Sosiaaliturva

Vierailija

Sosiaaliturva on maahamme luoto järjestelmä, jonka tehtävänä on auttaa vähävaraisia ihmisiä. Mediassa on ollut esillä, tämä turva ei ole enää riittävä, koska se on jäänyt ajan saatossa jälkeen korotuksista. Onko tämä mielestänne riittävä, ja vastaako se nykyajan vaatimuksia? Mitä siinä pitäisi muuttaa? Viranomaiset tekevät aina nämä päätökset, ovatko ne kuitenkaan aina oikeudenmukaiset, ja onko järjestelmä liian byrokraattinen?

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Näyttää että tämä turva maassamme on hyvä. Eilen uutisissa haastateltiin kreikkalaisia opiskelijoita, he olivat ottaneet selvää, pohjoismaissa paras sosiaaliturva, joten jos eivät työllistyy valmistuttuaan, on paras suunnata pohjoismaihin, tai kanadaan jossa taas oleskeluluvan saa helpommin.Tämä on sikäli mielestäni valitettavaa, että meillä on paljon ulkomaisia opiskelijoita, jotka saavat opiskella ilmaiseksi, ja nyt he sitten vielä tulevat muistakin maista sillä kriteerillä, että meillä maksetaan eniten.

Vierailija

Tämä sosiaaliturvakeskustelu on mielestäni enemmän nuorten puuhaa. Ainakin itse sain sellaisen kasvatuksen, että ihmisen pitää tulla omillaan toimeen. Kunnanluukulle ei missään tapauksessa mennä, ennemmin vaikka niukkuutta kärsii ja ottaa vastaan alempiarvoisia ja huonommin palkattujakin töitä. Varmaan monelle muullekin vanhemman ikäluokan ihmiselle sinne menemiseen on tosi korkea kynnys.

Vierailija

Lainaus:

Tämä sosiaaliturvakeskustelu on mielestäni enemmän nuorten puuhaa. Ainakin itse sain sellaisen kasvatuksen, että ihmisen pitää tulla omillaan toimeen. Kunnanluukulle ei missään tapauksessa mennä, ennemmin vaikka niukkuutta kärsii ja ottaa vastaan alempiarvoisia ja huonommin palkattujakin töitä. Varmaan monelle muullekin vanhemman ikäluokan ihmiselle sinne menemiseen on tosi korkea kynnys.


Tässä aloittajan keskustelussa on kysymys siitä, toimiiko se ja ollaanko siihen tyytymättömiä, ja onko se oikeudenmukainen. Totta sekin, että noin vanha kansa ajatteli ennen, mutta ajat muuttuneet moneen kertaan, eikä sama ajatusmaailma enää päde kuin kauan aikaa sitten. Sodan jälkeen oli paljon töitä, kun maatamme jälleen rakennettiin.Silloin perustettiin isoja tehtaita ja töihin pääsi vähemmälläkin koulutuksella. Nykyisin on tilanne taas päinvastainen. Koulutustaso on melkein joka työssä ehdoton. Tehtaita taas suljetaan, ja isoja tuotanlaitoksia siirretään ulkomaille, joten työttömyyttä tulee paljon.

Vierailija

Kuuden lapsen eläkeläisäitinä olen sitä mieltä että:PÖH.

Olin kotiäitinä ja kasvatin yhteiskunnalle 6 veronmaksajaa,
joista 4 on töissä tällä hetkellä, yksi yksityisyrittäjänä,
ja kaksi on mammalomalla hoitamassa uusia veronmaksajia...
Siinä sivussa hoitelin muittenkin muksuja jos ne oli niin kipeitä ettei niitä saanut tarhaan viedä....
pääsivät emot töihin....

Eläke on minimieläke.
Ei nouse eläketulot yht´aikaa kuin nousee asumiskustannukset ja ruoka ja terveydenhoitokulut.
Olis kyllä paljon "rukattavaa" kansalaisen sosiaaliturvassa....
senhän kertoo leipäjonotkin..

Nyt sitten loppui se EU-kassien jakokin,
on mummoilla vähemmän jonotettavaa..
Eikä ole hääppönen opiskelijankaan ruokatilanne, olen nähnyt omin silmin...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200901198938312_uu.shtml

Vierailija

Muualla euroopassa minimieläke kahdeksansataa, meillä ei takuueläke ole vieläkään samaa luokkaa, miksi?
Eikö sen pitäisi olla yhtenäinen, kun EU:ssa kerran ollaan, vai onko niin, että kelpaamme vain sinne maksajaksi, mutta emme saa sitten samoja etuja kuin muut? Minusta edustajamme siellä EU:ssa voisivat vaihteeksi hoitaa näitä kotimaan asioita, mutta kaikki energia näyttää menevän isojen maiden pelastamiseen, ja niiden hyvinvoinnin hyödyksi.

Vierailija

Lainaus:

Muualla euroopassa minimieläke kahdeksansataa, meillä ei takuueläke ole vieläkään samaa luokkaa, miksi?

Rohkea väite. Esimerkiksi Virossa keskipalkka oli viime vuonna alle tuhat euroa. Miten eläkkeellä päästäisiin samaan?

Vaikea uskoa, että entisissä itäblokin maissa päästäisiin kahdeksansadan euron eläkkeisiin, koska palkatkaan eivät ole sitä. Ja mikä on minimieläke?
Eurostatin tilastoja kahlaamalla saisi varmaan tarkemmat tiedot, mutta jospa anonyymi 20:37 kertoo lähteensä. Keskustellaan sitten.

Vierailija

"Eurostatin tilastoja kahlaamalla saisi varmaan tarkemmat tiedot, mutta jospa"

Jos olet noin epäuskoinen, kahlaa ihmeessä niitä tilastoja. Minäkin olen kuullut tämän jossain ajankohtaisohjelmassa, siitä on vain aikaa, joten en muista, mikä ohjelma se oli. Onhan esimerkiksi Saksassa myös eroja, esim. elatusapu vaimolle eron sattuessa. Joten mikään ei liene mahdotonta maailmassa.

Vierailija

Lainaus:

"Eurostatin tilastoja kahlaamalla saisi varmaan tarkemmat tiedot, mutta jospa"

Jos olet noin epäuskoinen, kahlaa ihmeessä niitä tilastoja. Minäkin olen kuullut tämän jossain ajankohtaisohjelmassa, siitä on vain aikaa, joten en muista, mikä ohjelma se oli. Onhan esimerkiksi Saksassa myös eroja, esim. elatusapu vaimolle eron sattuessa. Joten mikään ei liene mahdotonta maailmassa.

Tässä jälleen yksi malliesimerkki siitä kuinka mielipiteitä saa muokattua haluamaansa suntaan. Kerrotaan huhupuheita eteenpäin totena tai keksitään itse ja osa ihmisistä uskoo ne todeksi. Jos ei täsmällisesti osaa sanoa mitä kuuli, mistä kuuli ja milloin kuuli, niin eikös se ole mitä suurummassa määrin arveluttavaa tietoa. Epäuskoisuus on tässäkin tapauksessa enemmän kuin suotavaa.
Luulenpa että "varma tietosi" muuttuu tilastojen tutkimisen jälkeen aivan toiseksi, ei millään pahalla :)
terveisin toinenkin epäilevä tuomas

Vierailija

Kriisi pakottaa italialaiset maahanmuuttajien töihin
Talouskriisin myötä yhä useammat italialaiset ovat siirtymässä takaisin ammatteihin,
jotka on tähän asti jätetty maahanmuuttajille, kertoi sanomalehti La Repubblica helmikuun alussa.
Yksi näistä väheksytyistä ammateista on vanhustenhoito.

Tilastojen mukaan joka kymmenennessä italialaisperheessä on yksityinen vanhustenhoitaja,
joka on perinteisesti ollut itäeurooppalainen nainen.
Viime vuodesta lähtien myös italialaiset ovat alkaneet tarjota palveluksiaan alalla.

Tyypillinen italialainen vanhustenhoitaja on 50-60-vuotias entinen kotirouva,
jonka aviomies on joko kuollut tai jäänyt työttömäksi. Joukossa on myös työttömiä tai minimieläkettä saavia.

Alalla työskentelevät italialaiset ovat yleensä
vanhempia ja heikommin koulutettuja kuin ulkomaalaiset kollegansa.
Monelle italialaiselle vanhuksenhoitajaksi ryhtyminen on kuitenkin suuri häpeä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2011/02/1277062/italia-ei-enaa...

Vierailija

Eliniän pidentymisen myötä eläkevuosista on muodostunut uusi ikävaihe,
niin sanottu kolmas ikä. Sitä odotetaan ja siihen hakeudutaan......

Suomen eläkejärjestelmää on kritisoitu siitä, että eläkkeitä ei makseta rahastoista vaan suoraan eläkemaksuistakenen mukaan.... Kritiikkiä puoltaa myös tutkimus ?. ?

Joka kolmas yli 75-vuotias nainen on köyhä Suomessa.
Monilla kotitöitä tehneillä naisilla on vain kansaneläke.

Johtaja Hannu Uusitalon (Eläketurvakeskus) mukaan kansaneläke
on jäänyt jälkeen muista tuloista 1980-luvun lopulta alkaen.

Heikko eläke on noin 40 000 eläkeläisellä.
Eläkeläiset eivät saa osallistua työmarkkinaneuvotteluihin.
Heillä ei ole budjettien teossa neuvotteluasemaa eläkkeen inflaatiosuojan varmistamiseksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4ke

Vierailija

Eläkkeistä Euroopassa...

Puolalaiset pakenevat eläkkeelle
yli 50-vuotiaista puolalaisista 60 % haluaa eläkkeelle mahdollisimman nopeasti.

Vuonna 1999 toteutettu eläkejärjestelmän uudistus ei ole osoittautunut onnistuneeksi
vaan valtio joutuu tukemaan järjestelmää budjetista vuosittain.

. Ongelmia aiheuttaa järjestelmä, jossa eläkkeelle siirtymisestä
ja erilaisten etuuksien saamisesta on tehty helppoa.

Iäkkäät työntekijät nauttisivat usein työnteosta,
mutta heidät savustetaan työpaikoilta tehokkaampien nuorten tieltä.
Kiusatut työntekijät tarttuvat mahdollisuuteen poistua työelämästä, minkä vuoksi eläkkeellesiirtymisikä on Puolassa Euroopan alhaisimpia. Ikäihmisten vaikea työllistyminen lisää painetta ylläpitää eläkejärjestelmää.

Puolassa miespuolinen työntekijä voi siirtyä eläkeelle 65-vuotiaana, naiset jo 60-vuotiaana.
Minimieläke on 636,29 złotya / kk (157 €).
Tämä summa on 47 % keskimääräisestä eläkkeestä ja 57 % minimipalkasta.
Maksimieläke on 5688,425 złotya (1400 €), joka on 2,5 kertainen keskimääräiseen nettopalkkaan verrattuna.
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=185243&node...

Vierailija

Lainaus:

1000 euroa on EU:n määrittelmä köyhyyden raja....?

Jos et varmasti tiedä, älä kirjoita noin. Kaikki eivät tuota kysymysmerkkiä väitteesi perässä osaa lukea.
Jos haluat kysyä jotain asiaa, aloita lause näin. .....Onko 1000 euroa .....
Näin et tule edes vahingossa jakaneeksi väärää tietoa, joka suusta suuhun kulkiessa muuttuu ns. todeksi.

Vierailija

Lainaus:

1000 euroa on EU:n määrittelmä köyhyyden raja....?

Jotkut, esim. sensaatiolehtien toimittajat käyttävät tätä kirjoitusmuotoa lisätäkseen lehtensä menekkiä.
Ja ihmiset ostaa ja uskoo!!!!!

Vierailija

Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä,
jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista.

Nettomediaanitulo on tällä hetkellä (vuonna 2009) Suomessa 1800 euroa kuukaudessa,
joten köyhyysrajana voidaan pitää Suomessa1080 euron nettotuloja.

Köyhyysrajan alapuolelle jäi Suomessa 11 prosenttia aikuisesta väestöstä vuonna 2004.
Köyhyysrajan alapuolella elävien henkilöiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2009 jo 700 000 henkeä.

Siitä, mihin köyhyysraja pitäisi asettaa, on käyty laajaa keskustelua,
ja käytännössä eri maat käyttävät eri köyhyysrajoja.

Köyhyyttä voi mitata suhteellisesti tai absoluuttisesti.
Suhteellinen mittaustapa, joka on yleisesti käytössä mm. Euroopassa,
mittaa köyhän väestönosan tulotasoa verrattuna muuhun väestöön.
Absoluuttinen mittaustapa, jota suositaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, mittaa esimerkiksi ruokakorin avulla henkilön toimeentuloa.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6yhyysraja

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat