asioita,ei harmainta aavistustakaan siitä miten pankissa asioidaan!! valitettavaa mutta totisinta totta!myös käsitys surusta,suremisesta ja surutyöstä on tyyten vierasta,ja kuvitellaan että yksi käynti esim.kriisikeskuksessa poistaa surun+surut kuin "taikaiskusta"ja pettymys on käsinkosketeltavissa,kun työntekijä kertoo surutyön olevan pitkällinen pohdinnan ja prosessoinin paikka,ja kehoittaa tarttumaan rohkeasti sururyhmätyöskentelyyn ja opettelemaan arjessa tarvittavia pankki ja asiainhoito taitoja!

Jotta näiltä raskailta asioilta vältyttäisiin pyydänkin ihan jokaista puolisoa ohjeistamaan rakastaan arjen taitojen hallinnassa,molempien tulee hallita pankki-ja talousasiat,korjaus-ja huoltotoimet,kodin siivous ja kodinhoidolliset päivittäistaidot mm.pyykinpesu,imurointi,ruoanvalmistus jms,,,ajokortti on syytä löytyä myös vaimolta,ja ajotaitoa tulee ylläpitää,jotta sinne kesämökille pääsee yksinkin,jos puoliso yhtäkkiä menehtyykin,on raskasta puolison kuoltua lähteä opettelemaan ko.taitoja!

Itselleni "sattui"puolisoksi ns."uusavuton"ikämies jollekka vaimo,tyttäret,kotiapulaiset,ja äiti olivat "passanneet"kaiken edellä kuvatun,ja tehneet miehestä täysin toistaitoisen:(mutta oli vain yksi tie opetin hänet hallitsemaan kodinhoidon,ruoanvalmistuksen ja asioinnit,sekä kirjanpitoakin,)Nyt viiden vuoden päivittäisen opetuksen ja lempeän ohjeistuksen jälkeen rakkaani on mitä mainioin kokki ja talousmies:)

Ja voin hyvillä mielin "kuolla pois"jos luoja niin haluaa,rakas puolisoni pärjää varmasti!

Lämmöllä Tarja-Liisa:)

 

Puhun vain omasta kokemuksestani. Jäin leskeksi 1996 noin 50 vuotiaana. En ole koskaan kyllä kokenut mitään paapomista, ainakaan en huomannut sellaista. Kun jäin yksin niin ainoa asia mikä piti opetella oli pyykkikoneen käynnistys, muun osasin, leipomista myöden, onneksi olin mukana asioissa. Se, että asiat on vain jomman kumman hallinnassa on huono ratkaisu. Leskeksi jäänyt kyllä unohtuu usein pois lähipiirin jutuista, ehkä hän koetaan jonkinlaiseksi uhkaksikin jossain vaiheessa.

Kokemukseni  leskenä olosta on vielä kovin nuori. Silti minusta tuntuu, että olen saanut sellaiset läheiset ja ystävät, etten joudu syrjään.  Viimeiset vuodet olivat sairautta, joten olen hoitanut kaikkea, mitä omakotitalossa asuminen ja eläminen vaatii. Jatkan asumista samassa paikassa, lähden täältä tapaamaan ystäviä ja sukulaisia ja he puolestaan piipahtavat minun luonani. Auto on välttämätön ja sillä pääsee vaikka toiselle puolelle Suomea. En ainakaan tällä hetkellä voi allekirjoittaa otsikon väittämää. P-kolli

Mielenkiintoisia tapauksia ei sitä oikein toisen mokkasiineihin mennä, itse jäin leskeksi yli 3 v sitten kyllä

yleisesti ottaen sain asiallisen kohtelun.

Ainoastaan mieheni pankkiasit takkusi tosi pahasti siellä piti tiskillä selvkittää itku kurkussa asioita ????

Sukulaiseni kyllä miehenikin puolelta olivat tosi fiksuja ja auttavaisia se ensimmäinen vuosihan siinä 

surkein ei se erokaan kyllä häävi ole mitä siskoani olen seurannut.

Olen saanut kyllä surra rauhassa ja itkeä yleensä yksin jos puhuit surusta useimmille tuli oma menetys mieleen 

ja sit sait kuunnella heihän valitustaan ..... 

 

 

 

 

kun ihminen eroaa on jäljellä pettymys ja viha. Ja on helpompi jatkaa elämää ja löytää uusi. Kun jää leskeksi varsinkin nuorena jää rakkaus ja kaipuu, eikä ole ollenkaan helppo löytää miestä, joka kestää, että kuollut on puheissa ja muistoissa mukana päivittäin. Ja että on ikuinen kakkonen tälle kuollelle miehelle.

Parasta olisi, kun leski löytäisi toisen lesken, jonka kanssa voisi yrittää tätä loppuelämää elää.

Ja tuo "käytännön asioista" selviäminen sujuu kyllä ennen pitkää jokaiselta, oli kokemusta taikka ei. Mutta se lesken YKSINÄISYYS on jotain aivan kamalaa, se on hyvin raskasta kestää, jos on koko ikänsä ollut puolison kanssa ja elänyt onnellisena!

Kokemusta on

Kyllä sitä yksinäisyyden tunnetta on vaikka onkin löytänyt toisen lesken-ystävän.

Eilen aamulla oli kamala ikävä puolisoani,itkien piti päivä aloittaa-tuntui ettei kukaan minua rakasta,kukaan ei välitä..(joskus vaipuu hetkeksi itsesääliin)
Tänään on parempi aamu.
Vaikka onkin löytänyt ystävän jonka kanssa päivittäin soitellaan,harrastetaan yhdessä,eihän sitä tiedä kauanko olemme yhdessä,mikään ei ole itsestään selvää,ei ole mitään "sopimuksia".
Naimisiin en koskaan mene,enkä muuta hänen luokseen asumaan tai ota luokseni asumaan.
Voimme puhua toisillemme kaikista asioista,mikä on ihana asia,ymmärrämme toisiamme.
Kummallakin meillä on pitkä avioliitto takana. Arvosta tätä ystävyyttä ja ystävääni.
Nautitaan tästä talvipäivästä mummi
 

Minun äitini oli jäänyt sotaleskeksi kaksi vauvaa masussa lyhyen avioliiton jälkeen. Koko elämänsä aikana hän ei voinut unohtaa tätä miestä,suurta rakkauttaan. Myöhemmin hän meni naimisiin isäni kanssaja ja jäi leskeksi pitkän avioliiton jälkeen 82 vuotiaana. Oltuaan noin 4 vuotta leskenä hän nukkui pois. Hän oli täydessä järjessä nukkuessaan pois. Mutta hän ei ollut menossa isäni (2. mies) luo, vaan ensimmäisen aviomiehensä luo rajan taakse. Häntä äitini kaipasi pyysi turvakseen matkalle.

Minä jäin leskeksi alle 50 vuotiaana 15v sitten 30 yhteisen vuoden jälkeen. Tänä päivänä en enää kaipaa miestäni. Hän elää muistoissani ja jatkan elämääni. Ja kuitenkin, joskus yksin hiljaisena hetkenä tulee hiljainen kaipuu ja kyyneleet. Mietin millaista olisi ollut vanheta yhdessä katsellen lasten ja lastenlasten elämää ja kasvamista. Mummo

Jäätyään leskeksi pitkän avioliiton jälkeen, ei uuden kumppanin etsintä ole jotenkin heti mielessä. Kun sitten asustelee yksin pidempään ja tottuu tilanteeseen. Niin ei olekaan enää niin helppoa ruveta asumaan uuden ihmisen kanssa joilla molemmilla on usein omia pinttyneitä tapojaan. Mutta pitäisi löytää sellainen ystävä, jonka kanssa voisi viettää aikaa ja harrastaa yhteisiä asioita, vaikka asuttaisiinkin erillään.

Sama vika taitaa olla naisleskellä, jos avioliitto on ollut pitkä ja antoisa. Ei ole helppoa ottaa uutta miestä samaan huusholliin, mutta tuo asuminen erikseen ja vain seurustelu kuullostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta. Silloin myös mahdolliset lapset ja lapsenlapset eivät joutuisi katselemaan mummin uutta sulhoa kalsareissaan.P-kolli

Vierailija

Sama vika taitaa olla naisleskellä, jos avioliitto on ollut pitkä ja antoisa. Ei ole helppoa ottaa uutta miestä samaan huusholliin, mutta tuo asuminen erikseen ja vain seurustelu kuullostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta. Silloin myös mahdolliset lapset ja lapsenlapset eivät joutuisi katselemaan mummin uutta sulhoa kalsareissaan.P-kolli

No mutta eihän sitä mummin miestä tarvitse "kalsareissa" katsoa, paitsi jos menee kyläilemään heidän luokseen aikaisin aamusta...!? :)

Kalsareissa tai ilman - kyllä siinä monesti totuttelemista on. Varsinkin jos uudella poikaystävällä on isännän otteet. Enpä itse moiseen sopeutuisi.

Hei,en tätä kumppania etsinytkään,hän vaan tuli elämääni-en viitsi kertoa minkä asian yhteydessä.

Olen sitä mieltä ettei kumppani juurikaan etsimällä löydy.

Kai jokin "kohtalo"puuttuu asiaan.

Tyttäreni jäi 20 v leskeksi ja pienen vauvan kanssa alku ei ollut kovin helppoa  Nyt on yhdeksänvuotta mennyt tällä hetkellä mies ja pikkuinen vauva

Niinpä, nuorena voi vielä, ja usein löytääkin, rinnalleen uuden kumppanin. Mutta entäs me yli 50-kymppiset? On hyvin epätoivoista hakea ketään tämän ikäistä tai vanhempaa sydänystävää. He kun ovat lähinnä eronneita, varsinkin miespuoliset "ehdokkaat". Mikä siis eteen, jos haluaisi löytää vielä jonkun?

Vierailija

Niinpä, nuorena voi vielä, ja usein löytääkin, rinnalleen uuden kumppanin. Mutta entäs me yli 50-kymppiset? On hyvin epätoivoista hakea ketään tämän ikäistä tai vanhempaa sydänystävää. He kun ovat lähinnä eronneita, varsinkin miespuoliset "ehdokkaat". Mikä siis eteen, jos haluaisi löytää vielä jonkun?

 

 Eronneita on yhtä paljon miehiä ja naisia. Ei kaikki eronneetkaan ole omasta tahdostaan eronneet, joten ei pidä tuomita heitä epäkelpoisiksi "ehdokkaiksi". En oikein muutenkaan ymmärrä tätä kommenttia, leskikö vain olisi sitten sopiva toiselle leskelle.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat