uupunut:(

Seuraa 
Liittynyt3.9.2014

Haluaisin Teiltä apua kipeään aiheeseeni. Olen n. kaksi vuotta sitten eronnut, liitosta joka oli tunteeton n 10v. veli/sisko tasolla. Lapseni tiesivät asiasta, mutta sitten kun enään jaksanut tilannetta, halusin eron. Siis ero tuli minun puolelta. Perheeni ei hyväksynyt, että erossa ositus meni lain mukaan 50/50, vaan minun olisi pitänyt lähteä perheestä omat vaateeni, vain laukuissa. En voinut tähän suostua, olinhan koko avioliiton aikana tienannut työtä tekevänäni (kodin ulkop.) samaa pesää. Ja tilanne on tosi jumissa lapset eivät ota minuun mitään yhteyttä, ja ovat varoittaneet minua ottamasta lapsenlapsiin (5) mitään yhteyttä. Riitaa oli kaikesta ja, kun mieheni oli allekirjoittanut osituksen, hän kävi vielä okt. joka jäi minulle murtautumassa ja vei melkein kaiken irtaimiston, joka oli osituksen ulkopuolella, jopa puut liiteristä. Olen menettänyt kaiken elämän haluni, enkä saa mistään tukea, olen yksin, enkä tiedä mistä hakisin apua, ennenkuin luovun kaikesta. Antakaa hyvät ystävät neuvojanne. tOnniturre

Kommentit (4)

Vierailija

Täällä ei näytä kukaan vastaavan sinulle joten ehkä kannattaa kirjoittaa joihinkin mielenterveys foorumeihin, vaikket kärsi todennäköisesti sellaisesta, mutta siellä on saman kohtalon kärsineitä. esim. naistenkartano, narsistientuki.ry., Taimi, Helmi, Tukinet ja sitten on vielä lut.seur.kunnan verkko apu, josta minä sain apua kun elämässä tökkäsi pahemman kerran, ihmissuhteissa.

olen itsekin eronnut jo yli kaksikymmentävuotta sitten ja se aika on tuskaista kaikille, sekä lapsille että aikuisille, mutta aika parantaa haavat. Vuoden kuluttua voi asiat olla ihan toisin. On vain kestettävä suru ja murhe. Aika aikaansa kutakin. Mutta kirjoittamalla tai puhumalla asiat asettuu oikeisiin mittasuhteisiin.

Nythän olet vapaa ja saat alkaa elämään uutta elämää, ei sitä kannata tuhlata murehtimiseen.

Vierailija

Onniturre hei!

Tuon tekstisi edessä menee sanattomaksi, kunnes muistaa omat kokemukset erosta.

Minä aikoinaan petettynä puolisona yritin vuosikaudet elää kuin nouta tapahtumia ei olisikaan, koskaa pettäjä halusi jatkaa liittoa. Minulle tuli aika jolloin en enää jaksanut sitä ahdistusta, tuli kuin pakokauhu ja halusin päästä eroon, joten jätin omaisuutemme jakamatta. Lähdin, löytyi asunto ja työ, siitä oli kuitenkin hyvä jatkaa. Rahaa jonkin verran sain, jotta sain elämäni jotenkin alkuun. Menin tuon myös allekirjoittamaan. Annan vain neuvon, että kukaan ei jättäisi omaansa ottamatta. Jokainen puoliso tekee yhteiselämässä työtä yhteisen pesän eteen ja se on yhtä arvokasta kuin toisenkin osapuolen työ. 

Pidä puolesi Onniturri. Elämä tuo uutta ja mielenkiintoista, vielä se hymyilee sinullekin, ota se vastaan ja rakenna onnesi uusuksi. 

Vierailija
Vierailija

Onniturre hei!

Tuon tekstisi edessä menee sanattomaksi, kunnes muistaa omat kokemukset erosta.

Minä aikoinaan petettynä puolisona yritin vuosikaudet elää kuin nouta tapahtumia ei olisikaan, koskaa pettäjä halusi jatkaa liittoa. Minulle tuli aika jolloin en enää jaksanut sitä ahdistusta, tuli kuin pakokauhu ja halusin päästä eroon, joten jätin omaisuutemme jakamatta. Lähdin, löytyi asunto ja työ, siitä oli kuitenkin hyvä jatkaa. Rahaa jonkin verran sain, jotta sain elämäni jotenkin alkuun. Menin tuon myös allekirjoittamaan. Annan vain neuvon, että kukaan ei jättäisi omaansa ottamatta. Jokainen puoliso tekee yhteiselämässä työtä yhteisen pesän eteen ja se on yhtä arvokasta kuin toisenkin osapuolen työ. 

Pidä puolesi Onniturri. Elämä tuo uutta ja mielenkiintoista, vielä se hymyilee sinullekin, ota se vastaan ja rakenna onnesi uusiksi. 

Onniturre
Seuraa 
Liittynyt3.9.2014

Kiitos myötötunnosta ja neuvosta, et voi kuvitellakaan, kuinka kiitollisena luin viestisi. Olet kahden vuoden aikana ensimmäinen, jonka tunnen olevan puolellani. Tiukille tämä ottaa, mutta taas olen jaksanut yhden päivän kohta iltaan. Uni pian armahtaa. kiittäen  onniturre

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat